Satu Iljo ja Merja Kaija
Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hanke, Pohjois-Savon Kylät ry
Kevään jälkeen kaikkien hankkeen työntekijöiden ajatuksena oli: ”huh, siitä selvittiin!” Syksyn saapuessa ja koronatartuntojen kasvaessa mietitään, selvittiinkö kuitenkaan ja mitä mahdollinen toinen aalto tuo tullessaan? Mutta mennäänpä kevääseen ja siihen, kuinka nopeasti meillä kaikki muuttui.
Vielä maaliskuun 12. päivä pidettiin hankkeemme toimesta ikäihmisille virkistyspäivää Kotalahti-talolla. Seuraavana päivänä kaikki muuttui. Toimistolla mietittiin, mitä kaikkea koronaohjeistukset ja suositukset hankkeemme kannalta tarkoittaisivatkaan. Ensimmäinen muutos oli, että siirryimme etätyöhön. Samalla kun pakkasimme kaiken mahdollisen mukaan, alkoi lähiviikkojen virkistyspäivien peruminen. Onneksi kaikki ymmärsivät asian laidan. Kalenterit tyhjenivät hetkeksi, palavereita peruuntui meidän ja muiden toimesta, mutta vain hetkeksi.
Etätyöhön siirtyminen toi jokaiselle haasteensa, kotona kun oli lapsia ja puolisoita, eikä välttämättä kunnollista työtilaa. Onneksi työnantaja antoi luvan hakea mm. työtuoleja toimistolta, että ergonomia olisi edes kohtuullinen. Kaiken perumisen jälkeen mietimme mitä kehitämme tilalle, kun kokoontua ei enää saanut. Onneksi toisen meistä, Merjan, ajatukset olivat jo pidemmällä: ”Me alamme pitää virkistyspäiviä etänä.” Niin sitten teimmekin. Yhdessä aloimme testata ja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja löytääksemme helppokäyttöisen alustan. Parasta emme voineet hankkia, koska se olisi ollut liian kallis – mutta onneksi oli vaihtoehtoja, ja niistä päädyimme Zoomiin.
Saimme etätoiminnan käyntiin todella ketterästi ja jo kahden viikon päästä meillä oli ensimmäinen etäkohtaaminen kylien vapaaehtoisten kanssa. Silloin kyselimme kylien ja etenkin ikäihmisten tilannetta ja tunnelmia, saavatko he apua. Oli todella hienoa kuulla, että moni kyläyhdistys oli lähtenyt jo auttamaan alueensa ikäihmisiä. Vapaaehtoisten kanssa kävimme läpi muutosta, miten siirrytään etätoimintaan ja soittoaikoihin. Yhdessä pohdimme, miten saisimme ikäihmisiä linjoille. Meillä ei nimittäin ollut ikäihmisten yhteystietoja. Virkistyspäivissä olimme keränneet ainoastaan nimet ja iät, eikä muita yhteystietoja, koska emme olleet nähneet muiden tietojen keräämistä tarpeellisena avoimissa virkistyspäivissä. Tästä on opittu, ja syksyllä tietojen kerääminen aloitettiin. Lisäksi tiesimme omien kyselyiden pohjalta, että vain puolella ikäihmisistä on omat laitteet. Päätimme silti kokeilla etätoimintaa ja yksikin etänä tavoitettu ikäihminen oli aina alku eteenpäin.
Olet meille tärkeä
Ikäihmisten tavoittamiseksi yksi vapaaehtoinen kyläläinen ehdotti, että kirjoittaisimme kirjeen ikäihmisille, jossa kerrottaisiin poikkeustilanteesta ja ettemme ole heitä unohtaneet. Kirje tehtiin ja mukaan liitettiin kortti, jossa oli isolla teksti: ”Olet meille tärkeä.” Kirjeitä ja kortteja lähti matkaan sekä vapaaehtoisten jakamana että postin kautta vajaat 800 kpl. Näin saimme taas yhteyden ikäihmisiin ja samalla tiedotettua tulevista etävirkistyspäivistä ja soittoajoista.
Kirjeiden lähettämisen jälkeen aloimme toteuttaa etävirkistyspäiviä. Sisällön löytäminen tuntui aluksi haastavalta, monelle toimijalle soiteltiin ja useampikin kieltäytyi. Onneksi laajat verkostot olivat apuna ja sisältöä saatiin lopulta tarjolle monipuolisesti. Lähdimme siitä, että esiintyjien tulee olla ”livenä”, videoita emme kelpuuttaneet.
Lopulta ensimmäinen ”virallinen” etävirkistyspäivä pidettiin 7.4., jossa mukana olivat myös Savonia ammattikorkeakoulun Viretorin hoitoalan opiskelijat, jotka pitivät Mieli ry:n Millainen selviytyjä olet -tietoiskun. Ikäihmisten kohtaamisen riemua oli ilo katsella, kun kyläläiset tapasivat pitkästä aikaa. Eräs totesi pilke silmäkulmassaan: ”No ettehän te olekaan kuolleet.” Samainen henkilö vielä lisäsi: ”Hyvä että pakotitte minut tähän.” Etävirkistyspäivässä koettiin erilaisia tunteita, ja jotkut suunnittelivat järjestävänsä jopa juhlat, kunhan karanteeni olisi ohi. ”Digikolmiloikan” avulla me kaikki saimme lohdutusta huomatessamme, että olemme samassa veneessä – alkuun etätoiminnot olivat kaikille opettelua ja uuden kokeilua. Etälähetyksiin haluttiin osallistua, koska oli ikävä toisia kyläläisiä ja haluttiin nähdä ja kuulla kuinka he voivat. Usean kyläläisen ilo digiloikan tekemisestä oli riemastuttava: ikä ei ole este, kun on motivaatiota oppia uutta. Jumppaakin pidettiin etänä, vaikka meillä ei siihen vielä kokemustakaan ollutkaan.
Verkkokohtaamisia kylille
Pohjois-Savon Kylät ry:llä etätoimintaa on ollut jo aiemminkin ja tästä oli suuri apu, kun ikäihmisten toiminta muutettiin etätoiminnaksi todella nopealla aikataululla. Me panostimme siihen, että jokaisella oli etukäteen mahdollista harjoitella etäyhteyttä, niin mikin käyttöä kuin kameran päälle laittamista. Toisilla tämä sujui helposti, toisten kanssa puhuttiin useita puheluita, mutta lopulta yhteys saatiin toimimaan. Opastus tehtiin täysin puhelimen kautta ja meillä opastusta teki kyläpalveluohjaajan sijaisena toiminut kyläkoordinaattori Sari Vainikainen.
Niille, joita ei saatu etäyhteyksien päähän, tarjottiin soittoaikoja. Useita pitkiä puheluita käytiin kevään aikana ja osalle soitettiin useammankin kerran sovitusti. Saimme lähettämistämme kirjeistä hyvää palautetta. Eräs ohjausryhmän jäsen kertoi, että kyläläiset olivat ilahtuneet kirjeestä ja kortista ja moni piti sitä pöydällä jatkuvasti. Saimme myös muutaman kiitospuhelun, jossa iloittiin tulleesta postista. Jokaisen etälähetyksen jälkeen kysyttiin palautetta ja sieltä nousi esille, että mukaan tultiin, kun haluttiin nähdä ja kuulla muita kyläläisiä.
Etäkokeilut poikivat meille vielä uuden hankkeenkin – toukokuussa käynnistyi Verkkokohtaamisia kylille -hanke, jossa kohderyhmä oli hieman erilainen, mutta toiminta samantyyppistä. Joustavuus ja uusien toimintatapojen kokeilu on vaatinut meiltä työntekijöiltä paljon, mutta yhdessä on poikkeusajoista selvitty ja paljon opittu. Syksyllä mallinnamme etävirkistyspäivät, jotta opit jäävät talteen meille ja muillekin.
Tuemme ikäihmisten hyvää elämää kylillä ja maaseudulla tuomalla lähelle matalan kynnyksen virkistyspäiviä. Kylien asukkaat saavat mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyden kokemuksia, vertaistukea, sekä tietoa ja ohjausta aiheista, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sisällöt suunnitellaan yhdessä ikäihmisten ja kylätoimijoiden kanssa. https://www.pohjois-savonkylat.fi/tutustu-hankkeisiimme/ikaihmiset-kiinni-lahiyhteisoon/
