Hyvä vanhuus

Indikaattorit ikäystävällisyyden edistämisen apuna

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisenä tehtävänä on edistää ja ylläpitää kaiken ikäisten asukkaittensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Väestön ikääntymiseen varautuminen vaatii kunnilta ja alueilta aktiivista ikääntymispolitiikkaa, suunnittelua, toimien seurantaa sekä arviointia. Kyse on laajoista, sektorit ylittävistä tavoitteista, ja laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys on ensiarvoisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Hyviä hetkiä

Vuosi 2067. Kuinka kaunis auringonpaisteessa kylpevä syksyinen järvi voikaan olla. Katselen maisemaa, jossa on paljon tuttua. En osaa nimetä missä olemme, mutta tiedän olevani jossain, jossa on hyvä olla.

Tilaa uutiskirjeet

Pysy ajan tasalla Ikäinstituutin toiminnasta ja tutkimuksesta tilaamalla sähköpostiisi Ikäinstituutin uutiskirje ja Tiiviisti tutkimuksesta (Tiitu) uutiskirje.

Kuinka ennustaa tulevaa?

Kun eliniänodote kasvaa ja elämänkulku venyy, on myöhäinen aikuisikä muutoksessa. Emme välttämättä osaa tunnistaa myöhäiseen aikuisikään muodostuvia elämänvaiheita, emmekä kuvitella muutoksia ikääntyneiden toimintakyvyssä, tarpeissa ja ympäristöissä, joita ajan myötä tapahtuu. Tarvitaan tutkimusta ja analyysejä tulevaisuuden iäkkäistä ja tämän ryhmän tarpeista ja mieltymyksistä.

Uusi strategia ponnistaa tutuista askelmerkeistä

Ikäinstituutti aloittaa uuden strategiakautensa yhteiskunnassa, johon peilautuu hoiva-alan, kriisien ja vapaaehtoistyön haasteet. Meneillään on historiamme suurin uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkinen keskustelu hakee ravistelevia otsikoita ja huolipuhetta. Tämä keskustelu tarvitsee vastapainokseen tuloksellista toimintaa ja onnistuneita tarinoita. Tässä Ikäinstituutilla on paljon annettavaa. Tarjoamme innostavia ratkaisuja hyvään vanhenemiseen. Jatkamme työtämme tutuilla teemoilla: liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen ympäristö. Iäkkään ääni on työmme lähtökohta. Tähtäämme siihen, että meillä on iäkkäiden voimavarat tunnistava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta.

Haavoittuvat ryhmät tutkimuksen keskiöön

Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden keskuksen yhtenä keskeisenä painopistealueena on haavoittuvien ryhmien oikeuksien tutkiminen. Vireillä on useita laajoja tutkimushankkeita ikääntyvien, muistisairaiden ja vammaisten oikeuksien toteutumisesta sekä oikeudensaantimahdollisuuksista yhteiskunnassa. Yhtäältä tutkitaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia lainsäädännössä, mutta myös niiden toteutumista käytännössä.  Ei ole riittävää, että oikeudet on turvattu perustuslaissa ja muussa sääntelyssä, vaan oikeuksien pitää realisoitua myös arkielämässä. Monissa uusista hankkeista käytetään myös kanssatutkimuksen menetelmää eli ikääntyvät ja muut haavoittuvat ryhmät otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksia.

Nopeammin, korkeammalle, digimmin

Palvelujärjestelmän digitaalinen murros etenee Suomessa nyt vauhdilla ja sen perässä olisi pysyttävä tavalla tai toisella. Eteenpäin pinkovasta digiyhteiskunnassa pysyvyys ja ennustettavuus eivät ole varsinaisia hyveitä. Omaa digitaalista suorituskykyä olisi kehitettävä jatkuvasti – läpi koko elämän. Tämän muutoksen keskellä on muistettava varmistaa vanhojen oikeus ja pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Vain osallisuus digitaaliseen murrokseen saa aikaan todellisen muutoksen.

Ainutkertainen elämänvaihe

Vanhat ihmiset ovat keskenään enemmän erilaisia kuin samanlaisia. Mikä erilaistaa heitä? Minkä vuoksi vanhuus on kirjoittajan mukaan tavoiteltava elämänvaihe? Minkälaisia nimityksiä vanhoilla ihmisillä on? Minkä vuoksi sanotaan, että vanha nainen on elämän moniottelija?

Vanhuudesta, elämästä ja sosiaalisista synapseista

Tutkin nykyisin työkseni sitä, mitä ennen työkseni tein. Olin aiemmin lähihoitajana vanhusten hoivakodeissa, ja nyt tutkin hoivakoteja ihmisen elämän loppuvaiheen elinympäristönä. Tällä hetkellä johdan tutkimushanketta, jossa muistisairaiden vanhusten mahdollisuutta hyvään elämän loppuvaiheeseen hoivakodissa tutkitaan etnografian ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimushankkeemme nimi on enteellisesti Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä. Aiemmasta tutkimuksesta nimittäin tiedetään, että hoivakotiin muuttaminen nähdään kulttuurissamme itsenäisyyden menettämisenä, joka puolestaan sinkoaa ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden ulkokehälle. Sosiaalinen kuolemakaan ei silloin ole kaukana.

Sote, hyte ja ikäihmiset

Parinkymmentä vuotta olemme saaneet seurata sosiaali- ja terveydenhuollon jännitysnäytelmää nimeltä SOTE. Poliittiset päättäjät ovat yrittäneet löytää ratkaisua terveyskeskusten pitkiin jonoihin, vanhuspalvelujen ongelmiin, sosiaali- ja terveysalojen työntekijäpulaan ja tietenkin koko toiminnan riittävään rahoitukseen. Yksimielisiä eri tahot ovat siitä, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Näin saadaan valtakunnallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen kustannuksista ja niiden alueellisista eroista.

Ikäihmisten oma kokemus vaikuttavaksi

Hienoa, että Ikäohjelmassa on herätty pohtimaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluita myös senioreiden näkökulmasta. Meidät ikäihmiset on liian pitkään nähty vain yhteiskunnan taakkana tai rasituksena. Ikäohjelman ykkösasiaksi nostaisin ikäihmisten arvostuksen lisäämisen ja ikäsyrjinnän poistamisen.

Eläkeläisten moninaisuus

Suomessa asuu noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista valtaosa on yli 60-vuotiaita. Tämä on moninainen joukko ihmisiä erilaisine elämäntilanteineen, toiveineen ja tarpeineen. Keskimäärin eläkeläiset voivat maassamme hyvin. He ovat aiempia eläköityneitä sukupolvia vauraampia ja vireämpiä. Monella riittää virtaa tehdä töitä eläkkeelle jäätyäänkin. Millaisista ihmisistä oikeastaan puhumme, kun puhumme eläkeläisistä?

Ympäristö muistin tueksi

Ympäristö on elämisen areena. Kaikki mitä teemme ja koemme, tapahtuu aina jossakin ympäristössä. Mitä tapahtuu ympäristösuhteelle, kun ikää karttuu ja muistikin heikkenee?

Olla onnellinen ja arvostettu ikäihminen

Seniorivaikuttajien huomioita ikäohjelmasta -blogisarja valottaa näkemyksiä niistä asioista mitä Kansallisen ikäohjelman tulisi viedä käytännössä eteenpäin. Ikäohjelma alkoi tällä hallituskaudella. Se on poikkihallinnollinen ja jatkuu vuoteen 2030. Ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen ja rakentaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä. Kokenut kunnallispoliitikko ja vapaaehtoistyön konkari Maija Jaakkola-Angervuori kertoo lyhyen visionsa hyvästä vanhuudesta. Miltä elämä silloin näyttää?

Suunnittelijan paikka auki

Ikäinstituutin Ikiliikkuja-ohjelmaan haetaan suunnittelijaa. Suunnittelijan tehtävänä on ikäihmisten terveysliikunnan ohjelman suunnittelu ja toimeenpano osana Ikiliikkuja-tiimiä.

Tutustu uuteen koulutuskalenteriin!

Syksyn 2021 ja kevään 2022 koulutuskalenteristamme löydät monipuolisia koulutuksia, joita on tarjolla sekä lähi- että verkkokoulutuksena. Koulutuksista saat ajankohtaista tietoa iäkkäiden terveysliikunnasta ja mielen hyvinvoinnista.

Haave vanhuuden hyvästä asumisesta

Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.