Kehon ja mielen hyvinvointiin kannattaa satsata erityisesti ikääntyessä. Säännöllinen liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa, mikä voi parantaa itsetuntoa. Mielen hyvinvointi puolestaan suurentaa todennäköisyyttä vaalia terveellisiä elintapoja ja liikkua terveytensä kannalta riittävästi.
Mielen hyvinvointi kannustaa liikkumaan
Mielen hyvinvointi tarkoittaa kokemusta siitä, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Se sisältää muun muassa tyytyväisyyden tunnetta, itsensä ja elämänsä näkemistä myönteisessä valossa sekä taitoa pitää yllä mielen tasapainoa muutoksissa ja vastoinkäymisissä.
Hyvinvoinnin keskiössä on kokemus siitä, että elämä tuntuu mielekkäältä ja se sisältää asioita, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä, kiinnostavilta ja myös innostavilta. Merkityksellisyyden kokemus kannustaa pitämään itsestä huolta ja tekemään arjessa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyviä valintoja. Tutkimuksissa onkin havaittu, että elämänsä merkitykselliseksi kokeva ikääntynyt liikkuu enemmän ja pyrkii noudattamaan annettuja suosituksia ja ohjeita paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi liikuntaan käytetyn ajan lisääntymisenä ja harjoittelun säännöllisyytenä.
Mielen tasapainoa ylläpitävät taidot kuten ajattelu-, ongelmanratkaisu- ja stressinhallintataidot, voivat myös merkittävästi tukea liikunnan harrastamista. Kyseiset taidot auttavat kohtaamaan arjessa eteen tulevia vastoinkäymisiä rakentavasti. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, miten ikääntynyt käsittelee liikunnassa eteen tulevia haasteita kuten väsymystä tai fyysisiä rajoituksia ja miten hän löytää ratkaisuja näiden ylittämiseksi.
Toimintakyvyn muutoksissa tarvitaan joustavuutta ja kykyä etsiä vaihtoehtoisia tapoja pysyä aktiivisena, kuten kevyempien ja ehkä kokonaan uusia liikuntamuotojen kokeilu. Myös optimistinen asennoituminen, toiveikkuus ja myönteinen käsitys itsestä ja omista mahdollisuuksista rohkaisevat etsimään ja kokeilemaan jotakin uutta silloin, kun vanhat keinot eivät enää syystä tai toisesta toimi.
Liikunta tukee mielen hyvinvointia
Liikunnalla on moninaisia positiivisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Jos liikunta on vapaaehtoista, kohtuullisesti kuormittavaa ja tuottaa myönteisiä elämyksiä, edistää se myös mielen hyvinvointia. Mielekkään liikunnan harrastaminen tuottaa iloa, lisää toiveikkuutta ja vahvistaa myönteistä asennoitumista. Esimerkiksi liikuntaharjoitus tai uuden liiketaidon oppiminen voi luoda onnistumisen ja aikaansaamisen kokemuksia sekä lisätä elämänhallinnan tunnetta.
Liikunnan on todettu olevan yhteydessä itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja kehonkuvaan. Käsitys kehosta ja sen toiminnallisuudesta muovautuukin läpi koko elämän. Tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset ikäihmiset kokevat onnen tunteita sekä merkityksellisyyden kokemuksia enemmän kuin vapaa-ajallaan passiiviset ikätoverit.
Myös sosiaalisilla tekijöillä ja osallisuuden kokemuksella on merkitystä iäkkäiden ja erityisesti myös eläkkeelle jäävien hyvinvoinnille. Yhteenkuuluvuuden tarve täyttyy, kun kokee tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi sekä olevansa osa yhteisöä. Ryhmäliikunta mahdollistaakin sosiaalisen kanssakäymisen turvallisessa ja tutussa seurassa, mikä lisää myös positiivista mielialaa ja motivaatiota liikuntaharjoittelun jatkumiselle.
Tartu hyvinvoinnin myönteiseen kehään
Liikunnalla ja mielen hyvinvoinnilla on toisiinsa nähden positiivinen kierrevaikutus. Fyysinen aktiivisuus vahvistaa kokemusta elämän merkityksellisyydestä, kun taas kokemus elämän merkityksellisyydestä kannustaa liikkumaan enemmän arjessa.
Samankaltainen myönteinen kierrevaikutus on havaittavissa myös itsetunnon ja pystyvyyden tunteen kohdalla. Myönteinen käsitys itsestä ja omista mahdollisuuksista voi madaltaa kynnystä kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja osallistua liikuntaryhmiin. Parhaimmillaan fyysinen aktiivisuus puolestaan luo onnistumisen kokemuksia, mikä heijastuu itsetuntoon vahvistamalla sitä.
Mielen hyvinvoinnin ja liikunnan kaksisuuntaiset, myönteiset vaikutukset on hyvä tunnistaa. Se luo hyvän lähtökohdan ikääntyneen terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiselle edistämiselle.
Tamara Björkqvist, koordinaattori, mielen hyvinvointi, Ikäinstituutti
Saila Hänninen, koordinaattori, Voimaa vanhuuteen -ohjelma, Ikäinstituutti