Tiivistelmä Elämänote-ohjelman päätösseminaarin ohjelmasta
Elämänote-ohjelman (2018–2021) päätösseminaari järjestettiin keskiviikkona 27.10.2021. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Eila Mäkipää korosti puheessaan osallisuuden yhteyttä kaikkiin hyvinvointia ylläpitäviin elämän osa-alueisiin. Hänen mukaansa järjestöillä on suuri rooli iäkkäiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Elämänote-ohjelman matkassa
Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo ja Elämänote-ohjelman koordinaattori Lea Stenberg esittelivät Elämänote-ohjelman kolmivuotista matkaa. Ohjelman tavoitteena on ollut löytää ja saada järjestöjen toimintaan mukaan tavanomaista haasteellisemmissa tilanteissa eläviä ihmisiä. Toiminnan lähtökohtia ovat olleet osallistujien kuuleminen, järjestöjen yhteistyön lisääminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä.
Päivi Topo ja Lea Stenberg kertoivat, että Elämänote-hankkeiden työstä on tullut hyvää palautetta. Hankkeiden toimintaan osallistuminen on tuonut monille iäkkäille toivoa, arvostuksen kokemuksia, uusia ystävyyssuhteita ja tilaisuuksia kertoa oma tarinansa. Kunnioittavat kohtaamiset ovat olleet konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden, erilaisuuden ymmärtämisen ja hyväksymisen puolesta. Päivi Topo muistutti, että syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden vahvistamisen keinot tunnetaan – ne vain täytyy ottaa käyttöön entistä paremmin.
I paneelikeskustelu: Löydetyksi tuleminen
Panelistit: Eija Myllymäki, Kirkkopalvelut ry/ IkäArvokas-hanke; Päivi Maisila, Fingerroosin säätiö/ Laajempi löytävä vanhustyö Varsinais-Suomessa -hanke ja Tiina Pursiainen, SPR/ Kohdataan kylillä ja keskuksissa -hanke.
Panelistit tähdensivät, että luottamuksen rakentaminen on kaiken avain iäkkäiden löytämisessä mukaan toimintaan. Luottamus syntyy, kun toimintaan mukaan tulevat ihmiset kohdataan aidosta ja saadaan heidät kokemaan olonsa tervetulleeksi.
Panelistien mukaan löytämisen onnistumiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä alueen muiden iäkkäitä tavoittavien toimivien tahojen kanssa sekä näkyvyyttä paikallislehdissä ja siellä missä iäkkäät muutenkin liikkuvat. Keskustelussa korostettiin myös jatkuvuuden tärkeyttä, jotta löydetyt pysyvät toiminnassa mukana.
Kommentaattori, erityisasiantuntija Erja Saarinen SOSTEsta pohti ihmisten itsemääräämisoikeuden säilymistä, löydetyksi tulemiseen täytyy olla ihmisen oma halu. Hän halusi kiinnittää huomiota myös käytettävään kieleen, jotta toimintaan tavoiteltavat ihmiset eivät koe itseään leimatuksi.
Elämänote-ohjelman kokonaisuus
Koordinaattori Lea Stenberg kertoi, että ohjelman koordinaatio on tukenut hankkeita yksilöllisesti, keskinäisellä verkottamisella sekä tarjoamalla koulutusta ja tietoa. Hankkeiden toimintaan osallistuneiden iäkkäiden tarpeista ja toiveista on kerätty tietoa, jota on toimitettu sekä paikallisille että valtakunnan päättäjille. Koordinoitu ohjelma on tuonut järjestöhankkeille mm. näkyvyyttä ja mahdollisuuksia vaikuttamiseen, mahdollistanut uusia verkostoja ja tarjonnut puitteet keskinäiseen oppimiseen ja yhteiskehittämiseen. Ohjelmakauden toiminta on kuvattu Elämänote-kirjassa.
Hankkeet ovat kohdanneet iäkkäitä kasvotusten, puhelimella ja virtuaalisesti omaa elämänhallintaa lisäävien ja voimavaroja antavien teemojen äärellä. Samalla on lisätty yleistä tietoisuutta osallisuutta estävistä tekijöistä, kuten kaltoinkohtelusta. Kohtaamisia on ollut eri puolilla Suomea noin 40 000 vuosina 2019–2020. Lisäksi Elämänote-hankkeet ovat tuottaneet runsaasti oppaita, vinkkejä ja tietoa. Hankkeiden tuottamat 47 toimintamallia ovat kaikkien hyödynnettävissä.
Koordinaatiolle ja hankkeille koko ohjelman ajan neuvoja antanut Elämänote-raati piti tärkeänä, että iäkkäitä on otettu mukaan kokemusasiantuntijoiksi. Kaikki paikalla olleet raatilaiset toivoivat, että hankkeiden toiminta saisi jatkoa ja tulevaisuudessakin iäkkäitä otetaan mukaan kehitystyöhön alusta asti. Elämänote-raatiin ovat kuuluneet Maija Jaakkola-Angervuori Turusta, Marita Riihinen Keravalta, Marja-Leena Timonen Oulusta, Erkki Poikolainen Jyväskylästä sekä Kari Itkonen Tampereelta.
Elämänote-tutkimus
Ohjelman aikana on toteutettu laadullinen seurantatutkimus kanssatutkimuksena. Tutkija Hanna-Kaisa Hoppania kertoi, että tavoitteena on ollut selvittää Elämänote-hankkeiden toiminnan vaikutuksia osallistujiin: mikä tukee iäkkäiden kotona asumista ja osallisuutta sekä minkälainen merkitys hankkeiden toimintoihin osallistumisella on. Arjen osallisuutta tukevat esteetön ympäristö, saavutettavat palvelut, lähisuhteet ja vastavuoroisuus. Motivaatioon osallistua Elämänote-toimintaan vaikuttavat mm. persoona ja elämäntilanne, toiminnan sisältö, matalat ja korkeat kynnykset sekä henkilökohtainen pyytäminen mukaan.
Haastatteluaineiston keräsivät 26 iäkästä valmennettua kanssatutkijaa 14 eri paikkakunnalta 33 haastateltavan kanssa. Tavoitteena oli saada tällä tutkimusmenetelmällä esiin tavallista paremmin iäkkäiden omia yksityiskohtaisia kokemuksia arjen osallisuudesta. Paikalla olleet kanssatutkijat Asko Rihu ja Sisko Laine pitivät haastatteluihin saatua perehdytystä hyvänä ja haastattelukokemusta hyvin positiivisena. Molemmat näkivät, että vertaishaastattelu on hyvä tapa saada iäkkäiden ääni ja mielipiteet kuuluviin.
Lisätietoa tutkimuksesta ja molemmat tutkimusraportit ovat sivulla: https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/osallisuustutkimus/
II paneelikeskustelu: Helppo osallistua
Panelistit: Johanna Mustonen, ViaDia Joensuu/ Ehtoovirkku-hanke; Merja Kaija, Pohjois-Savon Kylät/ Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hanke; Mari Huusko, Siskot ja Simot/ KOKEVA-hanke ja Piia Altti, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys/ Eloa Elokotiin -hanke.
Helpon osallistumisen tärkein tekijä on panelistien mukaan ihmisten kuunteleminen – järjestetään sellaista toimintaa, johon iäkkäät haluavat osallistua. Osallistumisen kynnystä madaltaa, kun iäkkäät suosittelevat toimintaa toisilleen. Oman alueen tuntemus ja avainhenkilöiden löytäminen ovat erityisesti hankkeen alussa keskeisiä asioita.
Toiminnan järjestämisessä tulee huomioida myös alueiden erilaisuus. Harvaan asutulla seudulla kuljetukset voivat olla välttämättömiä osallistumiselle, kerrostaloyhtiöissä ovelta ovelle kiertäminen ja avoin pääsy asukastiloihin. Järjestettyyn toimintaan voi olla helpompi tulla, jos muuten ihmisten tapaaminen ei tunnu luontevalta.
Kommentaattori, dosentti Sakari Kainulainen tiivisti, että osallisuus on ihmisellä oleva tunne pystyvyydestä ja ihmisarvosta. Jotta osallisuustyö kantaa, yhteisön pitää nähdä se arvokkaaksi. Tunteita kannattaa hyödyntää ja huomioida toiminnassa, aroistakin asioista on voitava puhua. Ikä tuo myös esiin yhteisiä asioita, joiden avulla ylittää aiemmassa elämässä vaikuttaneita eroja.
III paneelikeskustelu: Eväitä arkeen
Panelistit: Irina Kukkamäki, Nääsville/ Virkeät Ikämiehet -hanke, Merja Lappi, Sovatek-säätiö/ Verkosta voimaa ja vertaistukea -hanke, Evy Peltola, Pohjois-Karjalan Martat/ Virkee-hanke ja Riitta Vesala, Oulun seudun Mäntykoti/ Kotiväki-hanke
Panelistit halusivat kiinnittää huomiota erilaisten ihmisryhmien eroihin osallistumisessa. Miehille suunnatussa toiminnassa on huomattu, että tarjolla pitää olla riittävästi tekemistä ja toimintaa. Omaishoitajien ryhmässä keskeiseksi on muodostunut vertaistuki ja pysähtyminen oman hyvinvoinnin äärelle. Ruokakursseille osallistuvien toivotaan pystyvän soveltamaan oppimaansa tietoa omassa arjessa – pidemmät kurssit ja toiminnan jatkuvuus auttaisivat tässä tavoitteessa. Kaltoinkohtelua kokeneet voivat helposti eristäytyä muista, vaikka heille muiden tapaaminen olisi hyvin tärkeää. Heille ammattilaiset voivat tarjota kohtaamispaikkoja, mutta vertaistukea voi saada vain muilta samalta tilanteessa olleilta.
Kommentaattori, STM:n neuvotteleva virkamies Satu Karppanen totesi, että ikäystävällisyyden edistäminen on yksi nykyisen hallituksen isoista teemoista ja siinä osallisuus on keskeinen osatekijä.
IV paneelikeskustelu: Osallistujasta tekijäksi
Panelistit: Anni Niemi, Turun lähimmäispalveluyhdistys/ Sippe-hyvinvointikutsut-hanke; Riitta Birck, Kotipirtti/ Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä; Arja Anttila, TampereMissio/ Kaiku-hanke; Janne Pulkkinen, Suvanto/ Mummonmarkan vartijat -hanke.
Siirtymisessä osallistujasta tekijäksi oma innostus on panelistien mielestä tärkein tekijä – ihmisen tulee löytää itselleen läheinen ja kiinnostava aihe ryhtyäkseen vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoistyössä tarvitaan jonkin verran ennalta määriteltyjä rakenteita, erityisesti aroissa aiheissa, mutta itse toiminnassa ihmisen on saatava toimia omien vahvuuksiensa pohjalta. Paneelissa nousi esille myös ehdotus yhteisökoordinaattoreista, jotka voisivat ylläpitää vapaaehtoistyötä omilla alueillaan.
Panelistit korostivat, että esimerkiksi muistisairaus ei ole este vapaaehtoiseksi ryhtymiselle. Jokaiselle voidaan löytää sopivia, pieniäkin tehtäviä. Tehtävän tai vastuun koosta riippumatta aktiivinen toimiminen yleensä lisää myös vapaaehtoisen itsensä hyvinvointia.
Kommentaattori, järjestöneuvos Jukka Salminen korosti, että yksittäisissä hankkeissa tehdyllä työllä on myös laajempi merkitys – hyvät toimintamallit ja hankkeiden viestit leviävät aaltoina ympäri Suomea ja maailmaakin monia erilaisia kanavia pitkin. Jukka Salminen tarjosi hankkeille kolmen F:n reseptin: fakta – toiminnan taustatekijät on oltava kunnossa, fiktio – mihin haluamme päästä vapaaehtoistyöllä, fantasia – miten pystymme luomaan aivan uusia asioita.
Loppusanat
Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo ja VALLIn toiminnanjohtaja Virpi Dufva sanoivat yhteenvedossaan, että hankkeiden työ on ennen kaikkea lisännyt iäkkäiden elämänlaatua. Empaattisten kohtaamisten kustannusvaikutusta on vaikea mitata, mutta siihen tulisi pyrkiä, jotta työn arvo olisi helpompi osoittaa myös rahallisesti. Ohjelman taustalla olevat organisaatiot jatkavat työtä Elämänote-ohjelmassa aikaan saatujen tulosten saamiseksi kuuluviin myös ohjelman jälkeen.
Paneelien ja puheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli iäkkäiden tervehdyksiä Elämänote-hankkeista sekä videomuodossa että paikan päällä.
Seminaarin esityksiä
- Elämänote-ohjelman matkassa (Päivi Topo ja Lea Stenberg)
- Elämänote-ohjelman kokonaisuus (Lea Stenberg)
- Elämänote-tutkimus (Hanna-Kaisa Hoppania)
- Iäkkäitä arjessa -kooste ja hankkeiden esittelyitä
Elämänote-ohjelman verkkosivut: https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/
