Ikäinstituutti

Kun eliniänodote kasvaa ja elämänkulku venyy, on myöhäinen aikuisikä muutoksessa. Emme välttämättä osaa tunnistaa myöhäiseen aikuisikään muodostuvia elämänvaiheita, emmekä kuvitella muutoksia ikääntyneiden toimintakyvyssä, tarpeissa ja ympäristöissä, joita ajan myötä tapahtuu. Tarvitaan tutkimusta ja analyysejä tulevaisuuden iäkkäistä ja tämän ryhmän tarpeista ja mieltymyksistä.

Ikäinstituutti aloittaa uuden strategiakautensa yhteiskunnassa, johon peilautuu hoiva-alan, kriisien ja vapaaehtoistyön haasteet. Meneillään on historiamme suurin uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkinen keskustelu hakee ravistelevia otsikoita ja huolipuhetta. Tämä keskustelu tarvitsee vastapainokseen tuloksellista toimintaa ja onnistuneita tarinoita. Tässä Ikäinstituutilla on paljon annettavaa. Tarjoamme innostavia ratkaisuja hyvään vanhenemiseen. Jatkamme työtämme tutuilla teemoilla: liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen ympäristö. Iäkkään ääni on työmme lähtökohta. Tähtäämme siihen, että meillä on iäkkäiden voimavarat tunnistava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta.

Väestön vanhenemisen myötä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita on terveen ja hyvän ikääntymisen edistäminen koko elämänkulun ajan. Onnistunut vanheneminen on tärkeä tavoite ikääntyvässä Suomessa.

Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden keskuksen yhtenä keskeisenä painopistealueena on haavoittuvien ryhmien oikeuksien tutkiminen. Vireillä on useita laajoja tutkimushankkeita ikääntyvien, muistisairaiden ja vammaisten oikeuksien toteutumisesta sekä oikeudensaantimahdollisuuksista yhteiskunnassa. Yhtäältä tutkitaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia lainsäädännössä, mutta myös niiden toteutumista käytännössä.  Ei ole riittävää, että oikeudet on turvattu perustuslaissa ja muussa sääntelyssä, vaan oikeuksien pitää realisoitua myös arkielämässä. Monissa uusista hankkeista käytetään myös kanssatutkimuksen menetelmää eli ikääntyvät ja muut haavoittuvat ryhmät otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksia.

Palvelujärjestelmän digitaalinen murros etenee Suomessa nyt vauhdilla ja sen perässä olisi pysyttävä tavalla tai toisella. Eteenpäin pinkovasta digiyhteiskunnassa pysyvyys ja ennustettavuus eivät ole varsinaisia hyveitä. Omaa digitaalista suorituskykyä olisi kehitettävä jatkuvasti – läpi koko elämän. Tämän muutoksen keskellä on muistettava varmistaa vanhojen oikeus ja pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Vain osallisuus digitaaliseen murrokseen saa aikaan todellisen muutoksen.