Move to content

Vaikuttaminen

Ikäinstituutti edistää hyvää vanhenemista tuomalla päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Teemme luotettavasti ja pitkäjänteisesti vaikuttamistyötä yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. 

Etusivu » Ikäinstituutti » Vaikuttaminen

Sisältö

Yhteistyöllä vaikuttavuutta
Eduskunnan IKÄ-verkosto
Eduskuntavaalit 2027
Kunta- ja aluevaalit 2025

Yhteistyöllä vaikuttavuutta 

Toimimme kehittämis-, tutkimus- ja koulutusyhteistyössä mm.: 

  • muiden gerontologian tutkijoiden
  • järjestöjen ja eläkeläisjärjestöjen  
  • kuntien ja hyvinvointialueiden  
  • tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä
  • palvelutalojen ja säätiöiden kanssa.  

Kehitämme, levitämme ja juurrutamme hyviä toimintamalleja erityisesti: 

  • iäkkäiden liikkumisen
  • mielen hyvinvoinnin ja
  • osallisuuden  edistämiseksi.   

 
Kansainvälisesti teemme yhteistyötä pohjoismaisten toimijoiden kanssa ja osallistumme eurooppalaisiin verkostoihin, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä.

Eduskunnan IKÄ-verkosto 

Vuodesta 2018 lähtien eduskunnan IKÄ-verkosto on tuonut ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön ratkaisuja kansanedustajien päätöksenteon tueksi. 

Verkosto kokoaa yhteen: 

  • kansanedustajia 
  • tutkijoita  
  • järjestötoimijoita ja
  • seniorivaikuttajia.   

IKÄ-verkosto: 

  • Jakaa tietoa iäkkäiden hyvinvoinnista ja palveluista. 
  • Tarjoaa asiantuntijoita päätöksenteon tueksi.  
  • Järjestää keskustelutilaisuuksia.
  • Tuottaa tietopaketteja.

Puheenjohtaja (2025–2027): Maaret Castrén 
Varapuheenjohtaja: Hanna-Leena Mattila 

Sihteerinä toimii Ikäinstituutin toiminnanjohtaja Katja Borodulin 

Vaikuttaminen päätöksentekoon 

Ikäinstituutti tuottaa konkreettisia ratkaisuja ja suosituksia päätöksenteon tueksi.

Eduskuntavaalit 2027

Ikäinstituutin viesti eduskuntavaaleihin 2027 on selkeä: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistäminen kannattaa. Se mahdollistaa hyvää arkea, parantaa elämänlaatua ja on samalla koko yhteiskunnalle kustannusvaikuttavaa.

Ikäinstituutti haastaa kansanedustajaehdokkaat tarttumaan seitsemään politiikkasuositukseen. Suosituksissa huomioidaan hyvinvointialueiden keinot edistää iäkkäiden hyvää elämää. Suositukset perustuvat Ikäinstituutin neljään painopistealueeseen.

Ikäinstituutin politiikkasuositukset:

  1. Iäkkäiden liikuntaa ja ulkoilua toimintakyvyn ylläpitämiseksi tulee edistää.
  2. Eri ammattilaisten liikuntaosaaminen on varmistettava.
  3. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee arvioida ikäystävällisyyttä yhtenäisin indikaattorein.
  4. Iäkkäiden kokemukset asuinympäristöistä ja palveluista on hyödynnettävä ikäystävällisyyden kehittämisessä.
  5. Järjestötoiminta kotona asuvien iäkkäiden osallisuuden tukemiseksi on varmistettava.
  6. Iäkkäiden mielen hyvinvointi on lisättävä osaksi ennaltaehkäiseviä ja hoivan palveluja.
  7. Ammattilaisten osaaminen iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi on varmistettava.

Lisätietoa teemoista:

Ikääntymispolitiikan HYTETU-faktoja

  • Kaikista vanhimpien osuus tuplaantuu ja muut ikäryhmät pienenevät tulevina 10 vuotena.
  • Kotona asuu yli 90 % iäkkäistä. Jatkossa kotona asuu entistä heikompikuntoisia.
  • Hoivapalveluita tarvitaan pääosin viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon rooli vahvistuu.
  • Haasteet terveydentilassa ja toimintakyvyssä ovat yleisimpiä 75 vuotta täyttäneillä. Lähes puolet hv-alueiden kustannuksista kohdentuvat iäkkäiden palveluihin ja somaattiseen erikoissairaanhoitoon.

Ikäinstituutin eduskuntavaaliteemat kaudelle 2027-2030_FINAL

Kunta- ja aluevaalit 2025 

Suomessa on noin 630 000 yli 75-vuotiasta, ja määrä kasvaa nopeasti. Valtaosa asuu kotona – siksi ennaltaehkäisevät toimet ovat keskeisiä. 

Kotona asuvien iäkkäiden hyvinvointiin panostaminen: 

Liikkuminen tukee itsenäistä pärjäämistä ja vähentää palveluiden tarvetta. Voima- ja tasapainoharjoittelu on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia, niistä aiheutuvia vammoja ja hoitojaksoja. 

Onko kuntasi/alueesi iäkkäille tarjolla liikuntaneuvontaa ja ohjausta liikuntaryhmiin? 

Ikääntyessä elämänmuutokset voivat haastaa mielen hyvinvointia, sosiaalisia suhteita ja resilienssiä. Mielen hyvinvoinnin edistäminen vahvistaa itsenäisesti pärjäämistä, vähentää palvelujen tarvetta sekä myötävaikuttaa itsestä huolehtimiseen ja terveellisiin elintapoihin. Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee kuulua suunnitelmiin ja strategioihin ja se tulee huomioida päätöksenteossa. 

Rauni-piirroshahmo istuu aamupalalla keittiön pöydän ääressä. Ajatuskuplissa lukee tässä iässä parasta on elämänkokemuksen rikkaus. Vinkk: mielikin tarvitsee treeniä.

Miten kunnassasi/alueellasi edistetään iäkkäiden mielen hyvinvointia ja onko heille tarjolla tukea haastaviin elämäntilanteisiin? 

Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot parantavat elämänlaatua ja ehkäisevät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Ikääntyneen osallisuuden kokemusta vahvistaa mahdollisuus elää aktiivista elämää mahdollisimman pitkään tutussa ja turvallisessa ympäristössä. 

Ovatko kuntasi/alueesi asuinympäristöt turvallisia iäkkäille?

Onko kunnassasi/alueellasi kohtaamispaikkoja ja matalan kynnyksen ryhmätoimintaa iäkkäille? 

Ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö mahdollistaa omatoimisen arjen ja rohkaisee ulkoilemaan ja asioimaan. Toimintakyky pysyy parempana, kun kotoa on helppoa ja turvallista lähteä liikkeelle. 

Neljä ratkaisua iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen 

Ikäinstituutti esittää päätöksenteon tueksi neljä keskeistä ratkaisua: 

  1. Mahdollisuus liikkua ja ulkoilla.
  2. Turvallinen arki.
  3. Harrastukset lähelle kotia.
  4. Mielen hyvinvointi.

Ota yhteyttä: 

Katja Borodulin 
Toiminnanjohtaja 
puh. 050 591 2413