Yle haluaa pitää seniorit mukana median murroksessa
Kotimaisen median digipalvelut osallistavat suomalaisia ja rakentavat yhteistä kulttuuriamme. Tarvitsemme toimia, joilla varmistamme, että kotimaiset mediat eivät jää ulkomaisten jättien jalkoihin.
Osallisuus
Joensuu ja Turku mukaan Kotikulmilla-toimintaan
Ikäinstituutin koordinoima Yhdessä kotikulmilla -toimintaa on toteutettu kuuden vuoden ajan yhdeksässä kaupungissa. Nyt toiminta polkaistaan käyntiin myös Joensuussa ja Turussa.
Vanhusneuvostojen arviot iäkkäiden palveluista
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä kyselyssä vanhusneuvostot arvioivat, miten kunnissa toimintakykyä ylläpitävät palvelut vastaavat iäkkäiden tarpeita ja kuinka niitä tulisi kehittää.
Yhteisöllinen asuminen – itsenäistä, vaan ei yksinäistä
Yhteisöllinen asuminen on Suomessa vielä suhteellisen tuntematon tapa asua. Se voisi olla kuitenkin ratkaisu monelle ikääntyvälle, joka haluaa elää itsenäistä, mutta sosiaalista elämää. Aktiiviset…
Innostusta ilmassa
Yhdessä Kotikulmilla -toiminta on suunniteltu ikäihmisille, mutta kaikki asukkaat iästä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Jokainen osallistuja voi osallistua tapaamisten ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
Yhteisöllisyys luo turvallisuutta
Yhdessä kotikulmilla -toimintaa kipparoivat taloyhtiöissä vapaaehtoiset TaloTsempparit, joita on koulutettu jo yli sata eri puolilla Suomea. Aiempaa kokemusta ryhmän ohjaamisesta ei tarvita ja Ikäinstituutti tukee toiminnan aloittamisessa.
Innostavaa yhdessäoloa
"Parasta TaloTsemppari-kouluttajan tehtävässä on nähdä vapaaehtoisten innostus ja kuulla osallistujien hyviä kokemuksia."
Yhdessä tehden uskaltaa enemmän
Yhdessä kotikulmilla -toiminnan yhteistyökumppanina voi toimia esimerkiksi paikallinen eläkeläisyhdistys. Yhteistuumin voidaan tarjota lisää toimintaa jo mukana oleville ja löytää mukaan niitä, joita ei vielä ole tavoitettu.
Yhdessä kotikulmilla -toiminta juhli viisivuotista taivaltaan 29.9.
Yhdessä kotikulmilla-juhlaa vietettiin torstaina 29.9. Lahdessa, Lieksassa ja Helsingissä sekä ruutujen äärellä.
Juhlitaan yhdessä kotikulmilla!
Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -toiminta täyttää viisi vuotta! Syntymäpäiväjuhlia vietetään torstaina 29.9. - tule seuraamaan juhlaa videoyhteydellä!
Ikääntyvät tarvitsevat lisää tietoa asumisen ennakoinnista
Asumisen ennakointi ja varautuminen kunnissa -webinaari 18.5. tarjosi monipuolisen tietopaketin ikäystävällisestä asumisesta sekä ikääntyneiden asumisen kehittämisestä.
Osallisuutta edistämässä – mitä Elämänote opetti meille
Mistä osallisuuden kokemus pohjimmiltaan syntyy ja miten sen syntymistä voidaan edistää? Jaamme meille vahvasti mieleen jääneitä ajatuksia reilun kolmen vuoden Elämänote-matkaltamme.
Iäkkäiltä lähes 600 postikorttia presidentille
Elämänote-ohjelman hankkeet keräsivät ikäihmisiltä eri puolilta Suomea lähes 600 postikorttia tasavallan presidentille toimitettavaksi. Iäkkäät kertovat korteissa, mikä ikääntymisessä on parasta ja miten iäkkäiden asemaa voisi Suomessa parantaa.
Turvallisuutta liikkumisolosuhteista ja yhteisöllisyydestä
Uusin Tiiviisti tutkimuksesta -uutiskirje esittelee Ikäinstituutin ympäristöministeriölle tekemän Turvallinen asuinalue ikääntyneille -selvityksen antia.
Osallistujasta tekijäksi
Kolmivuotinen Elämänote -ohjelma on loppusuoralla. 20 erilaista järjestöä ja erilaista hanketta ovat yhdessä ja erikseen suunnitelleet, kehittäneet ja toteuttaneet toimenpiteitä iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeiden moninaisuus kuvastaa myös terveyden edistämisen laajuutta ja erilaisia tulokulmia. Keskiössä voi olla niin liikunta kuin yhteiset kulttuurielämykset, keskustelupiirit tai arkiruoka. Kaikilla on kokonaisterveyttä edistävä vaikutus.
”Voi kuinka tyhmää olla yksistään kotona, kun voi olla tämmösessä porukassakin”
Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksen tulokset on julkaistu. Tutkimus tehtiin uudenlaisella osallistavalla menetelmällä, jossa vapaaehtoiset ikäihmiset toimivat vertaishaastattelijoina. Mitä tutkittiin ja mitä selvisi?
Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku
Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.
Kulttuurieroista ja yhteisistä pulmista korona-aikana
Matkailu avartaa. Saamenmaalla koronapandemia on näyttänyt toiselta kuin Helsingissä, mutta paljon yhteistäkin on. Kulttuureissakin on eroa, mutta pohjimmiltaan ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samoja – saada olla yhteydessä itselle tärkeisiin ihmisiin ja yhteisöön.
Elämänote-ohjelman toimintamalli-webinaarit
Elämänote-ohjelma järjestää neljä kaikille avointa webinaaria, joissa hankkeet esittelevät kehittämiään toimintamalleja. Lisäksi kuullaan mm. tuloksia juuri valmistuneesta osallisuustutkimuksesta.
”Ikäihmisten osallisuus, äänen kuuluminen ja järjestötyö tulevaisuuden rakennuspuina”
Iäkkäiden osallisuutta edistävä Elämänote-ohjelma (2018–2021) järjestää päätösseminaarinsa keskiviikkona 27.10.2021 kello 9.00–16.00. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!
Osallisuudesta ulossuljetut
Arvokas-ohjelmassa ajattelemme, että osallisuuden kokemus muodostuu, kun tunnemme olevamme tasavertaisia jäseniä yhteiskunnassa sekä omissa yhteisöissämme, kuten työpaikalla, harrastuspiireissä ja naapurustossa. Osallisuus ei toteutuakseen vaadi aktiivista osallistumista, vaan jokainen voi osallistua yhteisöihinsä omien voimavarojensa mukaan. Osallisuuden kokemus on tärkeä, sillä se tukee monin tavoin hyvää elämää ja terveyttä.
Haave vanhuuden hyvästä asumisesta
Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.
Vertaishaastattelijoita etsitään Helsinkiin ja Kotkaan
Yhdessä kotikulmilla -toiminta hakee eläkeikäisiä vapaaehtoisia keräämään haastattelemalla tietoa iäkkäimpien asukkaiden arjesta, asuinympäristöstä ja toivotusta toiminnasta.
Digitaidot ovat perustaitoja myös iäkkäille
Digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat uusia kansalais- ja perustaitoja. Niiden taitaminen edistää sujuvaa itsenäistä arkisten asioiden hoitoa ja osallisuuden kokemista. Digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia myös julkisissa palveluissa ja tämä edellyttää kansalaisilta riittävää digitaalisista osaamista.
Miksi kukaan ei kysy?
Ystävälläni on seinällään taulu, hiilipiirros. Kuvassa on vanha ihminen kumarassa istumassa, ja tekstinä: ”Vanhuus on sitä, että tietää kaikki vastaukset, mutta kukaan ei kysy.” Teos on kerrassaan pysäyttävä. Lähes joka kerta, kun käyn ystäväni luona, pysähdyn katsomaan tuota pelkistettyä teosta.
Koko kunta ikäihmisen asialla, niin suunnittelussa kuin tekemisessäkin
Vanhuspalvelulaki edellyttää kunnan tekemään yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi mm. kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jotta eri toimijoiden tekemisestä saataisiin mahdollisimman suuri hyvinvointivaikutus ikäihmisille, tarvitaan kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistä suunnittelemista, sopimista, tekemistä sekä ratkaisujen löytämistä rakenteiden ja rahoituksen kysymyksiin.
Haloo.kuuluuko@huomio!
Vaviskaa vaikuttajat: jos sana ei kuulu eikä tehoa, niin voi syntyä eläkeläis-vallankumous! Kuntavaaleihin ja sen jälkeiseen elämään julistetaan täten ”Eevan ja Aatamin” teesit – ja varokaatte, eläkeläiset voivat vielä todella tulla ja valloittaa koko maailman.
Iästä ja maailmasta
Miten monessa paikassa olenkaan vieraillut vanhojen ihmisten luona, heidän kodeissaan, hoitopaikoissaan, viljelyksillään? Lapset ja vanhat ihmiset kokevat saman kohtelun: joku puhuu heidän puolestaan, joku päättää heidän asioistaan. Se, mikä puuttuu päätöksiä tehtäessä, on lasten ja vanhojen ihmisten oma ääni.
Osallisuuden kokemuksesta syntyy hyvinvointia
Ihminen on perusolemukseltaan samanlainen kaikkialla ja kaikenikäisenä. Hän haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Keinot tämän saavuttamiseksi ovat monenlaisia. Vauva itkee, jokeltelee ja juttelee koko kehollaan. Kun ihminen alkaa saada sanoja, keinot alkavat muuttua sanallisiksi mutta kehollisuus säilyy edelleen. Kun vanhuksella sanat alkavat kadota, katse voi hakea hyväksyntää. Kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen lisää osallisuuden kokemusta. Se voi olla elämää kannatteleva tai eteenpäin työntävä voima, josta seuraa hyvinvointia.
Osallisuus kuuluu kaikille -seminaarin antia
Seminaari toi asiantuntijat ja päättäjät yhteen osallisuuden perimmäisten kysymysten äärelle 8.2.2021. Paikalla olivat mm. Matti Vanhanen, Maria Ohisalo, Arto O. Salonen ja Päivi Topo. Lue otteita päivän puheenvuoroista.
Ihimisen asialla
Itsenäisyyspäivänä ajatukseni olivat isovanhemmissani ja niissä sukupolvissa, joiden ansiosta meillä on nyt itsenäinen Suomi. Mietin, mitä me kaikki voisimme oppia entisistä ajoista ja tuoda tähän päivään. Ainakin sen yhteisöllisyyden, joka ennen vallitsi kyläyhteisöissä. Toteutammeko hankkeet yksin vai laaja-alaisessa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa?
Uusi TaloTsemppari-kouluttajakoulutus
Helsinkiin, Kotkaan, Lahteen, Lieksaan, Riihimäelle ja Vantaalle koulutetaan kouluttajia, jotka vastaavat jatkossa TaloTsemppari-valmennuksien järjestämisestä omalla paikkakunnalla.
”Nykyisin uskallan katsoa ihmisiä silmiin”
Mitä sinä tunnet, kun menet uuteen tilanteeseen? Odotatko innosta kihisten uusien ihmisten tapaamista vai jännitätkö altistumista arvioiville katseille? Osaan meistä on juurtunut niin syvä toiseuden tunne, että esimerkiksi ryhmätoimintaan osallistuminen voi tuntua mahdottomalta. Silloin tarvitaan etsivän työn välineitä ja vaikuttavaa verkostotyötä.
Ovatko kuntasi kynnykset korkealla?
Järjestöillä on erityisosaamista ja edullista matalan kynnyksen toimintaa, joka täydentää kuntien ja yritysten palvelutarjontaa iäkkäille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on kunnille kustannustehokas tapa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä.
Tanssi on mainiota aivojumppaa
Elämme aikaa, jolloin on mahdollista tanssia yhdessä: sinä keittiössäsi ja minä olohuoneessani. Taide ja kulttuuri voivat löytää kanavan tulla osallistujan luokse esimerkiksi Zoomin kautta. Olen aina vannonut fyysisten tapaamisten tärkeyden nimeen: on mukavaa istua vierekkäin, nähdä toisen kasvot ja tanssia hetki yhdessä, lähellä. Korona-aika on kuitenkin luonut uudet rajoitteet läheisyydelle sekä fyysiselle läsnäololle – tilalle on tullut lähellä olo etänä.
Korona-ajan suunnanmuutos
”Digikolmiloikan” avulla me kaikki saimme lohdutusta huomatessamme, että olemme samassa veneessä – alkuun etätoiminnot olivat kaikille opettelua ja uuden kokeilua. Etälähetyksiin haluttiin osallistua, koska oli ikävä toisia kyläläisiä ja haluttiin nähdä ja kuulla kuinka he voivat. Usean kyläläisen ilo digiloikan tekemisestä oli riemastuttava: ikä ei ole este, kun on motivaatiota oppia uutta.
Maistuva ja monipuolinen ruoka on jokaisen oikeus – iästä riippumatta!
Miellyttävä ruokailuhetki on parhaimmillaan päivän kohokohta ja tärkeä mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen lähde. Ikääntyneen arjessa esimerkiksi kokemus yksinäisyydestä, ruuanlaittotaitojen puute, sairaudet, lääkitykset ja toimintakyvyn heikentyminen voivat kuitenkin hankaloittaa ruokailuista huolehtimista ja heikentää ruokahalua. Tällöin ruokavalio voi jäädä yksipuoliseksi ja riittämättömäksi.
Ystävätoimintaa korona-aikana
Korona-aika on aiheuttanut Suomen Punaisen Ristin toiminnassa monenlaisia muutoksia ja varsin nopeaa sopeutumista. Vaikutukset ovat näkyneet erityisesti ystävätoiminnassa, jossa tuhannet vapaaehtoiset ovat tavallisesti kohdanneet asiakasystäviään kasvotusten. Tapaamiset ovat useille yksinäisille viikon kohokohta ja joillekin jopa ainoita sosiaalisia kontakteja.
Apu perille ketterin keinoin
Kun kerhotoiminta hiljentyi, aloimme koordinoida alueelle muuta apua. Tarjosimme kauppa- apteekki- ja postiasiointiin apua sekä keskusteluapua puhelimella tarvittaessa. Pyrimme seuraamaan, mitä tarpeita asukkailta nousee ja vastaamaan niihin rajoitusten puitteissa. Osaan asukkaista yhteydenpito katkesi, mutta onneksi oli naapureita, jotka tiedottivat ja selvittelivät asioita. Puhelin oli tärkeä työkalu.
Koronakevät ja kannattelun voima
Jos nyt tekisimme mielemme muistoihin koronakevättä koskevan Google-haun, olisi tehokkain hakusana ”kannattelu.” Kuukaudet olivat kannattelua monessa mielessä, ja kokemuksena vahva ja väkevä erityisesti toimintaamme osallistuville.
Kokeilemisen ja kouluttamisen etujoukoissa
Etätyö on antanut mahdollisuuden säädellä omaa työtahtia, välttää keskeytyksiä ja häiriöitä. Joskus löytyy ihana ”flow” eikä ajankulkua edes huomaa. Kun saa rauhan ajatella, luovuus nostaa itujaan. Etätyö voi olla yksinäistä ja kohtaamisia kannattaa järjestää, jotta ajatusten iduista kasvaa hankkeen yhteisiä versoja.
Tutkijaretriittiä ja huuruisia ulkohaastatteluja
Etätapaamisissa selvisi myös, miten avuttomiksi korona tekee monet riskiryhmiin kuuluvat. Kaikilla ei ole rohkeutta, voimia tai ymmärrystä lähteä ulos kävelemään. Yhteydenpitoa etänä ei opi yksin eikä hetkessä.
Ihmisillä on halua ja kykyä pitää huolta toisistaan
Kuluva vuosi tullee muuttamaan ammattilaisten lisäksi myös luottamushenkilöiden ja päättäjien ajatuksia yhä yhteisöllisempään suuntaan. Olemme voineet havaita, että tekemällä yhdessä saamme enemmän aikaan olemassa olevilla resursseilla.
”Näkee muitakin, eikä tarvi vaan peilin eteen mennä”
Etäyhteys mahdollistaa sen, että kaikkien kasvot näkyvät yhtä aikaa oman tietokoneen ruudulla. Yksi ikämies totesikin, että tässä näkee, että miltä se Hessu näyttääkään – kasvot ja nimi jäävät nyt paremmin mieleen.
Poikkeusoloissa vaaditaan rohkeutta ja halua oppia uutta
Koronapandemian myötä olen oppinut ymmärtämään ikääntyneiden ihmisten haurautta ja toisaalta myös urheutta tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Digitekniikan osalta jouduin nyt viimeistään tarttumaan härkää sarvista. Taisteluni jatkuu.
Yhteistyön rakentamista ja rauhoittumista poikkeustilanteessa
Ensisijaisesti poikkeustilanne antoi meille mahdollisuuden pysähtyä. Hyödynsimme aikaa hankkeen arviointiin ja suunnitteluun ihan eri intensiteetillä kuin aiemmin. Vuosikellossamme puheeksi ottamisen mallin pilotointivaihe kävi läpi muodonmuutoksen.
Parvekekonserteista piristystä
Pitemmällä aikavälillä ajateltuna kumpi on pahempi: viettää ehkä elämänsä viimeistä kesää yksin, eristettynä, vai ottaa riski sairastua, mutta voida tavata ystäviä ja sukulaisia. Mikäli ikäihmisten rajoitukset jatkuvat vielä pitkään, yhteiskunnassamme muhii aikapommi toimintakyvyn heikentämien ikäihmisten osalta.
Läsnäoloa ja ilon lähteitä
Elimme maaliskuussa 2020 tavallista työntäyteistä arkea. Olimme kokoontuneet Pilkeporukan kanssa ja Tarinalaiset olivat nähneet toisensa ihanien porinoiden merkeissä. Koronan tuoma muutos toimintaan tuli yllättäen ja se oli pysäyttävä.
Me selviämme!
Koronavirus pysäytti koko Suomen maaliskuussa. Jyväskylän kaupunki sulki palveluasumisen ja päiväkeskusten yksiköt ulkopuolisilta jo 12.3. ja samalla ajoimme alas projektin toiminnat. Saimme selkeät ohjeet: ulkopuolisia ei saa tulla yksiköihin ja kotihoidon henkilöstön on suojauduttava erityisen huolellisesti.
Korona-aikana kaikki kanavat käyttöön
Korona-ajasta tärkeänä huomiona on jäänyt mieleen ikäihmisten monipuolisen hyvinvoinnin vaalimisen tarve ja digipalveluiden saavutettavuus myös heillä, jotka eivät vielä ole somesenioreiksi syystä taikka toisesta alkaneet.