Siirry sisältöön

”Tiedätkö sinä, mitä se on, kun aika tulee oikein pitkäksi?”

Eräänä syksyisenä päivänä, jo pitkän elämän elänyt mies, esitti minulle kysymyksen pitkästymisestä. Tätä en ollutkaan pitkään aikaan tullut ajatelleeksi. Omat ruuhkavuoteni muuttavat muotoaan. Välillä on seesteisempiä aikoja, mutta en muista, milloin aika olisi tullut pitkäksi. Ja jos on tullut, niin olen tarvittaessa nopeasti löytänyt aikaansaavaa tekemistä, kohtaamisia tai kokemuksia tilanteen muuttamiseksi.

Lämmin tupa, kotiruokaa, turvaa ja lääkkeet ajallaan. Vanhan miehen elämässä pitäisi periaatteessa kaikki olla hyvin. Huokaukset ja olemus kuitenkin kertoivat minulle jostakin muusta. ”Tiedätkö sinä yhtään, millaista se on, kun aika tulee oikein pitkäksi?”  Tämä miehen esittämä kysymys puhutteli minua syvästi. Venyvätkö pitkät minuutit tunneiksi, uusiksi päiviksi, viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi? Tekevän ja osaavan, toiminnan miehen uudenlaiset päivät, ainutlaatuiset ja elettäväksi tarkoitetut.

Ikäihmisten perhehoidossa tunnistetaan mahdollisuus hyvään elämään

Vanha mies istuu vaiti. Perhehoitajan kysymys havahduttaa hänet: ”Maistatko, onko lihasopassa tarpeeksi suolaa?” Miehen ryhti kohenee ja hän valpastuu. Hän vilkaisee minua kuin kertoakseen: ”Huomaatko, minua tarvitaan.” Taas kerran vakuutun, että pienten arkisten asioiden merkitystä elämänlaatutekijöinä ei voi liiaksi alleviivata.

Ikäihmisten perhehoitajat ovat hyvän arjen asiantuntijoita, joilla on avaimia löytää elämänlaatutekijöitä tavanomaisista hetkistä. Perhehoidon ympäristö on perhehoitajan tai ikääntyneen oma koti. Tämä avaa sosiaalisine suhteineen, kotiympäristön mahdollisuuksineen ja arjen elämisen tapoineen mahdollisuuden paitsi hyvään hoivaan ja huolenpitoon myös ikääntyneen ihmisen omannäköiseen ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavaan arkeen.

Ikäihmiset määrittelemässä hyvää perhehoitoa

Yksi olennainen, perhehoidon laatua varmistava tekijä on, että perhehoitaja oppii tunnistamaan arjen pientenkin asioiden arvon ikäihmiselle. Kun arkea eletään yhdessä, omien sanojen ja tekojen vaikutusta toiseen ihmiseen ei välttämättä tule huomanneeksi. ”Suolan maistattamisen” monia merkityksiä ei keittiöaskareissa tule ajatelleeksi, kun huomio kiinnittyy ruoan valmiiksi saamiseen ja ravitsemuksen turvaamiseen.

Perhehoitoliitossa haluttiin tehdä näkyväksi ja varmistaa ikäihmisten perhehoitoarjen laatua. Alusta saakka lähtökohtana oli, että ikäihmisillä tulee itsellään olla mahdollisuus määritellä hyvinvointia tuottavia asioita perhehoidon arjessa. Systemaattisen, ikäihmisten kokemuksiin kiinnittyvän tiedonkeruun, analysoinnin ja työpajatyöskentelyn kautta syntyi viisi hyvän perhehoitoarjen suositusta ikäihmisten perhehoitoon sekä niiden perustelut. Nämä suositukset ovat arvolupauksia hyvästä perhehoidosta ja ne ohjaavat perhehoitajaa vastuullisiin valintoihin.

Hyvän perhehoitoarjen suositusten arvo on siinä, että ne pohjaavat ikäihmisten kokemuksiin ja kiinnittyvät heidän arkeensa. Syksyisenä päivänä tein lähtöä perhekodista ja toivotin hyvää talven odotusta. Vanha mies sanoo minulle hymyillen: ”Emäntä pitää meistä hyvän huolen. Ei hän kuitenkaan ilman meitä tulisi toimeen”.

Tutustu hyvän perhehoitoarjen suosituksiin

Minna Laine
Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen hankepäällikkö

Kirjoitusta ovat innoittaneet ikäihmisten perhekodeissa tapahtuneet kohtaamiset.