Vanhusneuvostot kokevat, etteivät ne voi vaikuttaa riittävästi ikääntyneitä koskeviin asioihin. Tämä käy ilmi kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kartoittaneesta kyselystä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisten vanhusneuvostojen tehtävänä on vaikuttaa alueellaan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntyneitä koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot on myös otettava mukaan laatimaan suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Neuvostojen toiminnan tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden asemaa päätöksenteossa tuomalla esille ikääntyneiden tarpeita ja näkemyksiä.
Hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen toiminnassa keskeisiä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden järjestämiseen vaikuttaminen. Kuntien neuvostot puolestaan keskittyvät asuinympäristöön, esteettömyyteen, liikkumiseen, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä digitalisaation vaikutuksiin liittyviin asioihin.
Vanhusneuvostojen näkökulma esille
Vanhusneuvostoille lähetetyn verkkokyselyn tuloksista on nyt julkaistu raportti, joka tuo uutta tietoa vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksista kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Raportissa kerrotaan myös, mitä toiveita vanhusneuvostoilla on vuona 2022 aloittaneen vanhusasiavaltuutetun työlle.
Kyselyn tiedot kerättiin syksyllä 2023, ja siihen saatiin kaikkiaan 275 vastausta. Vastauksissa oli edustettuna kaikkiaan 18 hyvinvointialueen ja 143 kunnan vanhusneuvostoa.
Kyselyn toteuttivat Ikäinstituutti, vanhusasiavaltuutetun toimisto sekä Avoin hallinto (valtiovarainministeriö).
Vanhusneuvostot tarvitsevat paremmat edellytykset vaikuttaa
Kyselyyn vastanneissa vanhusneuvostoissa oli edustettuina etenkin eläkeläisjärjestöt mutta myös kuntien tai alueen toimihenkilöt ja luottamushenkilöt. Hyvinvointialueilla hyvin edustettuina olivat myös vanhusjärjestöt ja kunnissa seurakunnat. Vanhusneuvostoissa enemmistö jäsenistä edusti ikäluokkaa 65–80 vuotta.
Vastausten mukaan vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ikääntyneitä koskeviin asioihin eivät ole riittävät. Vaihtelu vanhusneuvostojen toimintaedellytyksissä on myös suurta. Tukea tarvitaan sekä toiminnan rakenteiden kehittämiseen, sisällöllisen osaamisen parantamiseen ja arvostuksen lisäämiseen.
Jatkossa vanhusneuvostojen olisi varmistettava etenkin kaikkein iäkkäimpien asukkaiden näkökulmien esiin tuominen, sillä juuri heillä on toimintakyvyn ja terveyden ongelmista johtuvia tarpeita. Yli 80-vuotiaita on kuitenkin varsin harvoin mukana kuntien vanhusneuvostojen työssä. Hyvinvointialueilla tilanne on hieman parempi.
Sote-uudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueiden vanhusneuvostot ovat toimineet vain vähän aikaa. Kyselyn tuottama tieto niiden toiminnasta on tärkeää, koska ne tuovat iäkkäiden näkökulman sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa etenkin vanhusten palveluissa ja niiden saatavuudessa koetaan suuria haasteita.
Lue lisää raportista Vanhusneuvostot vaikuttajina – vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset.
Läs mer: Äldreråd som påverkare – resultat av enkäten till äldreråden 2023 -rapport.
Lue myös mediatiedote raportista uutishuoneessamme ePressi-palvelussa.