Iän myötä sairauksien sekä erilaisen tuen ja avun tarpeiden todennäköisyys kasvaa. Näistä aiheutuu erilaisia kuluja, joista tiedetään yllättävän vähän. Paljon on sen sijaan tehty selvityksiä ja raportteja siitä, miten väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.
Eläköityminen laskee tuloja
Työelämästä eläkkeelle jäätäessä tulotaso usein laskee ja monelle se saattaa tulla yllätyksenä. Entinen elämäntapa ei ehkä olekaan taloudellisesti mahdollista. Vuoden 2021 lopulla keskimääräinen kokonaiseläke oli hieman alle 1 800 euroa kuukaudessa. Euroopan Unionissa käytettävän määritelmän mukainen köyhyysraja Suomessa on noin 1 300 euroa käytettävissä olevaa rahatuloa kuukaudessa.
Toisaalta varallisuus karttuu ajan mittaan säästämisen, omistusasunnon arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Kaikilla eläkeikäisillä ei ole omistusasuntoa, ja osa heistä on elänyt koko elämänsä pienten tulojen varassa ja kokenut pitkään kestänyttä taloudellista huono-osaisuutta. Tällöin taloudellinen niukkuus estää ihmistä elämästä täysipainoista elämää ja osallistumasta yhteiskuntaan.
Kaikista eläkeläisistä hieman alle puolet kokee toimeentulonsa ja välttämättömien menojen kattamisen jossain määrin vaikeaksi. Eläkeläisistä, joilla tulot ovat alle 1500 euroa kuukaudessa, kaksi kolmannesta (70 %) kokee jonkinasteisia vaikeuksia saada tulot riittämään. Etenkin yksin asuvat naiset sekä ennen vanhuuseläkettä työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ovat köyhyysriskissä.
Toimeentulon haasteita vanhuudessa
Eläkeiän tulotasoon vaikuttavat elämän varrella tehdyt päätökset ja koetut tapahtumat sekä olosuhteet. Rahapelaaminen, päihteet ja iäkästä sukulaista taloudellisesti hyväksikäyttävät läheiset voivat olla taloudellisen huono-osaisuuden taustalla.
Matala koulutus johtaa usein matalapalkka-aloille ja naiset usein työskentelevät tällaisilla aloilla, kuten hoivatyössä. Myös palkaton hoivatyö perhevapaineen on annettu naisten tehtäväksi ja se vaikuttaa eläkeiässä tulotasoon. Yhdysvalloissa on arvioitu, että vanhempiaan hoivaavien naisten koko työuran menetetty tulo olisi 140 000 dollaria ja miesten 90 000 dollaria.
Vanhuuden myötä sairauksien ja hoivan tarpeiden todennäköisyys kasvaa. Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisuus. Silti korkeat asiakasmaksut vaikeuttavat palvelujen käyttöä ja aikaansaavat riittämätöntä avunsaantia hoivaa tarvitsevien ikääntyneiden keskuudessa.
Palvelumaksujen kattamiseen saatetaan ottaa pikavippejä tai hakea toimeentulotukea. Silti esimerkiksi Helsingissä iäkkäät ovat suhteessa ikäryhmänsä kokoon aliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa. Pikavipit yhtä lailla kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut voivat päätyä ulosottoon hankaloittaen toimeentuloa edelleen.
Tietoa tarvitaan
Yksilöille ja perheille aiheutuneista hoivan kustannuksista tiedetään liian vähän. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa -hankkeessa selvitetään millaisia kuluja hoivan tarpeet aikaansaavat ja miten niitä katetaan sekä mitä tehdään, elleivät rahat riitä kattamaan kustannuksia. Alla on linkki aihetta koskevaan kyselyyn, jossa voi ilmoittautua myös haastatteluun. Vastaajiksi toivotaan hoivaa tarvitsevia yli 65-vuotiaita henkilöitä ja heidän läheisiään. Kysely löytyy täältä: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=FT4R7TJPMJHDTKE9
Minna Zechner
apulaisprofessori, sosiaali- ja terveyspalvelut
Helsingin yliopisto
Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaisprofessori Minna Zechner työskentelee Helsingin yliopistossa ja on tutkinut vanhushoivaa, omaishoivaa, hoivapalveluita ja hoivapolitiikkaa sekä hoivan taloutta. Nyt tutkimus kohdentuu erityisesti ikääntyneiden taloudelliseen huono-osaisuuteen GERIT-hankkeessa (Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeeseen vastaamassa) ja hoivan kustannuksiin yllä mainitussa SustAgeable-hankkeessa.