Siirry sisältöön

Ikääntyneiden liikunta, senioritanssi ja ulkoilu

Kuva: Sakari Röyskö.

Kuva: Sakari Röyskö.

Hyviä käytäntöjä iäkkäiden liikkumiseen ja ulkoiluun

Ikäinstituutti tekee pitkäjänteistä työtä iäkkäiden liikunnan, toimintakyvyn, terveyden ja ulkoilumahdollisuuksien edistämiseksi. Monipuoliset ohjaaja- ja kouluttajakoulutukset tarjoavat tietoa ja taitoja vanhustyön käytäntöihin.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä liikuntaneuvonnan, voima- ja tasapainoharjoittelun sekä ulkoilun hyviä toimintatapoja on helppo ottaa käyttöön järjestöjen ja kuntien poikkisektorisella yhteistyöllä sekä Ikäinstituutin mentoroinnilla ja oppaiden avulla. Ikiliikkuja-toiminta tarjoaa tukea terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien 65+ ikäihmisten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Voimaa etäjumpasta -hankkeissa kehitetään etäohjattuja jumppia.

Vie vanhus ulos -kampanja on puhunut tukea tarvitsevien iäkkäiden ulkoilumahdollisuuksien puolesta vuodesta 2011 ja Tossut ja tassut liikkeelle -hankkeessa etsitään koiranomistajia kotona asuvien iäkkäiden ulkoiluystäviksi.

Ikäinstituutti kehittää senioritanssia yhteistyössä Finlands Seniordansförbund rf:n ja Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ry:n kanssa.

Toimintamme perustuu verkostotyölle. Valtakunnalliset järjestökumppanit vievät liikkumisen ja ulkoilun viestiä sekä hyviä toimintatapoja jäsenjärjestöjen ja yhdistysten käyttöön.

Yhdistämme koulutus-, kehittämis- ja tutkimustyössämme gerontologista liikuntatiedettä, terveys- ja kasvatustieteitä, fysioterapiaa sekä sosiaalitieteitä.

Tule rakentamaan kanssamme liikkuvaa vanhuutta!

johtaja, liikunta ja ulkoilu, Pirjo Kalmari puh. 040 5968 798 tai pirjo.kalmari(at)ikainstituutti.fi

Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia

Päivittäinen liikkuminen on ikäihmiselle elinehto. Liikkuminen ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Riittävä päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti.

Ulkoilu kuuluu hyvään vanhuuteen

Iäkkäiden ulkona liikkumisen tarve säilyy silloinkin kun terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen supistaa päivittäistä elinpiiriä. Vihreä ympäristö virkistää ja rauhoittaa mieltä ja ulkoilu tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Kävely ulkona tukee muistia ja vaihteleva maasto harjoittaa jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Viherympäristön myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat iäkkäillä voimakkaampia ja yhtenäisempiä kuin muilla aikuisilla.

Ajankohtaista

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Edistävätkö vanhusneuvostot seniori-ikäisten liikuntaa?

Edistävätkö vanhusneuvostot seniori-ikäisten liikuntaa?

Aihetta enempää pohtimatta itselleni tulee heti mieleen, että kyllä. Kyllä nimenomaan silloin, kun kysymys on olosuhteisiin vaikuttamisesta. Somerolla vanhusneuvosto on monesti ottanut kantaa liikunnan olosuhteisiin ja liikunnan järjestämiseen. Kun kyseessä ovat liikuntakerhot ja -tapahtumat, on neuvoston rooli vähäisempi.

Vie vanhus ulos – ulkoilusta jokaisen perusoikeus

Vie vanhus ulos – ulkoilusta jokaisen perusoikeus

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistävät iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, hidastavat tai kokonaan ehkäisevät monia sairauksia ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja sekä parantavat itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta myös parantaa ikääntyneiden unen laatua ja unirytmiä, ruokahalua ja ravitsemustilaa, psyykkistä hyvinvointia sekä edistää osallisuutta yhteiskuntaan.

Koiran rooli ihmisen parhaana ystävänä saa uusia muotoja

Koiran rooli ihmisen parhaana ystävänä saa uusia muotoja

Vetoavasti ja lempeästi suoraan silmiin katsova valkoinen koira lähestyy häntä rennosti heiluen ja kerjää silitystä. Kädet uppoavat pehmeään turkkiin ja silittäjä henkäisee mielihyvästä yhtä aikaa koiran kanssa. Käytäntö osoittaa tutkimustiedon oikeaksi; koiran silittäminen alentaa verenpainetta, rentouttaa ja hidastaa sydämen sykettä.

Pitäisikö liikkumiseen motivoitua?

Pitäisikö liikkumiseen motivoitua?

Tuntuuko, että joka tuutista tuuppaa tietoa liikunnasta? Media rakastaa toisaalta vaaraviestejä ja toisaalta helpotusta lupaavia vinkkiviestejä. Viestien takana on ajatus, että muutoksen – tässä tapauksessa liikunnan lisäämisen – tärkein voima on kansalaisten motivaatio. Käyttäytymistieteilijöille on selvää, että motivaation rooli muutoksissa on lopulta melko pieni. Tarvitaan myös kykyä ja ennen muuta ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Eri elämänvaiheissa näiden rooli ja merkitys vaihtelevat. Ihmistä liikuttavat monenlaiset tekijät – usein itsestä riippumatta.

Arkisen liikkumisen lannistus ja kannustus

Arkisen liikkumisen lannistus ja kannustus

Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Ihmisten liikkumattomuus ja huono yleiskunto käyvät todella kalliiksi valtiolle, kunnille ja työnantajille, mutta ennen kaikkea liikkumattomuus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä yksilölle. Arkiliikunnan avulla on mahdollista lisätä liikkumista kaikkien ikäryhmien arkeen, ilman että liikunnasta tulee erillinen suoritus ja aikasyöppö. Asuinympäristöllä on keskeinen merkitys arjessa liikkumisen kannustimena.

Arkisto