Asuminen ja ympäristö

Lempeä väline toisista välittämiseen

Yksinäisyys on koronavuosien jälkeen lisääntynyt. Se on terveydelle haitallisempaa kuin tupakanpoltto. Jättäytymisestä neljän seinän sisälle on liian monelle tullut uusi normaali. Samalla kynnys lähteä tapahtumiin ja ihmisten ilmoille on noussut - monelle ylipääsemättömäksi. Yhdessä kotikulmilla -toiminta on mitä mainiointa, matalankynnyksen toimintaa, johon kutsutaan, käydään jopa henkilökohtaisesti hakemassa talon asukkaita yhteisiin hetkiin.

Asumisen unelmia Tuusulassa

Olimmepa nuoria tai vanhoja, on tärkeää puhua asumisen unelmista, toiveista ja tarpeista. Tuusulassa olemme yhdessä ikääntyvien kanssa piirtäneet unelmakoteja, -pihoja ja -asuinalueita, kirjoittaneet niistä ja näytelleet niitä tarinateatterin keinoin. Kahvikupin ääressä on alkanut hahmottua kuva siitä, mitä ikääntyvät toivovat: kunpa ikääntyneenäkin voisi tehdä asumisvalintoja ja elää oman näköistä elämä.

Innostusta ilmassa

Yhdessä Kotikulmilla -toiminta on suunniteltu ikäihmisille, mutta kaikki asukkaat iästä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Jokainen osallistuja voi osallistua tapaamisten ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.

Esteetön koti on sijoitus tulevaisuuteen

Kodin esteettömyys tarkoittaa ennen kaikkea asumisen helppoutta, toimivuutta ja turvallisuutta. Ennakoiden toteutetut esteettömyyttä parantavat ratkaisut voivat osoittautua kaukaa viisaiksi, etenkin silloin, jos liikuntakyky, aistit tai muisti alkavat heikentyä.

Ennakoi vanhuuden asumistasi

Moni ei tule ajatelleeksi, että jonain päivänä tasapaino heikkenee, kädet eivät nouse ja selkäkin jäykistyy. Asunnon ikäystävällisyys ja esteettömyys ovat avainasemassa kotona selviämisessä. Muistin heikentyessä olisi hyvä, jos ympäristö ei muuttuisi liian oudoksi, siksi muutokset kannattaa tehdä ajoissa!

Ikäturvallisuutta asuinalueille

Asuinalueiden turvallisuus on noussut viime aikoina järkyttävällä tavalla uutisotsikoihin Ukrainan sodan myötä. Ukrainassa ikäihmisten mahdollisuudet liikkua sekä saada ruokaa ja tarvitsemiaan palveluita ovat huonot tai kokonaan menetetty. Moni on kuollut joko sotatoimiin tai niiden seurauksiin. Kaikissa olosuhteissa turvallinen asuinalue on ikäihmisten hyvän arjen edellytys. Vanhetessa toimintakyky vääjäämättä heikkenee. Turvallisella asuinalueella yhteys ympäristöön säilyy eikä elämä kutistu asunnon seinien sisälle.

TaloTsemppariksi kuin varkain

Olen toiminut vuosia vapaaehtoisena monissa eri järjestössä ja paikoissa. Jotain tehtäviä on matkan varrella jäänyt pois, mutta aina on tullut uutta tilalle. TaloTsemppari -toimintaa olen tehnyt kaikki nämä vuodet tavalla tai toisella. Luonut askeleita kohti asukkaiden yhteistä tekemistä Havukoskella. Se on sitä, että saadaan ja voidaan olla yhdessä, tehdään jotain kivaa ja nautitaan toisten seurasta. Luodaan tilanteita, joissa viihdytään ja tullaan toisenkin kerran. Kaipaamme turvallista ja miellyttävää ympäristöä, jossa voimme liikkua ja kokea elämyksiä, jotka kannattelevat elämää.

”Tiedätkö sinä, mitä se on, kun aika tulee oikein pitkäksi?”

Eräänä syksyisenä päivänä, jo pitkän elämän elänyt mies, esitti minulle kysymyksen pitkästymisestä. Tätä en ollutkaan pitkään aikaan tullut ajatelleeksi. Omat ruuhkavuoteni muuttavat muotoaan. Välillä on seesteisempiä aikoja, mutta en muista, milloin aika olisi tullut pitkäksi. Ja jos on tullut, niin olen tarvittaessa nopeasti löytänyt aikaansaavaa tekemistä, kohtaamisia tai kokemuksia tilanteen muuttamiseksi. Haluan jakaa teille tavanomaisia pieniä arkisia asioita, joiden avulla perhehoidossa rakennetaan hyvää elämää. 

Osallisuudesta ulossuljetut

Arvokas-ohjelmassa ajattelemme, että osallisuuden kokemus muodostuu, kun tunnemme olevamme tasavertaisia jäseniä yhteiskunnassa sekä omissa yhteisöissämme, kuten työpaikalla, harrastuspiireissä ja naapurustossa. Osallisuus ei toteutuakseen vaadi aktiivista osallistumista, vaan jokainen voi osallistua yhteisöihinsä omien voimavarojensa mukaan. Osallisuuden kokemus on tärkeä, sillä se tukee monin tavoin hyvää elämää ja terveyttä.

Haave vanhuuden hyvästä asumisesta

Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.

Hoksauta minut!

Tarinoita Elämänotteesta: osa 18/21. IkäArvokas-hankkeella on käytössään Hoksauta minut -kortti, jolla kuka tahansa voi ilmaista huolensa kohtaamastaan ikäihmisestä. Kortin avulla pyritään löytämään erityisesti yksinäisiä, syrjäytyneitä ja palvelujen ulkopuolella olevia ikäihmisiä.