Siirry sisältöön

Ohjeita suunnittelijoille

Esimerkkipiirros ikääntyneille suunnitellusta ulkoiluympäristöstä.

Esimerkkipiirros ikääntyneille suunnitellusta ulkoiluympäristöstä.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu lähiympäristö auttaa iäkkäitä ihmisiä selviytymään arjesta paremmin ja lisää heidän aktiivisuuttaan. Iäkkäät tarvitsevat turvallisia, esteettömiä, selkeitä ja viihtyisiä ympäristöjä, joissa on huomioitu ikääntymisen mukanaan tuomat rajoitteet.

Turvallisuuden tunnetta ikäihmisille tuottaa siisti ja helppokulkuinen ympäristö, jossa on huomioitu mm. riittävä valaistus, tarkoituksenmukainen kalustus ja toimiva kunnossapito.

Ympäristön toteutus perustuu hyvään suunnitteluun. Ennen rakentamisen aloittamista alue tulee kartoittaa maaperä- ja ilmasto-olosuhteiltaan. Kun perustustyöt suoritetaan huolellisesti, päästään kestävään ja käytettävään lopputulokseen.

Suunnittelussa yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen erityisesti teknisen ja liikuntatoimen sekä vanhuspalveluiden, iäkkäitä edustavien järjestöjen, yritysten ja alueen asukkaiden kanssa on keskeistä. Paikallisten ikäihmisten tarpeet ja toiveet saa kartoitettua erilaisten kyselyiden ja työpajojen avulla. Kuntien vanhusneuvostot ovat asiantuntevia yhteistyökumppaneita, joiden kautta tavoittaa laajasti alueen ikääntyvää väestöä. Ympäristöön kannattaa tutustua paikan päällä eri tahojen kanssa jo suunnitteluvaiheessa, jolloin paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet tulevat helpommin esille.

  1. Piha-alueet reitteineen ovat tärkeitä ikääntyneiden jokapäiväiselle ulkona liikkumiselle. Pihalla on vaihtelevan pituisia esteettömiä reittejä, jotka johtavat erilaisiin toimintapaikkoihin. Pihan kulkureiteistä muodostuu lenkkejä, joita asukkaat voivat kuntonsa mukaan käyttää.
  2. Viihtyisät oleskelupaikat rohkaisevat asukkaita lähtemään ulos. Oleskelupaikat avautuvat eri ilmansuuntiin, jotta asukkaat löytävät eri vuorokauden ja vuoden aikoina itselleen sopivia paikkoja.
  3. Kulkureiteillä on riittävä ja häikäisemätön valaistus. Hyvä yleisvalaistus piha-alueella lisää liikkumisen turvallisuutta. Valaisimet suuntaavat valon alaspäin ja niissä on häikäisemätön optiikka, joka ei levitä valoa tarpeettoman kauas. Liian suuret valaistuserot aiheuttavat häikäistymistä ja voimakkaita varjoja. Sisäänkäynnit ja ulkoalueiden tärkeät kohdat on valaistava hyvin.
  4. Kävelyreittien varsilla on riittävä määrä levähdyspaikkoja, joiden välillä on näköyhteys. Levähdyspenkkejä on vähintään 25 metrin välein.
  5. Kävelyreiteillä on yhtenäiset kaiteet erityisesti silloin, jos maasto ei ole kovin tasainen.
  6. Kalusteet ja liikuntavälineet on sijoitettu kulkuväylien ulkopuolelle törmäysten estämiseksi, mikä helpottaa myös väylien kunnossapitoa.
  7. Kasvillisuuden avulla voidaan pihatilaa jäsentää. Pihan kasvit antavat suojaa auringolta, tuulelta, sateelta, melulta ja pölyltä oleskelupaikoilla ja kulkureiteillä. Kasvit antavat tuulelle äänen ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevat värit ja tuoksut houkuttelevat ulkoilemaan. Allergisoivia tai myrkyllisiä kasveja kannattaa välttää piha-alueilla.
  8. Ajoneuvo- ja huoltoliikenne sekä paikoitusalueet on erotettu pihan jalankulkureiteistä. Pääovilla on saattoliikennettä varten varattu muulta liikenteeltä rauhoitettu alue, jossa liikkumisesteiset henkilöt voivat turvallisesti liikkua apuvälineineen. Saattoliikennepaikalla on hyvä valaistus, katos ja istuimia.