Maksuttomat tapahtumat ammattilaisille ja eläkeikäisille
Tarjoamme iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille ja eläkeläisille tietoa ja välineitä liikkumiseen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kohtaamisiin.
Tarjoamme iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille ja eläkeläisille tietoa ja välineitä liikkumiseen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kohtaamisiin.
Ikäystävällisyys on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kunnissa. Poikkihallinnollinen hyvinvointikertomus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ikäystävällisyyden monipuoliseen arviointiin.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisenä tehtävänä on edistää ja ylläpitää kaiken ikäisten asukkaittensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Väestön ikääntymiseen varautuminen vaatii kunnilta ja alueilta aktiivista ikääntymispolitiikkaa, suunnittelua, toimien seurantaa sekä arviointia. Kyse on laajoista, sektorit ylittävistä tavoitteista, ja laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys on ensiarvoisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Ikääntyvien osuus väestöstä suurenee maailman laajuisesti. WHO:n mukaan 2030 mennessä yksi kuudesta ihmisestä maailmassa on yli 60-vuotias ja vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.
Kansallinen aivoterveysohjelma rakentaa inhimillisesti kestävää, aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa. Ikäinstituutti on kumppanina ikääntyvien osakokonaisuudessa.
Vuosi 2067. Kuinka kaunis auringonpaisteessa kylpevä syksyinen järvi voikaan olla. Katselen maisemaa, jossa on paljon tuttua. En osaa nimetä missä olemme, mutta tiedän olevani jossain, jossa on hyvä olla.
Kansanedustaja Ilmari Nurminen jatkaa verkoston puheenjohtajana ja Marko Kilpi varapuheenjohtajana. Verkoston työryhmään ollaan nimittämässä edustajat kaikista eduskuntaryhmistä.
Ikäinstituutin toimisto ja puhelinkeskus on suljettu juhannuksesta heinäkuun loppuun. Hyvää kesää kaikille!
Tutkittua ja ajankohtaista tietoa sekä innostavia esimerkkejä hyvästä vanhenemisesta tarjolla maksuttomassa webinaarisarjassa loka-marraskuussa.
Pysy ajan tasalla Ikäinstituutin toiminnasta ja tutkimuksesta tilaamalla sähköpostiisi Ikäinstituutin uutiskirje ja Tiiviisti tutkimuksesta (Tiitu) uutiskirje.
Ikäinstituutin asiantuntijat esittävät neljä ratkaisua, miten toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tulee vahvistaa.
Kun eliniänodote kasvaa ja elämänkulku venyy, on myöhäinen aikuisikä muutoksessa. Emme välttämättä osaa tunnistaa myöhäiseen aikuisikään muodostuvia elämänvaiheita, emmekä kuvitella muutoksia ikääntyneiden toimintakyvyssä, tarpeissa ja ympäristöissä, joita ajan myötä tapahtuu. Tarvitaan tutkimusta ja analyysejä tulevaisuuden iäkkäistä ja tämän ryhmän tarpeista ja mieltymyksistä.
Ikäinstituutti aloittaa uuden strategiakautensa yhteiskunnassa, johon peilautuu hoiva-alan, kriisien ja vapaaehtoistyön haasteet. Meneillään on historiamme suurin uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkinen keskustelu hakee ravistelevia otsikoita ja huolipuhetta. Tämä keskustelu tarvitsee vastapainokseen tuloksellista toimintaa ja onnistuneita tarinoita. Tässä Ikäinstituutilla on paljon annettavaa. Tarjoamme innostavia ratkaisuja hyvään vanhenemiseen. Jatkamme työtämme tutuilla teemoilla: liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen ympäristö. Iäkkään ääni on työmme lähtökohta. Tähtäämme siihen, että meillä on iäkkäiden voimavarat tunnistava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta.
Ikäinstituutin monipuoliset koulutukset pyörähtävät jälleen käyntiin.
Ikäinstituutti hakee hankekoordinaattoria ja suunnittelijaa Mielen taitoja elämänmuutoksiin ikääntyessä -hankkeeseen.
Ikäinstituutin järjestämä puistokävely kartoitti eri-ikäisten kokemuksia puistoista yhdessä kävellen, havainnoiden ja keskustellen.
Väestön vanhenemisen myötä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita on terveen ja hyvän ikääntymisen edistäminen koko elämänkulun ajan. Onnistunut vanheneminen on tärkeä tavoite ikääntyvässä Suomessa.
Ikäinstituutin asiantuntijat esittelivät kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille ratkaisuja iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi Hyvinvointi-infoissa.
Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden keskuksen yhtenä keskeisenä painopistealueena on haavoittuvien ryhmien oikeuksien tutkiminen. Vireillä on useita laajoja tutkimushankkeita ikääntyvien, muistisairaiden ja vammaisten oikeuksien toteutumisesta sekä oikeudensaantimahdollisuuksista yhteiskunnassa. Yhtäältä tutkitaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia lainsäädännössä, mutta myös niiden toteutumista käytännössä. Ei ole riittävää, että oikeudet on turvattu perustuslaissa ja muussa sääntelyssä, vaan oikeuksien pitää realisoitua myös arkielämässä. Monissa uusista hankkeista käytetään myös kanssatutkimuksen menetelmää eli ikääntyvät ja muut haavoittuvat ryhmät otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksia.
Palvelujärjestelmän digitaalinen murros etenee Suomessa nyt vauhdilla ja sen perässä olisi pysyttävä tavalla tai toisella. Eteenpäin pinkovasta digiyhteiskunnassa pysyvyys ja ennustettavuus eivät ole varsinaisia hyveitä. Omaa digitaalista suorituskykyä olisi kehitettävä jatkuvasti – läpi koko elämän. Tämän muutoksen keskellä on muistettava varmistaa vanhojen oikeus ja pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Vain osallisuus digitaaliseen murrokseen saa aikaan todellisen muutoksen.
Koulutuskalenteristamme löydät monipuolisia koulutuksia, joita on tarjolla sekä lähi- että verkkokoulutuksina.
Ikäinstituutin toimisto ja verkkokaupan toimitukset jäävät kesätauolle juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Iän myötä sairauksien sekä erilaisen tuen ja avun tarpeiden todennäköisyys kasvaa. Näistä aiheutuu erilaisia kuluja, joista tiedetään yllättävän vähän. Paljon on sen sijaan tehty selvityksiä ja raportteja siitä, miten väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.
Haemme ikäihmisten mielen hyvinvoinnin asiantuntijaa suunnittelijan monipuolisiin koulutus- ja kehittämistehtäviin. Haku 5.6. mennessä.
Raumalla koulutettiin ensimmäiset koiranomistajat naapurustossaan asuvien iäkkäiden ulkoiluystäviksi. Tossut ja tassut liikkeelle -hankkeessa kehitetään uusia avun muotoja iäkkäiden ulkoiluun.
Siirryin kolmisen kuukautta sitten Ikäinstituutin johtajan pestistä Suomen ensimmäiseksi vanhusasiavaltuutetuksi. Tehtävä on uusi ja perustuu lakiin vanhusasiavaltuutetusta. Monet iäkkäiden etuja ajavat järjestöt olivat vuosien ajan pitäneet esillä vaatimusta vanhusasiavaltuutetun toimen perustamisesta, joten on ollut ilo käynnistää tämä kauan odotettu tehtävä.
Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja erityisryhmien liikunnanohjaaja Saila Hänninen on valittu Ikäinstituutin liikunnan ohjelmakoordinaattoriksi 1.6. alkaen.
Ikäinstituutin materiaalit – Tietoa ja materiaaleja ikäihmisten terveysliikunnasta, mielen hyvinvoinnista, osallisuudesta ja ikäystävällisestä asumisesta.
Ikäinstituutti hakee uutta ohjelmakoordinaattoria liikuntaohjelmien toiminnan vetäjäksi.
Vanhat ihmiset ovat keskenään enemmän erilaisia kuin samanlaisia. Mikä erilaistaa heitä? Minkä vuoksi vanhuus on kirjoittajan mukaan tavoiteltava elämänvaihe? Minkälaisia nimityksiä vanhoilla ihmisillä on? Minkä vuoksi sanotaan, että vanha nainen on elämän moniottelija?
Valtiotieteiden maisteri, fysioterapeutti Pirjo Kalmari aloittaa työt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä 1.4.2022. Aikaisemmin hän on ollut Voimaa vanhuuteen -ohjelmakoordinaattori.
Koulutuksista saat ajankohtaista tietoa ikäihmisten terveysliikunnasta ja mielen hyvinvoinnista. Tarjolla on laaja valikoima lähi- ja verkkokoulutuksia.
Tutkin nykyisin työkseni sitä, mitä ennen työkseni tein. Olin aiemmin lähihoitajana vanhusten hoivakodeissa, ja nyt tutkin hoivakoteja ihmisen elämän loppuvaiheen elinympäristönä. Tällä hetkellä johdan tutkimushanketta, jossa muistisairaiden vanhusten mahdollisuutta hyvään elämän loppuvaiheeseen hoivakodissa tutkitaan etnografian ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimushankkeemme nimi on enteellisesti Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä. Aiemmasta tutkimuksesta nimittäin tiedetään, että hoivakotiin muuttaminen nähdään kulttuurissamme itsenäisyyden menettämisenä, joka puolestaan sinkoaa ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden ulkokehälle. Sosiaalinen kuolemakaan ei silloin ole kaukana.
Ikäinstituutti hakee kokenutta osaajaa toimialapäälliköksi johtamaan iäkkäiden liikunnan valtakunnallista kehittämistyötä.
FT, dosentti Katja Borodulin valittiin Ikäinstituutin johtajaksi alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkönä.
Haemme instituutille johtajaa luotsaamaan kehittämistä, tutkimusta, koulutusta ja viestintää sekä vaikuttamistyötä.
Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlassa Aulikki Kananoja, Risto Pelkonen, Jyrki Katajainen ja Ilmari Nurminen keskustelivat siitä, miten rakentaa hyvää vanhuutta.
Parinkymmentä vuotta olemme saaneet seurata sosiaali- ja terveydenhuollon jännitysnäytelmää nimeltä SOTE. Poliittiset päättäjät ovat yrittäneet löytää ratkaisua terveyskeskusten pitkiin jonoihin, vanhuspalvelujen ongelmiin, sosiaali- ja terveysalojen työntekijäpulaan ja tietenkin koko toiminnan riittävään rahoitukseen. Yksimielisiä eri tahot ovat siitä, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Näin saadaan valtakunnallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen kustannuksista ja niiden alueellisista eroista.
Eduskunnan IKÄ-verkosto järjestää 13.12. etäkeskustelutilaisuuden sote-hyvinvointialueista iäkkäiden näkökulmasta. Ilmoittautuminen 8.12. mennessä.
Hienoa, että Ikäohjelmassa on herätty pohtimaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluita myös senioreiden näkökulmasta. Meidät ikäihmiset on liian pitkään nähty vain yhteiskunnan taakkana tai rasituksena. Ikäohjelman ykkösasiaksi nostaisin ikäihmisten arvostuksen lisäämisen ja ikäsyrjinnän poistamisen.
Suomessa asuu noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista valtaosa on yli 60-vuotiaita. Tämä on moninainen joukko ihmisiä erilaisine elämäntilanteineen, toiveineen ja tarpeineen. Keskimäärin eläkeläiset voivat maassamme hyvin. He ovat aiempia eläköityneitä sukupolvia vauraampia ja vireämpiä. Monella riittää virtaa tehdä töitä eläkkeelle jäätyäänkin. Millaisista ihmisistä oikeastaan puhumme, kun puhumme eläkeläisistä?
Ikäinstituutin järjestämä maksuton webinaari on suunnattu eläkeiässä ja sen taitekohdassa oleville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Ympäristö on elämisen areena. Kaikki mitä teemme ja koemme, tapahtuu aina jossakin ympäristössä. Mitä tapahtuu ympäristösuhteelle, kun ikää karttuu ja muistikin heikkenee?
Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.
Seniorivaikuttajien huomioita ikäohjelmasta -blogisarja valottaa näkemyksiä niistä asioista mitä Kansallisen ikäohjelman tulisi viedä käytännössä eteenpäin. Ikäohjelma alkoi tällä hallituskaudella. Se on poikkihallinnollinen ja jatkuu vuoteen 2030. Ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen ja rakentaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä. Kokenut kunnallispoliitikko ja vapaaehtoistyön konkari Maija Jaakkola-Angervuori kertoo lyhyen visionsa hyvästä vanhuudesta. Miltä elämä silloin näyttää?
Uusille eläkeläisille tarkoitettu Elämäni eläkevuodet -valmennusryhmä käynnistyy Nivalassa syyskuussa. Kaupunki on aktiivisesti mukana viemässä toimintaa eteenpäin.
Ikäinstituutin Ikiliikkuja-ohjelmaan haetaan suunnittelijaa. Suunnittelijan tehtävänä on ikäihmisten terveysliikunnan ohjelman suunnittelu ja toimeenpano osana Ikiliikkuja-tiimiä.
Syksyn 2021 ja kevään 2022 koulutuskalenteristamme löydät monipuolisia koulutuksia, joita on tarjolla sekä lähi- että verkkokoulutuksena. Koulutuksista saat ajankohtaista tietoa iäkkäiden terveysliikunnasta ja mielen hyvinvoinnista.
Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.
Digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat uusia kansalais- ja perustaitoja. Niiden taitaminen edistää sujuvaa itsenäistä arkisten asioiden hoitoa ja osallisuuden kokemista. Digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia myös julkisissa palveluissa ja tämä edellyttää kansalaisilta riittävää digitaalisista osaamista.