Siirry sisältöön

Askelmerkit hyvään vanhuuteen

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen keskustelemassa johtaja Päivi Topon (kuvassa vas.) kanssa Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlissa Helsingissä 18. marraskuuta. Kuvat: Paula Noronen.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen keskustelemassa johtaja Päivi Topon (kuvassa vas.) kanssa Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlissa Helsingissä 18. marraskuuta. Kuvat: Paula Noronen.

Ikäinstituutin 50-vuotisjuhlassa kuultiin kaksi loistavaa paneelikeskustelua. Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen pohtivat, miten varmistetaan, etteivät vanhojen ihmisten asiat unohdu hyvinvointialueilla. Jyrki Katainen ja Ilmari Nurminen visioivat hyvän vanhuuden tulevaisuutta.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen keskustelivat siitä, miten iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulisi järjestää hyvinvointialueilla.

Kananojan mukaan terveydenhuollon uudistus on helpompaa, koska siellä on valmiina sairaanhoitopiirit. Sosiaalipalveluissa alueellista yhteistyötä vasta aloitellaan.

”On aika paljon kiinni organisaatioissa työskentelevien ihmisten yhteistyötahdosta, halusta ja kyvystä, jotta saadaan aikaan ehyt kokonaisuus, joka täydentää toinen toistaan”, totesi Kananoja.

Tulisi pystyä synnyttämään hyvä keskusteluyhteys, jossa hyvinvointialueet ja kunnat sopisivat keskenään, kuka tekee mitäkin. Aika näyttää, miten nämä prosessit menevät eteenpäin.

”Toivon, että syntyisi asiakas-ihmistason yhteistyötä. Meillä on paljon opittavaa siinä, että pystymme yhdistämään osaamista”, lisäsi Kananoja.

Risto Pelkosen mukaan terveydenhuollossa on puhuttu ja arvioitu liiaksi erikoissairaanhoitoa ja unohdettu terveyskeskukset. Niitä tulisi kehittää, sillä vanhat ihmiset ovat usein monisairaita, jotka tarvitsevat pysyvän hoitosuhteen.

”Kentällä tulee olla joku, joka tunnistaa ne ihmiset, jotka ovat pulassa. Ja kentän äänen tulee kuulua hyvinvointialueen valtuustoon asti. Olennaista on se, että hyvinvointivaltuutetuilla on tieto, mitä kunnissa tapahtuu”, totesi Pelkonen.

On hyvä muistaa, että mikään muutos ei tapahdu silmänräpäyksessä. Tarvitaan aika monta vuotta, jotta syntyy hyvät yhteiset toimintatavat. Lisäksi kasvava iäkkäiden ihmisten määrä haastaa sote-palveluita. Resursseja tarvitaan, mutta tarvitaan myös uusia avauksia ja tutkimusta siitä, mikä on hyvää ikäihmisten hoitoa.

”Meiltä puuttuu kokonaan vertaileva kehittämistyö maakunnissa, joissa hoivan huippuyksiköt toimisivat esimerkkipaikkoina. Tutkittaisiin sitä, mitkä erot resursseissa, henkilöstön osaamisessa ja johtamisessa on parhaiten ja huonoiten toimivien yksiköiden välillä”, ideoi Kananoja.

”Minun mielestä tilanne kuitenkin paranee, kun sosiaalipalveluiden ohjaaminen tulee lähemmäksi valtuustoihin. Toivottavasti myös viiden alueen kehittämis- ja tutkimustyö tukee jatkossa tätä työtä”.

Katso tallenne keskustelusta

Miten hyvä tulevaisuus rakennetaan?

Sitran yliasiamies ja entinen pääministeri Jyrki Katainen sekä SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan IKÄ-verkoston puheenjohtaja Ilmari Nurminen visioivat, millaista on tulevaisuuden hyvä vanhuus ja miten sen edellytykset turvataan. Keskustelijat muistuttivat, että vaikka maailma muuttuu, hyvän vanhuuden kulmakivet pysyvät aina samoina: hyvinvointi, välittäminen ja osallisuus – elämänmakuinen hyvä elämä.

Jyrki Katainen peräänkuulutti hyvinvointipalveluiden tuottamisessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, lisättynä kolmannen sektorin panoksella: ”Eri sektoreiden välille ei pitäisi asettaa rajoja, vaan katsoa kokonaisuutta. On muistettava, että hyvinvointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin lakisääteiset palvelut, kolmas sektori täydentää palveluiden kokonaisuuden. Tulisi löytää parhaat käytännöt ja toimintamallit, vertailla mitä samalla rahalla voidaan tehdä. Uskon, että siten pystymme parantamaan hyvinvointipalveluiden laatua.”

Ilmari Nurminen oli tyytyväinen, että sote-uudistus on saatu vihdoin valmiiksi. ”Uskon, että tehty uudistus on riittävän hyvä ja erityisen tarpeellinen. Nyt meillä on tahot, joilla on kokonaisvastuu palveluista. Jatkossa tulee panostaa yhä enemmän ennaltaehkäisyyn – miten pystytään tukemaan ihmisiä oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä. Korona-aikana syntynyttä hyvinvointivelkaa on pyrittävä kuromaan umpeen ja samalla huolehdittava, että mahdollisimman moni pysyy kiinni yhteiskunnassa”, hän korosti.

Järjestöt osallisuuden rakentajina

Keskustelijat painottivat osallisuuden merkitystä hyvän elämän osatekijänä ja järjestöjen roolia osallisuuden rakentajina. ”Iäkkäiden ihmisten osallistaminen ei onnistu, jos ei ole ketään, joka kuuntelisi. Ihmisten pitää saada tietoa siitä, mitä kunnissa tehdään ja miten päätöksentekoon voi osallistua. Sitrassa on lähdetty yhdessä hyvinvointialueiden kanssa pohtimaan, miten tiedonkulkua yksilöiltä päätöksenteon tasolle voitaisiin kehittää. Kolmas sektori voisi toimia tässä mahdollistajana ja kehittää yhdessä alueiden kanssa uusia osallistumisen muotoja”, Jyrki Katainen totesi.

Ilmari Nurminen uskoi, että uusien sote-alueiden myötä palveluiden kokonaisuus nähdään entistä paremmin. ”Palveluiden pirstaleisuus on aiheuttanut eriarvoistumista, mutta uusien sote-alueiden myötä tilanne yhtenäistyy. Terveyspalveluiden lisäksi tarvitaan osallisuuden vahvistamista, ja korona-aika onkin osin parantanut yhteisvastuuta ja toisista välittämistä sekä nostanut aiheen poliittiseen keskusteluun. Tulevaisuudessa pitää löytää keinoja tukea järjestöjen toimintaa, sillä vaikka rahat ovat pieniä, järjestöjen vaikuttavuus on suuri.”

Ikäinstituutin liikunnan toimialapäällikkö Katja Borodulinin kanssa keskustelemassa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja kansanedustaja Ilmari Nurminen.

Teksti: Anne Honkanen ja Vesa Kuittinen