Siirry sisältöön

Asumisen ennakointi ja varautuminen

Asu omassa kodissa vielä vuosienkin päästä ennakoi tulevat asumistarpeesi

Omaa kotia ja asuinympäristöä kannattaa katsoa ikääntyneen silmin jo työikäisenä. Onko koti mukava, turvallinen ja toimiva vielä silloinkin, kun jalka ei enää nouse kevyesti tai muisti ole entisensä? Muuttuviin asumisen tarpeisiin kannattaa varautua ajoissa ja miettiä erityisesti kodin esteettömyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia ja muutostöitä kuin vasta sitten, kun oma toimintakyky on heikentynyt. 

Jokaisen oma elämäntilanne ja tarpeet vaikuttavat siihen, miten ja missä on hyvä asua. Suurin osa ihmisistä haluaa pysyä tutussa kodissa ja ympäristössä myös vanhuutensa päivinä. Kun koti on esteetön ja turvallinen, se on hyvä asua myös nuoremmille ja tapaturmien riski on pienempi. Erityisesti keittiön, wc:n ja pesutilojen toimivuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Joskus pienemmät asunnon toiminnalliset muutokset riittävät, toisinaan tarvitaan suurempia korjaustöitä. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta auttaa asunnon korjaus- ja muutostarpeiden arvioinnissa ja avustusten hakemisessa.

Myös asuinympäristön tulee mahdollistaa sujuva arki, vaikka liikkuminen ja aistien toiminta heikkenisivät. Hyvä asuinympäristö on helposti hahmotettava, esteetön ja viihtyisä ja siellä on riittävästi iäkkäiden ihmisten tarvitsemia palveluita, harrastuksia ja muuta toimintaa. Palveluiden, viheralueiden ja joukkoliikenteen tulisi sijaita lähellä ja olla helposti saavutettavia. Lue lisää muisti- ja ikäystävällisistä asuinympäristöistä Ikäinstituutin oppaasta.

Jos oma asunto tai asuinympäristö eivät vastaa tulevaisuuden asumisen tarpeisiin, kannattaa muuttoon valmistautua ajoissa. Uuteen asuntoon ja asuinalueelle muuttaminen käy sujuvammin, kun kotikulmiin tutustuminen onnistuu omin voimin. Asuinalueen yhteisöllisyys on myös hyvä huomioida ja tutustua ennen muuttopäätöstä vaikkapa erilaisiin yhteisöllisen asumisen vaihtoehtoihin. Lisätietoa asumisen ja asuinalueiden yhteisöllisyyden hyödyistä voi lukea Asuva-hankkeen kansalaisoppaasta.

Palvelut kotiin

Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää paitsi ihmisten omien toiveiden myös yhteiskunnan palveluiden riittävyyden kannalta. Kun arki sujuu kotona, palveluita, palveluasumista ja laitoshoitoa tarvitaan vähemmän. Tavoitteena on, että kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto ja ympärivuorokautista palveluasumista tarvitaan silloin, kun asuminen tavallisessa asunnossa ei ole enää mahdollista. 

Lähes 80 % yli 65-vuotiaista asuu omistusasunnossa, joista monet ovat esteellisiä. Jotta nopeasti ikääntyvän väestön tarpeisiin voidaan vastata, tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista että iäkkäille sopivien asuntojen uudistuotantoa. Lisäksi asuinympäristöjä tulee kehittää entistä ikäystävällisemmiksi. Esteettömiä asuntoja on Suomessa tällä hetkellä noin puoli miljoonaa, ja niiden tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan väestön ikääntyessä. Asuntojen korjaukseen voi saada julkista tukea, millä pyritään osaltaan mahdollistamaan turvallinen kotona asuminen myös iäkkäänä.  

Toimenpideohjelma ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi

Ympäristöministeriön käynnistämän Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) tavoitteet ovat:

  • Parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa
  • Tukea sekä ikääntyneiden että kuntien ennakointia ja varautumista asumisasioissa
  • Tukea ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä

Ympäristöministeriö toteuttaa ohjelmaa yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n, kuntien, kuntayhtymien, Kuntaliiton sekä eläkeläis-, vanhus-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Järjestöistä Ympäristöministeriön avustusta ikääntyneiden kansalaisten asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemiseksi saivat Ikäinstituutti, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiliitto, Suomen Asumisen Apu, Suomen muistiasiantuntijat ja Vanhustyön keskusliitto.