ASUVA-hankkeen tavoitteet

Yhteiskuntapolitiikan keskiöön on kansallisesti ja globaalisti nostettu kysymys siitä, miten voidaan parhaiten tukea ikääntyneiden hyvinvointia sekä vastata nyt ja tulevaisuudessa avun ja palveluiden tarpeeseen.

Asuinoloilla, asuinympäristöllä ja sosiaalisilla suhteilla on havaittu olevan keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja toimintakyvyn säilyttämiselle, ja viime vuosina onkin nopealla tahdilla kehitetty uusia asumisen vaihtoehtoja erityisesti ikääntyneille ihmisille.

Toisaalta yhteisöllisyyden vahvistaminen asuinalueilla on tärkeä keino, jolla voidaan edistää kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteisössä. Asiaa koskevat tutkimustieto on kuitenkin niukkaa.

ASUVA-tutkimusryhmän keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa kotimaisia ja kansainvälisiä asuinalueiden kehittämisen ja asumisen vaihtoehtoja. Tarkastelimme erityisesti yhteisöllisyyttä painottavia malleja mukaan lukien hoivan ja asumisen yhdistävät mallit.

Olimme kiinnostuneet siitä, miten erilaiset mallit edistävät eri-ikäisten kansalaisten koettua hyvinvointia ja toisaalta vastaavat eri alueilla asuvien ja eri asemassa olevien ikääntyneiden ihmisten esimerkiksi pienituloisten tai muistisairaiden henkilöiden asumis- ja palvelutarpeisiin.

Tavoitteena oli

  • koota tietoa erityisesti siitä, millaisin keinoin yhteisöllisyyttä pyritään edistämään, ketkä ovat keskeisiä toimijoita ja miten toimintaa organisoidaan
  • selvittää miten erilaiset mallit ovat yhteydessä asukkaiden kokemaan hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteisössä sekä miten ne vastaavat avun ja palveluiden tarpeeseen
  • jäsentää olemassa olevaa tietoa ja luoda uutta tietoa kirjallisuuskatsausten ja tapaustutkimusten avulla

Keräsimme uutta tietoa julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin toimijoilta sekä asukkailta itseltään kyselyjen, ryhmäkeskustelujen ja haastattelujen avulla.

Hankkeessa tuotettiin hyvistä asumisen malleista tapauskuvauksia ja tietopaketti, jonka tuloksia voivat hyödyntää viranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät, asumisen ja palveluiden suunnittelijat ja toteuttajat. Hankkeen tuloksista tiivistettiin opas, jonka avulla tietoa voidaan levittää järjestöjen kautta myös kansalaisille.

Tutkimus- ja selvityshanketta johti Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikkö ja muut konsortiokumppanit olivat Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Ikäinstituutti sekä Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Hankkeen monitieteisellä tutkijaryhmällä oli osaamista ja kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta sekä järjestöjen, viranomaisten ja kansalaisten välisestä yhteistyöstä.