Siirry sisältöön

Osallisuus

Osallisuus on kuulluksi ja kohdatuksi tulemista

Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot parantavat elämän laatua ja vähentävät syrjäytymisen riskiä. Ihminen kokee itsensä osalliseksi, kun hän voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, yhteisiin asioihin ja osallistua yhteisön toimintaan. Ikääntyneellä osallisuuden kokemisessa korostuu se, että hän voi elää aktiivista elämää mahdollisimman pitkään tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

Ikäinstituutin luotsaamassa Elämänote-ohjelmassa ja Yhdessä kotikulmilla –hankkeessa edistetään osallisuutta, elämänhallintaa ja yhteisöllisyyttä erityisesti iäkkäiden näkökulmasta.

Elämänote

Elämänoteohjelmassa mukana olevien 20 hankkeen yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne tuen tarpeessa olevat ikäihmiset, jotka ovat aiemmin jääneet tavoittamatta. Ohjelma kestää vuoden 2021 loppuun saakka, ja sitä koordinoivat Ikäinstituutti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry yhdessä.

Elämänote-ohjelmassa on keväällä 2019 tehty laaja kirjallisuuskatsaus osallisuudesta. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus: terveys, asuminen ja yhteisöllisyys -kirjallisuuskatsauksen voi lukea täältä: Iäkkäiden_osallisuus_kirjallisuuskatsaus

Yhdessä kotikulmilla

Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017–2019) tuo toimintaa taloyhtiöihin ja lisää asukkaiden yhteistä tekemistä. Yhdessä voidaan esimerkiksi jutella, kahvitella, jumpata, pelata ja ulkoilla. Yhteinen toiminta on tarkoitettu erityisesti iäkkäille, mutta kaikki asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita. Mukaan toivotaan varsinkin niitä iäkkäitä, jotka viettävät paljon aikaa kotona, joilla on pulmia liikkumisessa tai jotka kaipaavat seuraa. Toiminta tapahtuu taloyhtiöiden tiloissa ja niiden läheisyydessä.

Otetaan yhdessä vahva ote elämään!

Elämänote-ohjelma
koordinaattori Lea Stenberg, 050 323 5533

Yhdessä kotikulmilla
suunnittelija-koordinaattori Jukka Murto, 040 552 7100
suunnittelija Outi Mustonen, 040 552 7793
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ikainstituutti.fi

Osallisuuden kokeminen tuo terveyttä ja hyvinvointia

Asuinympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat ikäihmisen osallisuuden kannalta avainasemassa niin vaikuttamismahdollisuuksien kuin kokemuksellisuuden näkökulmasta. Omasta lähiympäristöstä löytyvät todennäköisimmin parhaat mahdollisuudet toimia aktiivisesti yhteisössä ja sitä kautta tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Osallisuutta lisäävät hankkeet mm. edistävät liikuntakykyä, aktivoivat aivotoimintoja, tukevat itsetuntoa ja kohottavat mielialaa.

Ajankohtaista

Osallisuus kuuluu kaikille -seminaarin antia

Osallisuus kuuluu kaikille -seminaarin antia

Seminaari toi asiantuntijat ja päättäjät yhteen osallisuuden perimmäisten kysymysten äärelle 8.2.2021. Paikalla olivat mm. Matti Vanhanen, Maria Ohisalo, Arto O. Salonen ja Päivi Topo. Lue otteita päivän puheenvuoroista.

Ovatko kuntasi kynnykset korkealla?

Ovatko kuntasi kynnykset korkealla?

Järjestöillä on erityisosaamista ja edullista matalan kynnyksen toimintaa, joka täydentää kuntien ja yritysten palvelutarjontaa iäkkäille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on kunnille kustannustehokas tapa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä.

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Haloo.kuuluuko@huomio!

Haloo.kuuluuko@huomio!

Vaviskaa vaikuttajat: jos sana ei kuulu eikä tehoa, niin voi syntyä eläkeläis-vallankumous! Kuntavaaleihin ja sen jälkeiseen elämään julistetaan täten ”Eevan ja Aatamin” teesit – ja varokaatte, eläkeläiset voivat vielä todella tulla ja valloittaa koko maailman.

Iästä ja maailmasta

Iästä ja maailmasta

Miten monessa paikassa olenkaan vieraillut vanhojen ihmisten luona, heidän kodeissaan, hoitopaikoissaan, viljelyksillään? Lapset ja vanhat ihmiset kokevat saman kohtelun: joku puhuu heidän puolestaan, joku päättää heidän asioistaan. Se, mikä puuttuu päätöksiä tehtäessä, on lasten ja vanhojen ihmisten oma ääni.

Osallisuuden kokemuksesta syntyy hyvinvointia

Osallisuuden kokemuksesta syntyy hyvinvointia

Ihminen on perusolemukseltaan samanlainen kaikkialla ja kaikenikäisenä. Hän haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Keinot tämän saavuttamiseksi ovat monenlaisia. Vauva itkee, jokeltelee ja juttelee koko kehollaan. Kun ihminen alkaa saada sanoja, keinot alkavat muuttua sanallisiksi mutta kehollisuus säilyy edelleen. Kun vanhuksella sanat alkavat kadota, katse voi hakea hyväksyntää. Kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen lisää osallisuuden kokemusta. Se voi olla elämää kannatteleva tai eteenpäin työntävä voima, josta seuraa hyvinvointia.

Ihimisen asialla

Ihimisen asialla

Itsenäisyyspäivänä ajatukseni olivat isovanhemmissani ja niissä sukupolvissa, joiden ansiosta meillä on nyt itsenäinen Suomi. Mietin, mitä me kaikki voisimme oppia entisistä ajoista ja tuoda tähän päivään. Ainakin sen yhteisöllisyyden, joka ennen vallitsi kyläyhteisöissä. Toteutammeko hankkeet yksin vai laaja-alaisessa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa?

”Nykyisin uskallan katsoa ihmisiä silmiin”

”Nykyisin uskallan katsoa ihmisiä silmiin”

Mitä sinä tunnet, kun menet uuteen tilanteeseen? Odotatko innosta kihisten uusien ihmisten tapaamista vai jännitätkö altistumista arvioiville katseille? Osaan meistä on juurtunut niin syvä toiseuden tunne, että esimerkiksi ryhmätoimintaan osallistuminen voi tuntua mahdottomalta. Silloin tarvitaan etsivän työn välineitä ja vaikuttavaa verkostotyötä.

Arkisto