Ikäinstituutin vuosittaisessa Vie vanhus ulos -kampanjassa saavutettiin huikea tulos: kahden viikon aikana kirjattiin yhteensä 76 770 ulkoilukertaa. Viime vuoden lukemaan (50 288) verrattuna kasvua oli lähes 53 prosenttia.
Maailman terveysjärjestö WHO on huhtikuussa 2025 julkistanut globaalin ikäsyrjintää koskevan mittarin. Tämä ”Ageism Scale” pyrkii kuvaamaan, miten ikäsyrjivät asenteet ja päätökset näkyvät eri maissa. Suomeksi skaalaa ei ole vielä saatu, onhan aikaa julkistamisesta kulunut vasta hitunen.
”Elämä on matka, hyppy tuntemattomaan. Kun alusta se alkaa, päättyy pääteasemaan. Ei korteista, ei tähdistä voi aikaa ennustaa. Et kohtalolle velkaa jää. Se ottaa, minkä saa.”
Hyvä uni tukee sekä aivojen että mielen hyvinvointia. Uni puhdistaa aivoja, auttaa käsittelemään tunteita ja jäsentämään päivän aikana kertynyttä tietoa ja kokemuksia. Hyvin nukuttu yö virkistää ja palauttaa sekä vahvistaa kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.
Kunnat ja hyvinvointialueet pitävät ikäystävällisyyttä tärkeänä, mutta arviointimenetelmien kehittämiseen on vielä tarvetta. Tampereen yliopiston ja Ikäinstituutin kyselytutkimuksen mukaan erityisesti vaikutusketjujen arviointi sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö kaipaavat vahvistamista.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on vuodesta 2023 alkaen edistetty kotona asuvien ikäihmisten liikkumiskykyä ja osallisuutta Ikäinstituutin koordinoimassa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Yhteistyön tuloksena alueella on saatu luotua iäkkäille paljon lisää liikkumismahdollisuuksia, muun muassa 50 uutta iäkkäiden liikuntaryhmää.
Suomi on valittu seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko se tätä myös ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan osalta? Onnelliset liikkujat kokevat merkityksellisyyttä elämässään ja toisaalta liikkuminen ja liikunta lisäävät tunnetta merkityksellisyydestä. Nyt jos koskaan Suomessa kannattaa vahvistaa toimia, jotka vaikuttavat ikääntyneiden sekä erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa liikuntaa.
Kehon ja mielen hyvinvointiin kannattaa satsata erityisesti ikääntyessä. Säännöllinen liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa, mikä voi parantaa itsetuntoa. Mielen hyvinvointi puolestaan suurentaa todennäköisyyttä vaalia terveellisiä elintapoja ja liikkua terveytensä kannalta riittävästi.
Hyvä ikä -tapahtumassa Helsingissä Messukeskuksessa etsitään ratkaisuja hyvään arkeen 2.–3.10.2024. Tervetuloa tapaamaan Ikäinstituutin väkeä osastolle 5f39 tai seuraamaan ohjelmaamme Hyvä ikä- ja toimintalavoilla.
Parisuhde ja sen laatu on tärkein ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Juuri nyt vanhenevat puolisonsa kanssa poikkeuksellisen pitkään eläneet suomalaiset. Samalla yhä useampi löytää uuden rakkauden myös vanhempina päivinään.
Tarjoamme iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille ja eläkeläisille tietoa ja välineitä liikkumiseen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kohtaamisiin.
Ikäystävällisyys on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kunnissa. Poikkihallinnollinen hyvinvointikertomus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ikäystävällisyyden monipuoliseen arviointiin.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisenä tehtävänä on edistää ja ylläpitää kaiken ikäisten asukkaittensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Väestön ikääntymiseen varautuminen vaatii kunnilta ja alueilta aktiivista ikääntymispolitiikkaa, suunnittelua, toimien seurantaa sekä arviointia. Kyse on laajoista, sektorit ylittävistä tavoitteista, ja laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys on ensiarvoisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Ikääntyvien osuus väestöstä suurenee maailman laajuisesti. WHO:n mukaan 2030 mennessä yksi kuudesta ihmisestä maailmassa on yli 60-vuotias ja vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.
Kansallinen aivoterveysohjelma rakentaa inhimillisesti kestävää, aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa. Ikäinstituutti on kumppanina ikääntyvien osakokonaisuudessa.
Vuosi 2067. Kuinka kaunis auringonpaisteessa kylpevä syksyinen järvi voikaan olla. Katselen maisemaa, jossa on paljon tuttua. En osaa nimetä missä olemme, mutta tiedän olevani jossain, jossa on hyvä olla.
Kansanedustaja Ilmari Nurminen jatkaa verkoston puheenjohtajana ja Marko Kilpi varapuheenjohtajana. Verkoston työryhmään ollaan nimittämässä edustajat kaikista eduskuntaryhmistä.
Ikäinstituutin toimisto ja puhelinkeskus on suljettu juhannuksesta heinäkuun loppuun. Hyvää kesää kaikille!
Tutkittua ja ajankohtaista tietoa sekä innostavia esimerkkejä hyvästä vanhenemisesta tarjolla maksuttomassa webinaarisarjassa loka-marraskuussa.
Pysy ajan tasalla Ikäinstituutin toiminnasta ja tutkimuksesta tilaamalla sähköpostiisi Ikäinstituutin uutiskirje ja Tiiviisti tutkimuksesta (Tiitu) uutiskirje.
Ikäinstituutin asiantuntijat esittävät neljä ratkaisua, miten toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tulee vahvistaa.
Kun eliniänodote kasvaa ja elämänkulku venyy, on myöhäinen aikuisikä muutoksessa. Emme välttämättä osaa tunnistaa myöhäiseen aikuisikään muodostuvia elämänvaiheita, emmekä kuvitella muutoksia ikääntyneiden toimintakyvyssä, tarpeissa ja ympäristöissä, joita ajan myötä tapahtuu. Tarvitaan tutkimusta ja analyysejä tulevaisuuden iäkkäistä ja tämän ryhmän tarpeista ja mieltymyksistä.
Ikäinstituutti aloittaa uuden strategiakautensa yhteiskunnassa, johon peilautuu hoiva-alan, kriisien ja vapaaehtoistyön haasteet. Meneillään on historiamme suurin uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkinen keskustelu hakee ravistelevia otsikoita ja huolipuhetta. Tämä keskustelu tarvitsee vastapainokseen tuloksellista toimintaa ja onnistuneita tarinoita. Tässä Ikäinstituutilla on paljon annettavaa. Tarjoamme innostavia ratkaisuja hyvään vanhenemiseen. Jatkamme työtämme tutuilla teemoilla: liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen ympäristö. Iäkkään ääni on työmme lähtökohta. Tähtäämme siihen, että meillä on iäkkäiden voimavarat tunnistava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta.
Ikäinstituutin monipuoliset koulutukset pyörähtävät jälleen käyntiin.
Ikäinstituutti hakee hankekoordinaattoria ja suunnittelijaa Mielen taitoja elämänmuutoksiin ikääntyessä -hankkeeseen.
Ikäinstituutin järjestämä puistokävely kartoitti eri-ikäisten kokemuksia puistoista yhdessä kävellen, havainnoiden ja keskustellen.
Väestön vanhenemisen myötä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita on terveen ja hyvän ikääntymisen edistäminen koko elämänkulun ajan. Onnistunut vanheneminen on tärkeä tavoite ikääntyvässä Suomessa.
Ikäinstituutin asiantuntijat esittelivät kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille ratkaisuja iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi Hyvinvointi-infoissa.
Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden keskuksen yhtenä keskeisenä painopistealueena on haavoittuvien ryhmien oikeuksien tutkiminen. Vireillä on useita laajoja tutkimushankkeita ikääntyvien, muistisairaiden ja vammaisten oikeuksien toteutumisesta sekä oikeudensaantimahdollisuuksista yhteiskunnassa. Yhtäältä tutkitaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia lainsäädännössä, mutta myös niiden toteutumista käytännössä. Ei ole riittävää, että oikeudet on turvattu perustuslaissa ja muussa sääntelyssä, vaan oikeuksien pitää realisoitua myös arkielämässä. Monissa uusista hankkeista käytetään myös kanssatutkimuksen menetelmää eli ikääntyvät ja muut haavoittuvat ryhmät otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksia.
Palvelujärjestelmän digitaalinen murros etenee Suomessa nyt vauhdilla ja sen perässä olisi pysyttävä tavalla tai toisella. Eteenpäin pinkovasta digiyhteiskunnassa pysyvyys ja ennustettavuus eivät ole varsinaisia hyveitä. Omaa digitaalista suorituskykyä olisi kehitettävä jatkuvasti – läpi koko elämän. Tämän muutoksen keskellä on muistettava varmistaa vanhojen oikeus ja pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Vain osallisuus digitaaliseen murrokseen saa aikaan todellisen muutoksen.
Koulutuskalenteristamme löydät monipuolisia koulutuksia, joita on tarjolla sekä lähi- että verkkokoulutuksina.
Ikäinstituutin toimisto ja verkkokaupan toimitukset jäävät kesätauolle juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Iän myötä sairauksien sekä erilaisen tuen ja avun tarpeiden todennäköisyys kasvaa. Näistä aiheutuu erilaisia kuluja, joista tiedetään yllättävän vähän. Paljon on sen sijaan tehty selvityksiä ja raportteja siitä, miten väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.
Haemme ikäihmisten mielen hyvinvoinnin asiantuntijaa suunnittelijan monipuolisiin koulutus- ja kehittämistehtäviin. Haku 5.6. mennessä.
Raumalla koulutettiin ensimmäiset koiranomistajat naapurustossaan asuvien iäkkäiden ulkoiluystäviksi. Tossut ja tassut liikkeelle -hankkeessa kehitetään uusia avun muotoja iäkkäiden ulkoiluun.
Siirryin kolmisen kuukautta sitten Ikäinstituutin johtajan pestistä Suomen ensimmäiseksi vanhusasiavaltuutetuksi. Tehtävä on uusi ja perustuu lakiin vanhusasiavaltuutetusta. Monet iäkkäiden etuja ajavat järjestöt olivat vuosien ajan pitäneet esillä vaatimusta vanhusasiavaltuutetun toimen perustamisesta, joten on ollut ilo käynnistää tämä kauan odotettu tehtävä.
Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja erityisryhmien liikunnanohjaaja Saila Hänninen on valittu Ikäinstituutin liikunnan ohjelmakoordinaattoriksi 1.6. alkaen.
Ikäinstituutin materiaalit – Tietoa ja materiaaleja ikäihmisten terveysliikunnasta, mielen hyvinvoinnista, osallisuudesta ja ikäystävällisestä asumisesta.
Ikäinstituutti hakee uutta ohjelmakoordinaattoria liikuntaohjelmien toiminnan vetäjäksi.
Vanhat ihmiset ovat keskenään enemmän erilaisia kuin samanlaisia. Mikä erilaistaa heitä? Minkä vuoksi vanhuus on kirjoittajan mukaan tavoiteltava elämänvaihe? Minkälaisia nimityksiä vanhoilla ihmisillä on? Minkä vuoksi sanotaan, että vanha nainen on elämän moniottelija?
Valtiotieteiden maisteri, fysioterapeutti Pirjo Kalmari aloittaa työt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä 1.4.2022. Aikaisemmin hän on ollut Voimaa vanhuuteen -ohjelmakoordinaattori.
Koulutuksista saat ajankohtaista tietoa ikäihmisten terveysliikunnasta ja mielen hyvinvoinnista. Tarjolla on laaja valikoima lähi- ja verkkokoulutuksia.
Tutkin nykyisin työkseni sitä, mitä ennen työkseni tein. Olin aiemmin lähihoitajana vanhusten hoivakodeissa, ja nyt tutkin hoivakoteja ihmisen elämän loppuvaiheen elinympäristönä. Tällä hetkellä johdan tutkimushanketta, jossa muistisairaiden vanhusten mahdollisuutta hyvään elämän loppuvaiheeseen hoivakodissa tutkitaan etnografian ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimushankkeemme nimi on enteellisesti Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä. Aiemmasta tutkimuksesta nimittäin tiedetään, että hoivakotiin muuttaminen nähdään kulttuurissamme itsenäisyyden menettämisenä, joka puolestaan sinkoaa ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden ulkokehälle. Sosiaalinen kuolemakaan ei silloin ole kaukana.
Ikäinstituutti hakee kokenutta osaajaa toimialapäälliköksi johtamaan iäkkäiden liikunnan valtakunnallista kehittämistyötä.
FT, dosentti Katja Borodulin valittiin Ikäinstituutin johtajaksi alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä.
Haemme instituutille johtajaa luotsaamaan kehittämistä, tutkimusta, koulutusta ja viestintää sekä vaikuttamistyötä.
Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlassa Aulikki Kananoja, Risto Pelkonen, Jyrki Katajainen ja Ilmari Nurminen keskustelivat siitä, miten rakentaa hyvää vanhuutta.
Parinkymmentä vuotta olemme saaneet seurata sosiaali- ja terveydenhuollon jännitysnäytelmää nimeltä SOTE. Poliittiset päättäjät ovat yrittäneet löytää ratkaisua terveyskeskusten pitkiin jonoihin, vanhuspalvelujen ongelmiin, sosiaali- ja terveysalojen työntekijäpulaan ja tietenkin koko toiminnan riittävään rahoitukseen. Yksimielisiä eri tahot ovat siitä, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Näin saadaan valtakunnallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen kustannuksista ja niiden alueellisista eroista.
Eduskunnan IKÄ-verkosto järjestää 13.12. etäkeskustelutilaisuuden sote-hyvinvointialueista iäkkäiden näkökulmasta. Ilmoittautuminen 8.12. mennessä.
Hienoa, että Ikäohjelmassa on herätty pohtimaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluita myös senioreiden näkökulmasta. Meidät ikäihmiset on liian pitkään nähty vain yhteiskunnan taakkana tai rasituksena. Ikäohjelman ykkösasiaksi nostaisin ikäihmisten arvostuksen lisäämisen ja ikäsyrjinnän poistamisen.
