Siirry sisältöön

Ikäinstituutti

Ikäinstituuttia ylläpitää säätiö, joka perustettiin vuonna 1971 edistämään hyvää vanhuutta.

Ikäinstituutti on kolmannella sektorilla toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää hyvää vanhenemista tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen keinoin. Ikäinstituutin keskeisenä tarkoituksena on ikäihmisten toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen, ja tärkeimmät asiantuntemusalueet liittyvät iäkkäiden liikuntaan ja mielen hyvinvointiin. Kannustamme järjestöjä ja kuntia konkreettiseen yhteistyöhön sosiaali-, terveys-, liikunta-, opetus- ja kulttuuritoimen kesken. Ikäinstituuttia ylläpitää Ikäinstituutin säätiö ja päärahoitus toimintaan tulee Veikkaukselta. Eri hankkeisiin saadaan rahoitusta myös muista lähteistä kuten ministeriöistä.

Jämsänkatu 2, 00520 Helsinki
puh. 09-6122 160, koulutus- ja kurssitiedustelut
020 155 5030
Toimiston puhelinvaihde: Ma-Pe klo 9.00-15.00
(heinäkuussa suljettu)
s-posti: info@ikainstituutti.fi

Verkkolaskutusosoitteet (pdf)

 

Ajankohtaista

Ympäristö muistin tueksi

Ympäristö muistin tueksi

Ympäristö on elämisen areena. Kaikki mitä teemme ja koemme, tapahtuu aina jossakin ympäristössä. Mitä tapahtuu ympäristösuhteelle, kun ikää karttuu ja muistikin heikkenee?

Suunnittelijan paikka auki

Suunnittelijan paikka auki

Ikäinstituutin Ikiliikkuja-ohjelmaan haetaan suunnittelijaa. Suunnittelijan tehtävänä on ikäihmisten terveysliikunnan ohjelman suunnittelu ja toimeenpano osana Ikiliikkuja-tiimiä.

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.

Olla onnellinen ja arvostettu ikäihminen

Olla onnellinen ja arvostettu ikäihminen

Seniorivaikuttajien huomioita ikäohjelmasta -blogisarja valottaa näkemyksiä niistä asioista mitä Kansallisen ikäohjelman tulisi viedä käytännössä eteenpäin. Ikäohjelma alkoi tällä hallituskaudella. Se on poikkihallinnollinen ja jatkuu vuoteen 2030. Ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen ja rakentaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä. Kokenut kunnallispoliitikko ja vapaaehtoistyön konkari Maija Jaakkola-Angervuori kertoo lyhyen visionsa hyvästä vanhuudesta. Miltä elämä silloin näyttää?

Haave vanhuuden hyvästä asumisesta

Haave vanhuuden hyvästä asumisesta

Olen syntynyt Helsingissä ja asunut täällä suurimman osan elämääni. Minulla ei ole perhettä, joten lähestyessäni 90 ikävuotta katsoin parhaaksi etsiä sellaisen asumismuodon, missä minusta huolehdittaisiin loppuun asti. Olin kuullut, että muualla Suomessa on sellaisia rauhallisia pieniä asumisyksiköitä, minne voi muuttaa, kun tuntee olonsa kotona turvattomaksi ja yksinäiseksi. En halunnut kuitenkaan muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olisiko se edes mahdollista. Rakastan kotikaupunkiani ja täällä haluan asua.

Digitaidot ovat perustaitoja myös iäkkäille

Digitaidot ovat perustaitoja myös iäkkäille

Digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat uusia kansalais- ja perustaitoja. Niiden taitaminen edistää sujuvaa itsenäistä arkisten asioiden hoitoa ja osallisuuden kokemista. Digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia myös julkisissa palveluissa ja tämä edellyttää kansalaisilta riittävää digitaalisista osaamista.

Näkymiä ikääntymisen tulevaisuuteen

Näkymiä ikääntymisen tulevaisuuteen

Elinajanodote sekä terveiden elinvuosien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenten ajan. Tämä kertoo osaltaan onnistumisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäikäisyyden ja alhaisen syntyvyyden vuoksi väestömme on maailman vanhimpia, tällä hetkellä 4. sijalla. Tulevina vuosikymmeninä pitkän iän saavuttaa yhä useampi, 85 vuotta täyttäneiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Myös korona-ajan jäljet tulevat näkymään tulevina vuosina ikääntyvien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Nämä haastavat hyvinvointivaltion: Millaista on ikääntymisen tulevaisuus?

Arkisto

Iästä ja elämästä -blogi

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Viihtyisä kerhotila on vasta asukastoiminnan alku

Vuokranantajan tai taloyhtiön kannattaa panostaa kerhotilan kalustukseen ja viihtyisyyteen, mutta koko talon yhteiseksi olohuoneeksi se tulee vasta asukkaiden oman aktiivisuuden kautta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekalla kerhohuoneiden toiminnasta vastaavat talotoimikunnat.

Arkisto