Asuinalueiden turvallisuus on noussut viime aikoina järkyttävällä tavalla uutisotsikoihin Ukrainan sodan myötä. Ukrainassa ikäihmisten mahdollisuudet liikkua sekä saada ruokaa ja tarvitsemiaan palveluita ovat huonot tai kokonaan menetetty. Moni on kuollut joko sotatoimiin tai niiden seurauksiin. Kaikissa olosuhteissa turvallinen asuinalue on ikäihmisten hyvän arjen edellytys. Vanhetessa toimintakyky vääjäämättä heikkenee. Turvallisella asuinalueella yhteys ympäristöön säilyy eikä elämä kutistu asunnon seinien sisälle.
Turvallisuudella tarkoitetaan uhkien ja riskien poissaoloa tai hallittavuutta. Tärkeää on, että voi tuntea olonsa turvalliseksi, elämä on ennustettavaa ja lähiympäristöön ja sen ihmisiin voi suhtautua luottavaisesti. Arki sujuu, kun pystyy liikkumaan, käyttämään haluamiaan palveluita ja tapaamaan muita ihmisiä ilman pelkoja ja epävarmuutta.
Turvallisuuden peruspilarit
Asuinalueilla turvallisuuteen vaikuttavat niin fyysinen kuin sosiaalinenkin ympäristö. Fyysinen ympäristö vaikuttaa ennen kaikkea liikkumisen turvallisuuteen. Esteettömillä ja hyvin kunnossa pidetyillä reiteillä ei tarvitse pelätä kaatumista ja rollaattorilla pääsee eri paikkoihin. Selkeät opasteet ohjaavat kulkua ja levähtämiseen löytyy penkkejä. Kun kävelyreitit on erotettu muusta liikenteestä ja suojatiet hyvin merkittyjä, onnettomuuksien riski vähenee.
Asukkaiden luottamus toisiinsa vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Kun sosiaalinen ympäristö tukee osallistumista ja yhdessä tekemistä, asuinalueelle kehittyy yhteisöllinen välittämisen kulttuuri. Tällöin asukkaat kunnioittavat toinen toisiaan ja pitävät alueesta huolta. Ympäristö on siisti ja viihtyisä eikä rikoksia ja väkivaltaa tarvitse pelätä. Ihmiset uskaltavat käyttää yhteisiä tiloja, mikä osaltaan lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta. Asukkaiden kohtaamisille on tilaa ja tilaisuuksia.
Yhteinen tehtävä
Turvallisuus on laaja-alainen kokonaisuus, jonka hyväksi kaikki voivat tehdä jotain. Iäkkäiden tarpeet ja kokemukset ovat tärkeitä turvallisuutta kehitettäessä.
Turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen, ohella turvallisuustyötä tekevät kunnan eri hallinnonalat, yritykset, järjestöt ja kaikenikäiset asukkaat. Iäkkäiden asukkaiden kannalta vanhusneuvoston ja paikallisten eläkeläisjärjestöjen rooli on turvallisuusasioissa keskeinen.
Paikallinen turvallisuussuunnitelma yhdistää eri osapuolet tehtävän äärelle. Myös kuntien hyvinvointikertomuksiin sisältyy turvallisuuteen liittyviä teemoja. Turvallisuustyöhön voi kantaa kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin asuinalueella toteutettaviin kyselyihin- ja kävelyihin sekä asukasraateihin.
Tavoitteena yhdessä tekeminen
Nykyisin on tarjolla monenlaisia toimintamalleja, joilla kunta ja järjestöt sekä iäkkäät asukkaat itse voivat parantaa asuinalueiden turvallisuutta. Turvallisuustyö on kuitenkin vielä osittain sektoreittain siiloutunutta ja päällekkäistä tekemistä esiintyy. Yhteistyön kehittämisen eteen on vielä tehtävä töitä.
Turvallisuus kuuluu osana kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös asuinalueiden ikäystävällisyys sekä iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Niillä kaikilla on yhteinen ydin – ikäihmisen hyvä ja toimintakykyinen elämä –, jonka kirkastaminen edistäisi toimijoiden samaan suuntaan kulkemista.
Ikäystävällisen asuinympäristön tutkijat Jere Rajaniemi ja Erja Rappe, Ikäinstituutti
Tutustu Ikäturvallisen asuinalue -oppaaseen