Kun työskentelee eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin edistämisen parissa, törmää usein kysymykseen siitä, mitä iäkkäät itse voisivat tehdä mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai vahvistamiseksi.
Kysymys koskettaa usealla tavalla myös yhteiskunnan muuttuvaa suhtautumista ikääntymiseen ja vanhuuteen. Huomion kohdistaminen iäkkäiden omiin mahdollisuuksiin ja voimavaroihin nostaa esiin vanhuuden erityisyyttä ja sen arvostamista.
Erilaisten elämänmuutosten ja toimintakyvyn haavoittuvuuden keskellä mielen hyvinvoinnilla on vanhuudessa usein aiempaa suurempi ja keskeinen merkitys. Vanhuuteen usein osuvat koettelevat tapahtumat kuluttavat mielen voimavaroja, ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on siksi erityisen tärkeää. Toisaalta pitkään eläneille ihmisille ennättää kertyä mittava elämänkokemus ja siitä kumpuavia elämäntaitoja. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ei välttämättä ole eläkeikäisille mitään uutta, jos ei itsestään selvääkään.
Se, mitä jokainen voi tehdä, on kytköksissä kunkin yksilön elämänpolkuun ja kulloisiinkin voimavaroihin. Elämänkokemuksen myötä tunnistetut ja itselle sopivaksi havaitut tavat ylläpitää mielen hyvinvointia vaihtelevat yksilöllisesti, mutta niiden joukosta löytyy myös monille yhteisiä mielenrauhan ja virkistymisen lähteitä: ystävät, musiikki ja luonto tarjoavat usein tukea mielen hyvinvoinnille suomalaisten eläkeikäisten joukossa. Mieltä painavista asioista puhuminen, tunteiden jakaminen ja kohtaaminen sekä elämänkokemuksen myötä kasvanut suhteellisuudentaju ja elämäntapahtumiin aiempaa rauhallisemmin suhtautuminen tukevat kaikki mielen hyvinvointia.
Kuormittavassa elämäntilanteessa myötätunto itseä kohtaan on arvokas tuki. Niin myös perustarpeista huolehtiminen. Harmaalta tuntuvan arjen keskellä myös huomion toistuva ja tietoinen kiinnittäminen myönteisiin asioihin monipuolistaa ja tasapainottaa mielen maisemaa ja kohentaa mielialaa. Päivittäinen ilonaiheiden tai kiitollisuutta herättävien asioiden tarkastelu ja kirjaaminen on tutkitusti vaikuttava keino mielen hyvinvoinnin tueksi. Arjen pientenkin voimanlähteiden havainnoiminen ja muistaminen kohentavat mielialaa.
Eläkeikäiset itse ovat tutkimuksissa tuoneet esiin liikkeelle lähtemisen ja yhdessä tekemisen merkityksen mielen hyvinvoinnille. Läheisten ihmissuhteiden ohella liikunta ja yhteiset harrastukset taikka muu yhdessäolo ylläpitävät heidän mukaansa mielen hyvinvointia. Monessa yhteydessä eläkeikäiset ovat nostaneet esiin myös uteliaisuuden elämää ja maailmaa kohtaan, uuden opettelun sekä hyvän tekemisen, esimerkiksi toisten auttamisen, omaakin mieltä kohentavina elämäntaitoina.
Ilka Haarni