Osallisuus kuuluu kaikille – neljä näkökulmaa sen varmistamiseksi, että kaikki ovat mukana huomennakin
Osallisuus kuuluu kaikille -seminaari toi asiantuntijat ja päättäjät yhteen osallisuuden perimmäisten kysymysten äärelle 8.2.2021. Alla on tiiviitä otteita päivän puheenvuoroista. Koko seminaari tulee nähtäville Ikäinstituutin YouTube-kanavalle, kun video on tekstitetty.
Tilaisuuden avannut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti vireän kansalaisyhteiskunnan, ihmisten välisen luottamuksen sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkitystä. Vanhasen koko puheen voi lukea Valtioneuvoston sivulta.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan yksi politiikan tärkeimmistä tehtävistä on luoda toiveikkuutta ja uskoa huomiseen. Ohisalo sanoi, että kaikkien on taustaan katsomatta voitava tuntea itsensä osallisiksi, jotta aikamme haasteisiin pystytään vastaamaan. Hän muistutti myös, että järjestöt tekevät tärkeää työtä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.
Kansanedustaja Heidi Viljanen (sd.) kiinnitti kuulijoiden huomion erityisesti yksinäisyyteen. Hän painotti, että yksinäisyyttä vastaan pitää kamppailla jokaisella tasolla, sillä yksinäisyyden seurauksena syntyy usein muita ongelmia. Myös Viljanen painotti järjestöjen merkittävää roolia ihmisiä lähelle pääsevien palveluiden tuottajana.
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) kommentoi Paikka Auki -ohjelman esityksen jälkeen osallisuutta työelämässä ja väyliä päästä mukaan työelämään. Hän painotti, että työllisyyskokeiluissa päästään parempiin tuloksiin, kun tarjolla on monenlaisia mahdollisuuksia kokeilla. Erityistarpeet on tunnistettava, sillä kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille. Työntekijät olisi myös osattava kohdata hyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä, jotta osallisuus työelämässä toteutuu.
Apulaisprofessori Arto O. Salosen mukaan jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista. Salonen maalaili, että elämästä voi haltioitua, kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin isompaan kokonaisuuteen ja löytää itselleen mielekästä tekemistä. Yhteisön voima on siinä, että näemme toisistamme parhaat puolet ja siedämme myös erilaisuutta.
Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo tiivisti, että avaimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi ovat tiedossa. Hän korosti, että järjestöillä on suuri rooli sosiaalisen pääoman lisäämisessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Ohjelmat painottivat osallisuuden hyvinvointia edistävää vaikutusta
Tilaisuuden järjestivät yhdessä Arvokas-, Elämänote– ja Paikka auki -ohjelmat sekä THL:n Sokra-koordinaatiohanke. Ne tarjosivat tutkittua tietoa ja vaikuttavia esimerkkejä osallisuuden voimasta.
Sokra-koordinaatiohankkeen Anna-Maria Isola ja Minna Kukkonen tiivistivät tutkimustiedon perusteella, että heikko osallisuuden kokemus on yhteydessä mm. psyykkiseen kuormittumiseen, yksinäisyyteen, koettuun työkykyyn, elämänlaatuun ja köyhyyteen. Osallisuutta lisäämällä puolestaan ilmapiiri paranee, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat ja syrjivät rakenteet purkautuvat. He kertoivat myös luovien menetelmien merkityksestä osallisuuden vahvistamisessa. Luovassa toiminnassa ihminen saa etäisyyttä arkeensa, uudenlaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia sekä merkityksellisyyden kokemuksia.
Arvokas-ohjelman Kirsti Kuusterä kertoi, että osallisuus on monitahoista kuulumista, tekemistä ja vaikuttamista. Se on yksilöllinen kokemus ja tunne, jolla on sosiaalinen ulottuvuus ja yhteys. Arvokas-ohjelman teesit osallisuuden lisäämiseksi ovat: 1. Jokaisella on oikeus osallisuuteen ja hyvään elämään, 2. Vahvaa osallisuutta yhteiskunnassa rakentavat matalan kynnyksen paikat, 3. Kansalaisjärjestöjen voima.
Elämänote-ohjelman Lea Stenberg ja Hanna-Kaisa Hoppania muistuttivat, että iäkkäät ovat suuri ja monimuotoinen joukko. Iäkkäiden osallistumisen kynnystä madaltavat mm. toiminnan maksuttomuus, kutsuva ilmapiiri, helppo saavutettavuus ja toiminnan mielekkäät sisällöt. Ohjelmassa vertaishaastattelijoiden avulla toteutettavasta osallisuustutkimuksesta voi lukea lisää Elämänote-ohjelman tutkimussivulta.
Paikka Auki -ohjelman kokemuspuheenvuorossa Samira Nouri ja Hanna Oikarinen korostivat, miten tärkeää oman reitin löytäminen työelämään on. Marjo-Riitta Tervonen kertoi, että ohjelmassa on saatu erittäin hyviä tuloksia myös sen osalta, miten moni ohjelmaan osallistunut nuori on pysynyt hankkeen jälkeenkin opiskelemassa tai palkkatyössä.
