Kodin esteettömyys tarkoittaa ennen kaikkea asumisen helppoutta, toimivuutta ja turvallisuutta. Ennakoiden toteutetut esteettömyyttä parantavat ratkaisut voivat osoittautua kaukaa viisaiksi, etenkin silloin, jos liikuntakyky, aistit tai muisti alkavat heikentyä.
Useimmat haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Korkeakaan ikä ole este itsenäiselle asumiselle, kun kotona on mukava olla ja arki sujuu. Erilaisia eteen mahdollisesti tulevia elämäntilanteita kannattaa miettiä jo uutta kotia rakentaessa, ostaessa tai vuokratessa. Nykyiseen kotiin esteettömiä ratkaisuja voi toteuttaa vähitellen, esimerkiksi muiden remonttien yhteydessä.
Esteettömyyden parantaminen ei välttämättä vaadi suuria ja kalliita muutostöitä, tärkeintä on huomioida yksilölliset toiveet ja tarpeet. Esteettömyys ei myöskään tarkoita laitosmaisuutta – avarat ja päivittäisen elämisen kannalta toimivat ratkaisut parantavat asumisen mukavuutta ja viihtyisyyttä.
Asunnon sisätilojen lisäksi rakennuksen sisäänkäynti, piha ja lähiympäristö ovat esteettömyyden kannalta oleellisia. Kävelymatkan päästä tulisi löytyä viheralueita, hyvät liikenneyhteydet sekä tärkeimmät palvelut. ”Hyvä asuinympäristö on helposti hahmotettava ja esteetön. Hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kotoa on helppoa ja houkuttelevaa lähteä ulkoilemaan ja asioimaan”, Ikäinstituutin vanhempi tutkija Erja Rappe tiivistää.
Suomesta puuttuu 500 000 esteetöntä asuntoa
Tällä hetkellä maamme asunnoista esteettömiä on vain 15 prosenttia, eli noin puoli miljoonaa. On arvioitu, että väestön ikääntyessä niitä tarvitaan saman verran lisää. Paitsi yksilöiden elämänlaadun, myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että iäkkäät voivat asua omassa kodissaan ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. Kun kotona asuminen on sujuvaa ja turvallista, palveluasumista ja hoivapalveluita tarvitaan vähemmän.
Uusissa rakennushankkeissa esteettömyys huomioidaan entistä paremmin, mutta vanhoissa kerros- ja pientaloissa riittää urakkaa tuleville vuosille. Tavallisimmin esteettömyyteen liittyviä parannuksia tehdään kylpyhuoneisiin, keittiöihin ja sisäänkäynteihin. Riittävän leveät oviaukot, esteettömät wc- ja pesutilat sekä tilava keittiö ja eteinen parantavat pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjän asumismukavuutta. Vanhoissa kerrostaloissa suurin haaste on hissien puute – laskelmien mukaan hissittömissä kerrostaloissa asuu noin 90 000 yli 65-vuotiasta.
Sekä kotitaloudet että taloyhtiöt voivat saada tukea esteettömyyttä parantaviin korjauksiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) voi hakea oman asunnon korjausavustusta tai taloyhtiönä esteettömyysavustusta esimerkiksi hissin tai kulkuluiskien rakentamiseen. Oman kunnan kautta voi hakea sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia tukia asunnon muutostöihin. Remonttien teettämisen yhteydessä kannattaa muistaa myös mahdollisuus kotitalousvähennykseen.
Asunto-osakeyhtiölakiin on ehdotettu muutoksia, jotka lisäisivät osakkaan oikeutta tehdä esteettömyyttä parantavia muutostöitä oman asuntonsa lisäksi myös yhteisissä tiloissa, kuten porraskäytävissä. Muutokset tulee toteuttaa omalla kustannuksella, eikä niistä saa aiheutua haittaa yhtiölle tai muille osakkaille. Lakimuutokset ovat lausuntokierroksella ja tulevat voimaan aikaisintaan 1.1.2023.
Esteettömän asumisen tarkistuslista
Oman asunnon esteettömyyttä ja turvallisuutta voi arvioida alla olevan listan avulla. Asunnoissa ja ihmisissä on yksilöllisiä eroja, joten kunkin asuntoon tarvittavat muutokset ovat erilaisia. Lista ei kata kaikkea, mutta sen avulla voi tarkistaa esteettömyyden kannalta oleellisimpia seikkoja.
Piha ja lähiympäristö:
- Riittävän leveät, tasaiset ja hyväkuntoiset kulkuväylät
- Hyvin valaistu piha
- Lähistöllä on helppokulkuisia kävelyreittejä
- Helposti saavutettavat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet
Sisäänkäynti ja eteinen:
- Sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu
- Sisäänkäynti ilman tasoeroa tai loivan luiskan kautta
- Ovi on helppo avata ja sen aukeamissuunta on oikea (ei portaiden tai luiskan eteen)
- Ulko-oven kulkuaukon vapaa leveys on vähintään 90 cm
- Tuulikaapissa ja eteisessä on vapaata tilaa vähintään 150 cm x 150 cm
- Mahdollinen hissi on riittävän tilava
Keittiö:
- Vesi- ja sähköpisteet on sijoitettu käytännöllisiin paikkoihin
- Työpisteitä on eri korkeuksilla (80–105 cm) ja laskutilaa on riittävästi
- Keittiön kaapit ovat sopivalla korkeudella
- Kodinkoneet on sijoitettu niin, että niiden käyttö on helppoa
Kylpyhuone-, wc- ja saunatilat:
- Vapaata kääntymistilaa on halkaisijaltaan vähintään 150 cm
- WC-istuimen vieressä on vapaata tilaa 80 cm
- Pesualtaan korkeus on säädettävä tai korkeus on 80 cm
- Suihkun vieressä on laskutilaa
- Seiniin voi tarvittaessa kiinnittää tukikaiteita
- Saunan lauteille pääsee helposti ja kiuas on suojattu
Muut huomioitavat asiat
- Ovien vapaa kulkuaukko on vähintään 85 cm
- Kynnysten korkeus on enintään 2 cm
- Huoneet on kalustettavissa niin, että kulkuväylien leveydeksi jää vähintään 90 cm
- Varastotiloihin ja jätekatokseen pääsee vaivattomasti
- Säilytys- ja varastotiloja on riittävästi
- Talotekniikan hallintalaitteet ovat helppokäyttöisiä
Juttu on julkaistu Eläkkeensaaja-lehdessä 5/2022.