Iäkkäiden hoivapalvelut ovat otsikoissa päivittäin. Hoitotyössä henkilöstöpula heijastuu työn arkeen ja hoivan laatuun. Tosiasioita ei käy kiistäminen. Vaikka vanhustyö on murroksessa ja muutosten äärellä, ei sen ydintehtävä ole muuttunut miksikään. Ihmisen kohtaaminen ja hoivan tarjoaminen on työn ydintä. Mahdollisuus tämän ydintehtävän hyvään hoitamiseen parhaan osaamisensa ja ammattietiikan mukaisella tavalla on kaiken keskellä suuri kysymys.

Saimme mahdollisuuden osallistua Keski-Uudenmaan ympärivuorokautiselle hoidolle suunnattuun Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin kehittämisohjelmaan vuosina 2021–2022. Keusoten tehostetun ja tuetun palveluasumisen yksiköt olivat hyvin edustettuina vajaan vuoden mittaisella matkalla tärkeän teeman ympärillä. Kehitimme ja otimme käyttöön yhteensä seitsemän erilaista mielen hyvinvoinnin toimintatapaa. Oli hienoa huomata, että pienillä ja arkipäiväisilläkin asioilla voidaan saada paljon hyvää aikaan.

Muutama vuosi sitten minä ja työkaverini osallistuimme Ikäinstituutin Polku mielen hyvinvoinnin valmentajaksi -valmennukseen. Ammattilaisille suunnatun valmennuksen, luentosarjojen ja verkostotyön avulla ymmärryksemme mielen hyvinvoinnin ja Ikäopisto-toiminnan merkityksestä kasvoi. Voimavaralähtöinen ja myönteinen tapa kohdata asiakkaat, työkaverit ja yhteistyökumppanit ovat jääneet pysyviksi toimintatavoiksi.

Mielen hyvinvointi on voimavara, joka ylläpitää hyvää arkea ja suojaa erilaisissa elämän karikoissa. Eläkeikäisille huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin ei välttämättä ole tuttua. Omia vahvuuksia tai taitoja huolehtia itsestään ei ole totuttu tunnistamaan.  Eräs omaishoitaja totesikin: ”Nyt kun kahdeksankymppii lähestyy, niin uskaltaisiko ajatella mikä minulle on tärkeää”. Myönteiseen suuntaavien ja rohkaisevien kysymysten avulla on mahdollisuus nostaa esiin iäkkään mielen hyvinvointia tasapainottavia arkisia keinoja, voimavaroja ja taitoja. Kysymisen taito on osa mielenterveysosaamista. Taustalla on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.  

Monessa kunnassa tarjotaan liikuntaneuvontaa ja kehitetään neuvonnan palveluketjua terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien - usein nuorten tai työikäisten - tavoittamiseksi. Ikäinstituutissa kannustetaan järjestämään liikuntaneuvontaa myös ikäihmisille poikkisektorisella yhteistyöllä. On tärkeää, että neuvojilla ja toiminnan järjestäjillä on osaamista ikääntymisen erityispiirteistä sekä niistä konkreettisista toimista, joilla ikäihmisiä tuetaan liikunnan aloittamisessa tai lisäämisessä.

Iäkkäiden hoivapalvelut ovat otsikoissa päivittäin. Hoitotyössä henkilöstöpula heijastuu työn arkeen ja hoivan laatuun. Tosiasioita ei käy kiistäminen. Vaikka vanhustyö on murroksessa ja muutosten äärellä, ei sen ydintehtävä ole muuttunut miksikään. Ihmisen kohtaaminen ja hoivan tarjoaminen on työn ydintä. Mahdollisuus tämän ydintehtävän hyvään hoitamiseen parhaan osaamisensa ja ammattietiikan mukaisella tavalla on kaiken keskellä suuri kysymys.