Yksinäisyys on koronavuosien jälkeen lisääntynyt. Se on terveydelle haitallisempaa kuin tupakanpoltto. Jättäytymisestä neljän seinän sisälle on liian monelle tullut uusi normaali. Samalla kynnys lähteä tapahtumiin ja ihmisten ilmoille on noussut - monelle ylipääsemättömäksi. Yhdessä kotikulmilla -toiminta on mitä mainiointa, matalankynnyksen toimintaa, johon kutsutaan, käydään jopa henkilökohtaisesti hakemassa talon asukkaita yhteisiin hetkiin.
Olimmepa nuoria tai vanhoja, on tärkeää puhua asumisen unelmista, toiveista ja tarpeista. Tuusulassa olemme yhdessä ikääntyvien kanssa piirtäneet unelmakoteja, -pihoja ja -asuinalueita, kirjoittaneet niistä ja näytelleet niitä tarinateatterin keinoin. Kahvikupin ääressä on alkanut hahmottua kuva siitä, mitä ikääntyvät toivovat: kunpa ikääntyneenäkin voisi tehdä asumisvalintoja ja elää oman näköistä elämä.
Tutkittua ja ajankohtaista tietoa sekä innostavia esimerkkejä hyvästä vanhenemisesta tarjolla maksuttomassa webinaarisarjassa loka-marraskuussa.
Ikäinstituutin koordinoima Yhdessä kotikulmilla -toimintaa on toteutettu kuuden vuoden ajan yhdeksässä kaupungissa. Nyt toiminta polkaistaan käyntiin myös Joensuussa ja Turussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä kyselyssä vanhusneuvostot arvioivat, miten kunnissa toimintakykyä ylläpitävät palvelut vastaavat iäkkäiden tarpeita ja kuinka niitä tulisi kehittää.
Yhteisöllinen asuminen on Suomessa vielä suhteellisen tuntematon tapa asua. Se voisi olla kuitenkin ratkaisu monelle ikääntyvälle, joka haluaa elää itsenäistä, mutta sosiaalista elämää. Aktiiviset…
Ikäinstituutin järjestämä puistokävely kartoitti eri-ikäisten kokemuksia puistoista yhdessä kävellen, havainnoiden ja keskustellen.
Yhdessä Kotikulmilla -toiminta on suunniteltu ikäihmisille, mutta kaikki asukkaat iästä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Jokainen osallistuja voi osallistua tapaamisten ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa tutussa kodissaan myös vanhuutensa päivinä. Erityisen merkityksellisiksi oman kodin tutut huoneet, esineet, reitit ja rauha muuttuvat, jos muisti…
Yhdessä kotikulmilla -toimintaa kipparoivat taloyhtiöissä vapaaehtoiset TaloTsempparit, joita on koulutettu jo yli sata eri puolilla Suomea. Aiempaa kokemusta ryhmän ohjaamisesta ei tarvita ja Ikäinstituutti tukee toiminnan aloittamisessa.
"Parasta TaloTsemppari-kouluttajan tehtävässä on nähdä vapaaehtoisten innostus ja kuulla osallistujien hyviä kokemuksia."
Kodin esteettömyys tarkoittaa ennen kaikkea asumisen helppoutta, toimivuutta ja turvallisuutta. Ennakoiden toteutetut esteettömyyttä parantavat ratkaisut voivat osoittautua kaukaa viisaiksi, etenkin silloin, jos liikuntakyky, aistit tai muisti alkavat heikentyä.
Yhdessä kotikulmilla -toiminnan yhteistyökumppanina voi toimia esimerkiksi paikallinen eläkeläisyhdistys. Yhteistuumin voidaan tarjota lisää toimintaa jo mukana oleville ja löytää mukaan niitä, joita ei vielä ole tavoitettu.
Yhdessä kotikulmilla-juhlaa vietettiin torstaina 29.9. Lahdessa, Lieksassa ja Helsingissä sekä ruutujen äärellä.
Esteetön, toimiva ja turvallinen koti on hyvä paikka asua, olipa nuori tai vanha. Omassa kodissa voi asua mukavasti pidempään, kun varautuu ajoissa mahdollisiin toimintakyvyn…
Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -toiminta täyttää viisi vuotta! Syntymäpäiväjuhlia vietetään torstaina 29.9. - tule seuraamaan juhlaa videoyhteydellä!
Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla tuetaan ikääntyvien ihmisten sekä kuntien asumisen ennakointia ja varautumista sekä ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä.
Eläkeikää lähestyvän on hyvä välillä vaihtaa perspektiiviä ja katsella asuntoaan ikäihmisen silmin. Millä eri tavoilla omaa asumistaan voi ennakoida?
Moni ei tule ajatelleeksi, että jonain päivänä tasapaino heikkenee, kädet eivät nouse ja selkäkin jäykistyy. Asunnon ikäystävällisyys ja esteettömyys ovat avainasemassa kotona selviämisessä. Muistin heikentyessä olisi hyvä, jos ympäristö ei muuttuisi liian oudoksi, siksi muutokset kannattaa tehdä ajoissa!
Asumisen ennakointi ja varautuminen kunnissa -webinaari 18.5. tarjosi monipuolisen tietopaketin ikäystävällisestä asumisesta sekä ikääntyneiden asumisen kehittämisestä.
Asuinalueiden turvallisuus on noussut viime aikoina järkyttävällä tavalla uutisotsikoihin Ukrainan sodan myötä. Ukrainassa ikäihmisten mahdollisuudet liikkua sekä saada ruokaa ja tarvitsemiaan palveluita ovat huonot tai kokonaan menetetty. Moni on kuollut joko sotatoimiin tai niiden seurauksiin. Kaikissa olosuhteissa turvallinen asuinalue on ikäihmisten hyvän arjen edellytys. Vanhetessa toimintakyky vääjäämättä heikkenee. Turvallisella asuinalueella yhteys ympäristöön säilyy eikä elämä kutistu asunnon seinien sisälle.
Väestön ikääntyessä vauhdilla myös asumisen tarpeet muuttuvat ja ennakoiviin toimiin on ryhdyttävä hyvissä ajoin. Webinaarissa on tarjolla monipuolinen tietopaketti asumisen ennakoinnista.
Olen toiminut vuosia vapaaehtoisena monissa eri järjestössä ja paikoissa. Jotain tehtäviä on matkan varrella jäänyt pois, mutta aina on tullut uutta tilalle. TaloTsemppari -toimintaa olen tehnyt kaikki nämä vuodet tavalla tai toisella. Luonut askeleita kohti asukkaiden yhteistä tekemistä Havukoskella. Se on sitä, että saadaan ja voidaan olla yhdessä, tehdään jotain kivaa ja nautitaan toisten seurasta. Luodaan tilanteita, joissa viihdytään ja tullaan toisenkin kerran. Kaipaamme turvallista ja miellyttävää ympäristöä, jossa voimme liikkua ja kokea elämyksiä, jotka kannattelevat elämää.
Elämänote-ohjelman hankkeet keräsivät ikäihmisiltä eri puolilta Suomea lähes 600 postikorttia tasavallan presidentille toimitettavaksi. Iäkkäät kertovat korteissa, mikä ikääntymisessä on parasta ja miten iäkkäiden asemaa voisi Suomessa parantaa.
Uusin Tiiviisti tutkimuksesta -uutiskirje esittelee Ikäinstituutin ympäristöministeriölle tekemän Turvallinen asuinalue ikääntyneille -selvityksen antia.
Eräänä syksyisenä päivänä, jo pitkän elämän elänyt mies, esitti minulle kysymyksen pitkästymisestä. Tätä en ollutkaan pitkään aikaan tullut ajatelleeksi. Omat ruuhkavuoteni muuttavat muotoaan. Välillä on seesteisempiä aikoja, mutta en muista, milloin aika olisi tullut pitkäksi. Ja jos on tullut, niin olen tarvittaessa nopeasti löytänyt aikaansaavaa tekemistä, kohtaamisia tai kokemuksia tilanteen muuttamiseksi. Haluan jakaa teille tavanomaisia pieniä arkisia asioita, joiden avulla perhehoidossa rakennetaan hyvää elämää.
Tiiviisti Tutkimuksesta -uutiskirje esittelee Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen toteuttivat vapaaehtoiset vertaishaastattelijat.
Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.
Matkailu avartaa. Saamenmaalla koronapandemia on näyttänyt toiselta kuin Helsingissä, mutta paljon yhteistäkin on. Kulttuureissakin on eroa, mutta pohjimmiltaan ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samoja – saada olla yhteydessä itselle tärkeisiin ihmisiin ja yhteisöön.
Elämänote-ohjelma järjestää neljä kaikille avointa webinaaria, joissa hankkeet esittelevät kehittämiään toimintamalleja. Lisäksi kuullaan mm. tuloksia juuri valmistuneesta osallisuustutkimuksesta.
Ikäinstituutin Yhdessä Kotikulmilla -toiminta laajenee syksyllä Lahteen, Lieksaan, Riihimäelle ja Vantaalle. Alueilla järjestetään syyskuussa Kotikulmilla esittäytyy -tapahtumat.
Iäkkäiden osallisuutta edistävä Elämänote-ohjelma (2018–2021) järjestää päätösseminaarinsa keskiviikkona 27.10.2021 kello 9.00–16.00. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!
Arvokas-ohjelmassa ajattelemme, että osallisuuden kokemus muodostuu, kun tunnemme olevamme tasavertaisia jäseniä yhteiskunnassa sekä omissa yhteisöissämme, kuten työpaikalla, harrastuspiireissä ja naapurustossa. Osallisuus ei toteutuakseen vaadi aktiivista osallistumista, vaan jokainen voi osallistua yhteisöihinsä omien voimavarojensa mukaan. Osallisuuden kokemus on tärkeä, sillä se tukee monin tavoin hyvää elämää ja terveyttä.
Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.
Yhdessä kotikulmilla -toiminta hakee eläkeikäisiä vapaaehtoisia keräämään haastattelemalla tietoa iäkkäimpien asukkaiden arjesta, asuinympäristöstä ja toivotusta toiminnasta.
Turvallinen asuinympäristö ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä ja on omatoimisuuden sekä liikkumisen edellytys, kertoo tuore ympäristöministeriön Turvallinen asuinalue ikääntyneille -julkaisu.
Seminaari toi asiantuntijat ja päättäjät yhteen osallisuuden perimmäisten kysymysten äärelle 8.2.2021. Paikalla olivat mm. Matti Vanhanen, Maria Ohisalo, Arto O. Salonen ja Päivi Topo. Lue otteita päivän puheenvuoroista.
Väestön vanhetessa kaikissa kunnissa on tarve kehittää iäkkäiden asumista. TiiTu-uutiskirjeestä löydät tietoa ja esimerkkejä asuinalueiden ikäystävällisyyden prantamiseen.
Helsinkiin, Kotkaan, Lahteen, Lieksaan, Riihimäelle ja Vantaalle koulutetaan kouluttajia, jotka vastaavat jatkossa TaloTsemppari-valmennuksien järjestämisestä omalla paikkakunnalla.
Järjestöillä on erityisosaamista ja edullista matalan kynnyksen toimintaa, joka täydentää kuntien ja yritysten palvelutarjontaa iäkkäille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on kunnille kustannustehokas tapa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä.
Eduskunnan IKÄ-verkosto järjestää maanantaina 23.11. klo 12–13.30 etäkeskustelutilaisuuden ikäystävällisestä asumisesta. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä.
Iäkkäiden hyvä arki ja mahdollisuus omassa kodissa asumiseen tarvitsee tuekseen asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä. Ikäystävällisten kuntien ja asuinalueiden suunnittelusta puhutaan yhä enemmän, mutta mitä sillä tarkoitetaan. Onko kaikki iäkkäiden hyväksi tehtävä työ ikäystävällisyyttä vai onko ikäystävällisyydellä jokin oma ydin ja sanoma?
Tiivisti Tutkimuksesta -uutiskirjeessä (2/2020) kerromme, millainen on hyvä piha ikäihmisille Käräjätörmän yhteisökylän suunnitteluun osallistuneiden henkilöiden näkökulmasta.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 21/21 . Verkostoitumista, yhteistyötä ja onnistumisia. Elämänote-ohjelman hankkeet kokoontuivat verkostopäiville kehittämään ja kehittymään.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 20/21 . Lupa puhua -hanke rakentaa hyviä kohtaamisia muistiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten välille.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 19/21 . Mummonmarkan vartijat lisäävät tietämystä ikääntyneisiin kohdistuvasta taloudellisesta kaltoinkohtelusta.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 18/21. IkäArvokas-hankkeella on käytössään Hoksauta minut -kortti, jolla kuka tahansa voi ilmaista huolensa kohtaamastaan ikäihmisestä. Kortin avulla pyritään löytämään erityisesti yksinäisiä, syrjäytyneitä ja palvelujen ulkopuolella olevia ikäihmisiä.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 17/21. Gerocenter tarjoaa omaishoitajille voimaa ja vertaistukea, sekä verkossa että toimintaryhmissä.
Tarinoita Elämänotteesta: osa 16/21. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla viedään kuulemma kortteleihin kulttuuria ja huhujen mukaan vieläpä taidelähtöisesti!
Tarinoita Elämänotteesta: osa 15/21. Eloa Elokotiin -hankkeessa kehitetään monisukupolvista yhteisöllisyyttä Jyväskylässä Lutakon asuinalueella.
