Siirry sisältöön

Ikäinstituutti

Ikäinstituuttia ylläpitää säätiö, joka perustettiin vuonna 1971 edistämään hyvää vanhuutta.

Ikäinstituutti on kolmannella sektorilla toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää hyvää vanhenemista tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen keinoin. Ikäinstituutin keskeisenä tarkoituksena on ikäihmisten toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen, ja tärkeimmät asiantuntemusalueet liittyvät iäkkäiden liikuntaan ja mielen hyvinvointiin. Kannustamme järjestöjä ja kuntia konkreettiseen yhteistyöhön sosiaali-, terveys-, liikunta-, opetus- ja kulttuuritoimen kesken. Ikäinstituuttia ylläpitää Ikäinstituutin säätiö ja päärahoitus toimintaan tulee Veikkaukselta. Eri hankkeisiin saadaan rahoitusta myös muista lähteistä kuten ministeriöistä.

Jämsänkatu 2, 00520 Helsinki
puh. 09-6122 160, koulutus- ja kurssitiedustelut
020 155 5030
Toimiston puhelinvaihde: Ma-Pe klo 9.00-15.00
(heinäkuussa suljettu)
s-posti: info@ikainstituutti.fi

Verkkolaskutusosoitteet (pdf)

 

Ajankohtaista

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Sote, hyte ja ikäihmiset

Sote, hyte ja ikäihmiset

Parinkymmentä vuotta olemme saaneet seurata sosiaali- ja terveydenhuollon jännitysnäytelmää nimeltä SOTE. Poliittiset päättäjät ovat yrittäneet löytää ratkaisua terveyskeskusten pitkiin jonoihin, vanhuspalvelujen ongelmiin, sosiaali- ja terveysalojen työntekijäpulaan ja tietenkin koko toiminnan riittävään rahoitukseen. Yksimielisiä eri tahot ovat siitä, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Näin saadaan valtakunnallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen kustannuksista ja niiden alueellisista eroista.

Ikäihmisten oma kokemus vaikuttavaksi

Ikäihmisten oma kokemus vaikuttavaksi

Hienoa, että Ikäohjelmassa on herätty pohtimaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluita myös senioreiden näkökulmasta. Meidät ikäihmiset on liian pitkään nähty vain yhteiskunnan taakkana tai rasituksena. Ikäohjelman ykkösasiaksi nostaisin ikäihmisten arvostuksen lisäämisen ja ikäsyrjinnän poistamisen.

Eläkeläisten moninaisuus

Eläkeläisten moninaisuus

Suomessa asuu noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista valtaosa on yli 60-vuotiaita. Tämä on moninainen joukko ihmisiä erilaisine elämäntilanteineen, toiveineen ja tarpeineen. Keskimäärin eläkeläiset voivat maassamme hyvin. He ovat aiempia eläköityneitä sukupolvia vauraampia ja vireämpiä. Monella riittää virtaa tehdä töitä eläkkeelle jäätyäänkin. Millaisista ihmisistä oikeastaan puhumme, kun puhumme eläkeläisistä?

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.

Olla onnellinen ja arvostettu ikäihminen

Olla onnellinen ja arvostettu ikäihminen

Seniorivaikuttajien huomioita ikäohjelmasta -blogisarja valottaa näkemyksiä niistä asioista mitä Kansallisen ikäohjelman tulisi viedä käytännössä eteenpäin. Ikäohjelma alkoi tällä hallituskaudella. Se on poikkihallinnollinen ja jatkuu vuoteen 2030. Ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen ja rakentaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä. Kokenut kunnallispoliitikko ja vapaaehtoistyön konkari Maija Jaakkola-Angervuori kertoo lyhyen visionsa hyvästä vanhuudesta. Miltä elämä silloin näyttää?

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Sote, hyte ja ikäihmiset

Sote, hyte ja ikäihmiset

Parinkymmentä vuotta olemme saaneet seurata sosiaali- ja terveydenhuollon jännitysnäytelmää nimeltä SOTE. Poliittiset päättäjät ovat yrittäneet löytää ratkaisua terveyskeskusten pitkiin jonoihin, vanhuspalvelujen ongelmiin, sosiaali- ja terveysalojen työntekijäpulaan ja tietenkin koko toiminnan riittävään rahoitukseen. Yksimielisiä eri tahot ovat siitä, että uusia ratkaisuja tarvitaan. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Näin saadaan valtakunnallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen kustannuksista ja niiden alueellisista eroista.

Arkisto