Parisuhde ja sen laatu on tärkein ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Juuri nyt vanhenevat puolisonsa kanssa poikkeuksellisen pitkään eläneet suomalaiset. Samalla yhä useampi löytää uuden rakkauden myös vanhempina päivinään.
Äitini kihlautui 25-vuotiaana, isä täytti sinä keväänä 27 vuotta. Avioliittoon astuttiin vuoden päästä, vuonna 1963. Timanttihäitä on jo ehditty juhlia. Kun tyttärenä katson heidän yli 60 vuoden yhteiselonsa aikana hioutunutta vuorovaikutusta ja läheisyyttä, olen kiitollinen ja ylpeä. Tutkija minussa samalla tiedostaa, miten ainutlaatuinen heidän sukupolvensa kokemus saattaa olla.
Yli 60 vuoden pituinen rakkaussuhde ei ole tavatonta toisen maailmansodan aikoina syntyneillä suomalaisilla. Se oli huomattavasti harvinaisempaa ennen sitä sukupolvea, ja todennäköisesti myös sen jälkeen. 1900-luvun aikana elinikä piteni kaikilla suomalaisilla, ja erityisesti miehillä. Vuonna 1990 joka toinen 7-kymppisistä suomalaisista naisista oli leski, vuonna 2020 enää joka viides.
Pitkä liitto tekee onnelliseksi
Minkälaisia parisuhteita eurooppalaisilla on ollut elämänsä aikana? Väestöliitossa kartoitimme tätä ja selvitimme, miten erilaiset parisuhdehistoriat ovat yhteydessä hyvinvointiin vanhemmilla päivillä.
Yleisin parisuhdehistoria 50 ikävuotta täyttäneiden eurooppalaisten kesken on edelleen yksi, noin kaksikymppisenä solmittu avioliitto. Seuraavaksi yleisin oli myöhemmin solmittu avioliitto, jota joskus edelsi lyhyempi liitto. Nämä kaksi parisuhdemuotoa olivat myös selkeästi yhteydessä parempaan hyvinvointiin vanhetessa. Ne, joilla on vanhempani tavoin ollut yksi pitkä liitto, ovat siis keskimäärin onnellisempia ja terveempiä.
Tutkijat tietävät, että moni asia vaikuttaa siihen, kuka haluaa ja pystyy solmimaan kestävän avioliiton. Onnellinen ja terve ihminen kun on myös halutumpi kumppani. Pystyimme kuitenkin osoittamaan, että suomalaisten hyvinvointia ja pitkän liiton onnellisuutta ruokkii paljolti nimenomaan tyytyväisyys parisuhteeseen. Esimerkiksi koulutuksen taso ei lainkaan selittänyt tätä yhteyttä niin paljon, kuin olimme odottaneet. Voisi siis yleistäen todeta, että sosiaaliluokasta riippumatta pitkät liitot ovat usein onnellisia, ja siksi niiden osapuolet voivat niin hyvin.
Nettideittailu sopii vanhemmillekin
Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Nykyään viisikymppiset suomalaiset eroavat ja solmivat uusia suhteita enemmän kuin koskaan. Tämä tuo särmää ja rikkautta monien elämään – uuden rakkauden voi löytää yhä myöhemmällä iällä. Yleistyneet erot tai yksinelo voi myös johtaa suruun ja huonompaan vointiin.
Kiinnostavaa on myös, miten digitalisaatio on saattanut hyödyttää nimenomaan ikäihmisiä. Tutkimukset nimittäin viittaavat siihen, että yleistyneet netin deittipalvelut toimivat erityisen hyvin 50 vuotta täyttäneille. He tietävät, mitä hakevat ja ovat useammin tyytyväisiä lopputulokseen nuorempiin käyttäjiin verrattuna.
Omassa ja lapseni sukupolvissa rakkauselämä on siis moninaistunut ja monimutkaistunut. Avioliittoja solmitaan myöhemmin, erotaan useammin, ja on yhä enemmän kokonaan ilman vakituista parisuhdetta eläviä ihmisiä. Itsekään tuskin ehdin juhlia kultahäitä. Miten haurastuneet parisuhteet vaikuttavat oman ja tulevien sukupolvien ikääntymiseen?
Läheiset ihmissuhteet ovat merkittäviä hyvinvoinnillemme
Suomen suuret ikäluokat saavuttavat nyt hyvin korkean iän. Parisuhde on tärkeimpiä yksittäisiä yksilön hyvinvointiin vaikuttava tekijöitä ikääntyessä. Usein tuntuu siltä, ettei tätä tunnusteta ja tueta tarpeeksi. Ikäihmisten seksi- ja rakkauselämästä puhutaan edelleen hieman hyssytellen tai vitsaillen. Monien ikääntyneiden on vaikeaa tarvittaessa saada parisuhdeterapiaa tai muuta tukea parisuhdeongelmiin. Kuulee kauhutarinoita siitä, miten puolisoita eristetään toisistaan palvelutaloissa.
Toivoisin, että parisuhteet ja muut tärkeät ja läheiset ihmissuhteet nähtäisiin elintärkeänä osana onnellista ja arvokasta vanhuutta.
Anna Rotkirch
Kirjoittaja toimii tutkimusjohtana ja tutkimusprofessorina Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Hän johti Suomen Akatemian LoveAge-tutkimushanketta ikääntyneiden parisuhteista 2019-23.
**************
Lukuvinkkejä
- Mäki, M. (2022). Pitkät avioliitot ennustavat hyvinvointia yli 60-vuotiailla. Tietovuoto-artikkeli 10/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
- Vanhenee kuin hyvä viini – yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa. Perhebarometri 2021. Helsinki: Väestöliitto.
- Rotkirch, Anna & Abulazde Liili (2022). Suomalaisilla on Euroopan laajimmat sosiaaliset verkostot. Tietovuoto-artikkeli 5/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
- Hägglund, A. E. (2021). Yhteen vai erilleen? Muutoksia ikääntyvän väestön parisuhteissa. Tietovuoto-artikkeli 6/2021. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.