Arja Anttila, Eija Jyllilä ja Kimmo Hurmila
Kaiku-hanke, TampereMissio ry
Maaliskuussa toteutimme vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita: aloitetut korttelikerhot toimivat jo melko itsenäisesti ja uusien perustaminen oli käynnissä. Huhtikuulle oli sovittu useita tapaamisia uusien kerhojen aloitukseen ja verkostoihin liittyen. Kun yleisötapaamiset kiellettiin, kaikki kerhot lopettivat toimintansa. Olimme yhteydessä kerhoista vastaaviin tai kävimme kerhoissa kertomassa tilanteesta. Tieto koronasta muuttui jopa päivittäin, joten valtakunnallista ja yhdistyksen sisäistä tiedottamista seurattiin tiiviisti.
Kun kerhotoiminta hiljentyi, aloimme koordinoida alueelle muuta apua. Tarjosimme kauppa- apteekki- ja postiasiointiin apua sekä keskusteluapua puhelimella tarvittaessa. Pyrimme seuraamaan, mitä tarpeita asukkailta nousee ja vastaamaan niihin rajoitusten puitteissa. Osaan asukkaista yhteydenpito katkesi, mutta onneksi oli naapureita, jotka tiedottivat ja selvittelivät asioita. Puhelin oli tärkeä työkalu.
Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat muuttuneet ja on ollut haasteellista löytää ne tavat, joilla voi pitää yhteyttä asukkaisiin turvallisesti ja luoda jatkumoa tärkeäksi koettuihin toimintoihin. Esimerkiksi yhteisöruokailu on tilapäisesti korvattu ruokakassien jaolla.
Tilanteen kehittyessä ikäihmisissä näkyi laaja skaala reaktioita hätääntyneestä vähättelevään. Kerhotoiminnan jääminen tauolle ei herättänyt hämmästelyä, mutta moni on rajoitusten aikana pohtinut uudella tapaa lähiyhteisön ja kerhon merkitystä itselle, kun kokoontuminen ei olekaan ollut mahdollista. Moni on pitänyt kerhotuttuihin yhteyttä puhelimitse. Asukkaan pohtiessa työntekijälle itkien koronan pahentamaa yksinäisyyttään tai ajatusta kuolemasta, oli selvää, että hankkeen aikana syntynyt luottamuksellinen suhde madalsi kynnystä pyytää keskusteluapua.
Yhdessä uutta opettelemassa
Hankkeen verkostotyö muuttui voimakkaasti. Laajempi suunnittelutyö vaihtui yksittäisten käytännön asioiden selvittelyyn. Iso kiitos myös lähikaupoille ja apteekille nopeasta joustavuudesta asiointiavun mahdollistamiseksi.
Poikkeustilanne sai meidät kokeilemaan sellaista, joka varmasti muuten olisi jäänyt testaamatta. Soitimme kaikille yhteystietonsa kerhoissa antaneille ja tiedustelimme arjen kuulumisia sekä halukkuutta kokeilla etäyhteyksiä. Kiinnostuneiden ikäihmisten runsas määrä yllätti rajoitusten tiukentuessa. Saatujen tietojen pohjalta hankimme seitsemän tablettitietokonetta, joita on mahdollista lainata kotiinkin opastuksen kera. Tutustumista uuteen teemme yhteisesti ja ”kivan kautta.” Ohjauksessa näkyy se, että olemme tässä kaikki yhdessä opettelemassa uutta. Etäyhteydet ja digituen järjestäminen jäävät varmasti arkeen jatkossakin.
Hyvä on ollut myös huomata, että osa ikäihmisistä on tyytyväisiä arkeensa ja kokevat kaiken olevan hyvin rajoituksista huolimatta. Kaikki eivät kaipaa aktiivista ryhmätoimintaa tai digikokeiluja, elämä voi olla leppoisaa ja hyvää sellaisenaankin nauttien ulkoilusta, lukemisesta ja ristikoiden täyttämisestä. Kevään taittuessa kesäksi myös liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia purettiin ja virtuaaliympäristön rinnalle tuotiin takaisin kasvokkain tapahtuvaa ryhmätoimintaa ulko- ja sisätiloissa turvallisuus huomioiden.
Tämä kaikki on opettanut meille sen, ettei työn ja toiminnan tulevaisuus aina ole sellainen kuin olemme edeltä suunnitelleet. Järjestökentän vahvuudeksi nimetään usein ketteryys sopeuttaa toimintaa olosuhteiden mukaan. Se on mielestämme jälleen tullut todistettua.
Hankkeen tarkoitus on tavoittaa Kaukajärven alueen iäkkäitä asukkaita ja tukea heitä löytämään keinoja arjessa pärjäämiseen erilaisissa elämäntilanteissa. Yhdessä alueen asukkaiden kanssa avataan korttelikerhoja, jotka mahdollistavat ikääntyneille osallisuuden ja vaikuttamisen lähellä kotia. https://tamperemissio.fi/toiminta/tule-mukaan/ikaihmisille/avoimet-korttelikerhot-60
