Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä kyselyssä vanhusneuvostot arvioivat, miten kunnissa toimintakykyä ylläpitävät palvelut vastaavat iäkkäiden tarpeita ja kuinka niitä tulisi kehittää.
Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin vuoden 2022 tammikuussa. Kyselyyn vastasi 191 vanhusneuvostoa (vastausprosentti 62). Iäkkäiden toimintakykyä tukevia palveluja ja toimenpiteitä selvitettiin seuraavien teemojen osalta: liikunta, yhdessäolo ja kohtaamiset, muistin säilyminen, psyykkinen toimintakyky, asuinympäristöjen ikäystävällisyys sekä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden rooli palvelujen tuottamisessa.
Kyselyn avulla kerättiin tietoa kansallisen ikäohjelman ja ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Käytännön toteutuksesta vastasi Broad Scope Management Consulting Oy. Ikäinstituutti analysoi tuloksia ja julkaisi niistä raportin.
Yleisarvosana tyydyttävä
Vanhusneuvostot antoivat kyselyssä kouluarvosanoja (4–10) toimintakykyä ylläpitävistä palveluista. Pääsääntöisesti palvelut toteutuivat tyydyttävästi, arvioiden vaihdellessa kohtalaisesta hyvään eri osa-alueilla. Parhaiten arvioitiin toteutuvan liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ja heikoiten psyykkisen toimintakyvyn tukeminen (kuva 1). Muistin ylläpitämisen osalta parhaiten toteutui harrastusmahdollisuudet ja heikoiten elintapaneuvonta (kuva 2). Asuinympäristön ikäystävällisyydessä lähiviheralueiden riittävyys oli kunnissa hyvällä tasolla mutta julkisen liikenteen toimivuus ja esteettömyys oli heikkoa (kuva 3).
Pienissä kunnissa ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävät palvelut toteutuivat pääosin suuria kuntia paremmin. Julkisen liikenteen toimivuus ja esteettömyys sen sijaan toteutui suuremmissa kunnissa pienempiä paremmin. Alueellisia eroja oli vähän.
”Hyvä yhteishenki ja pienen kunnan vahvuus on se, että tunnemme ison osan kuntalaisista. Tällöin on luontevaa vaihdella kaupassa tai kuntosalilla kuulumisia tai pyytää naapuria mukaan lenkille.”
Kuva 1. Vanhusneuvostojen antamien kouluarvosanojen (4—10) keskiarvot kuntansa iäkkäiden toimintakykyä ylläpitävistä palveluista.
Kuva 2. Vanhusneuvostojen antamien kouluarvosanojen (4–10) keskiarvot muistin säilymistä tukevien palveluiden toteutumisesta kunnissa.
Kuva 3. Vanhusneuvostojen antamien kouluarvosanojen (4–10) keskiarvot kuntansa asuinympäristöjen ikäystävällisyydestä.
Parannettavaa löytyy
Kyselyssä kartoitettiin myös palveluiden kehittämistarpeita. Liikunnan kehittämistarpeista tärkeimmät kohteet olivat toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikuntaryhmät, kuljetukset liikuntapalveluihin, ulkoiluryhmät ja ulkoiluapu sekä liikuntapaikkojen maksuttomuus. Yhdessäolon ja kohtaamisen kehittämistarpeista nousivat esiin kuljetukset, tapaamispaikat ja -tilat sekä iäkkäiden äänen kuuluminen paikallisessa päätöksenteossa. Kuntien sekä järjestöjen ja vapaaehtoisten välisen yhteistyön kehittämistarpeista kansalais- ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytysten tukeminen sekä heidän kutsumisensa yhteisiin kumppanuuspöytiin nähtiin tärkeäksi.
Kehittämiskohteissa oli jonkin verran eroja kuntakoon ja alueiden välillä. Pienissä kunnissa tarvitaan kuljetusten ja vapaaehtois- sekä vertaisohjaajatoiminnan kehittämistä. Myös ulkoiluryhmien ja ulkoiluavun saatavuutta tulisi parantaa. Suuremmissa kunnissa ja etenkin Etelä-Suomessa tilojen ja kohtaamispaikkojen saatavuus ja maksuttomuus nousivat tärkeiksi kohteiksi.
Palvelut syntyvät yhteistyöllä
Kunnissa iäkkäiden ihmisten toimintakykyä tukevat monenlaiset palvelut, jotka järjestetään eri toimijoiden yhteistyönä. Keskeisiä toimijoita olivat kunta, järjestöt, seurakunnat ja kansalaisopistot. Myös vapaaehtoisten ja iäkkäiden itsensä rooli on suuri.
Tärkeää on, että kunnissa on tarjolla ryhmämuotoista maksutonta, iäkkäille soveltuvaa toimintaa sekä toiminnalle helposti saavutettavia tiloja ja paikkoja. Vanhimpien ikäryhmien kasvaessa väestössä erityistä huomiota tulisi kiinnittää muistia tukeviin palveluihin ja elintapaneuvontaan.
Teksti: Erja Rappe ja Jere Rajaniemi