Ikäinstituutti aloittaa uuden strategiakautensa yhteiskunnassa, johon peilautuu hoiva-alan, kriisien ja vapaaehtoistyön haasteet. Meneillään on historiamme suurin uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkinen keskustelu hakee ravistelevia otsikoita ja huolipuhetta. Tämä keskustelu tarvitsee vastapainokseen tuloksellista toimintaa ja onnistuneita tarinoita. Tässä Ikäinstituutilla on paljon annettavaa. Tarjoamme innostavia ratkaisuja hyvään vanhenemiseen. Jatkamme työtämme tutuilla teemoilla: liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus ja ikäystävällinen ympäristö. Iäkkään ääni on työmme lähtökohta. Tähtäämme siihen, että meillä on iäkkäiden voimavarat tunnistava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta.
Ikääntyminen on täällä ja nyt
Ikäpoliittisessa keskiössä tuntuu olevan sanapari ”ikääntymiseen varautuminen”. Pohditaan keinoja, miten iäkkäitä voitaisiin tukea itsenäisessä kotona asumisessa tai miten huolehditaan hoivasta lain vaatimalla tavalla. On kuitenkin selvää, että ikääntyminen ei ole jotain mikä tulee tulevaisuudessa: Ikääntyminen on täällä ja nyt. Koskaan aiemmin ei Suomessa ole ollut näin paljon eläkeikäisiä.
Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia
Iäkkäiden hyvinvoinnin edistäminen on suuri ja laaja kenttä. Ikäinstituutissa teemme töitä, jotta iäkkäillä ihmisillä olisi mahdollisuus 1) liikkua oman hyvinvointinsa kannalta riittävästi, 2) vahvistaa mielen hyvinvointia helposti saatavilla olevien keinojen avulla, 3) kokea osallisuutta ja tulla kuulluksi sekä 4) asua ikäystävällisessä ja turvallisessa ympäristössä. Teemat tukevat keskenään toisiansa ja mahdollistavat yhteisen tavoitteen saavuttamisen: on hyvä vanheta, kun on mahdollisuus liikkumisen iloon, mielen hyvinvointiin, osallistumiseen ja toimivaan, turvalliseen ympäristöön. Nämä asiat ovat myös iäkkäiden omien toiveiden mukaiset keskeisimmät hyvän elämän ja onnellisuuden mahdollistajat eri tutkimuslähteiden mukaan.
Elintärkeät kumppanit ja vertaiset
Monelle Ikäinstituutti on tuttu, esimerkiksi koulutus- tai materiaalitarjonnastaan ja kehittämishankkeista ja -ohjelmista. Kohdennamme työmme iäkkäiden parissa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja läheisille. Toimintamme suuntautuu pääsääntöisesti kotona asuviin ikääntyneisiin, joilla on toimintakyvyn pulmia tai jotka ovat haasteellisessa elämäntilanteessa tai nivelkohdassa.
Jatkamme työtämme vanhojen, hyvien kumppaneiden kanssa ja kutsumme mukaan uusia tahoja. Teemme yhteistyötä yli sadan valtakunnallisen järjestön ja 270 kunnan kanssa. Ilman näitä kumppaneita työmme olisi tuloksetonta. Työskentely yhdessä erilaisten järjestöjen ja monenlaisten kuntien kanssa lisää vuorovaikutusta, ymmärrystä ja kerryttää yhteistä tietotaitoa. Keskeisissä rooleissa ovat iäkkäät itse, niin kokemuksien tulkkeina kuin vapaaehtoisina ja vertaisinakin.
Kohti hyvää vanhenemista
Tulevaisuudessa iäkkäiden kirjo yhä monipuolistuu mm. niin, että vanhimmista vanhimpia tulee yhä suurempi lukumäärä ja maahanmuuttajataustaisia on enemmän ja monimuotoisemmin. Iäkkäät jäävät yhteiskunnassa muita väestöryhmiä helpommin näkymättömiksi ja he kokevat ikäsyrjintää. Iäkkäiden arjessa tulee näkymään haasteet, joita maailmanpoliittinen tilanne, inflaatio, koronan luoma toimintakyky- ja hoivavelka, sekä suuret megatrendit kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos tuovat tullessaan. Iäkkäillä on aiempaa suurempia haasteita saada tarpeitaan vastaavia terveys- ja hoivapalveluita, heidän toimintakyvyssään on havaittu merkitsevä pudotus koronapandemian aikana ja maailmantilanne on haastanut heidän mielen hyvinvointiaan.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa varsin epäsuotuisissa ja vaativissa olosuhteissa, sote-henkilöstöpulassa ja resurssivajeessa. Kun perustehtävien hoito sakkaa, vaikuttaa se vääjäämättä ennaltaehkäisevään työhön. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen resurssit ovat minimaaliset. Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhdyspinnoilla aloitellaan paraikaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintaa. Ikäinstituutti osallistuu ilman muuta tähän työhön ja tarjoaa osaamistaan iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
johtaja, Ikäinstituutti
Katja Borodulin
Filosofian tohtori, kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin toimii Eduskunnan IKÄ-verkoston sihteerinä ja on aiemmin tutkinut väestön elintapoja ja keskeisiä kansantautien riskitekijöitä THL:n väestötutkimuksissa.
