Siirry sisältöön

Vaalikevään tärkeääkin tärkeämpi väestöryhmä ovat kotona asuvat iäkkäät

Kuva: Arttu Kokkonen

Kuva: Arttu Kokkonen

Yhä useampi ikääntynyt asuu pitkään kotona. Heidän hyvinvointinsa tukeminen on viisasta kunta- ja aluepolitiikkaa, sillä panostus tähän väestöryhmään on paitsi ikäystävällistä tuottaa myös säästöjä.

Kunnossa kotona

Suurin osa yli 75-vuotiaista asuu vielä itsenäisesti omassa kodissaan ilman säännöllisiä palveluita. Tähän joukkoon kuuluu niin hyväkuntoisia ja aktiivisia eläkeläisiä kuin kotona juuri ja juuri pärjääviä ihmisiä.

Panostamalla toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen varmistetaan laadukkaat ja elämänmakuiset eläkevuodet ja siirretään kalliiden hoivapalveluiden tarvetta. Iäkkäiden palveluihin sekä heidän paljon käyttämiinsä erikoissairaanhoidon palveluihin kului vuonna 2023 noin puolet kaikista hyvinvointialueiden kustannuksista.

Mikä tärkeintä, iäkkäiden hyvinvoinnin tukemiseen on tarjolla tutkittua tietoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Ennaltaehkäisystä puhutaan vaalipuheissa tärkeänä panostuskohteena, mutta tutkitun tiedon mukaan juuri ennaltaehkäisevässä työssä on haparoitu. Iäkkäät jäävät liian helposti varjoon terveyden edistämisen teoissa, vaikka tarve erityisesti toimintakyvyltään rajoitteisten iäkkäiden osallisuuden kasvattamiseksi on tunnistettu ja tunnustettu.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen on kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat liikkumisen mahdollistaminen, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen sekä ikäystävällisen ympäristön edistäminen. Nämä elementit tukevat itsenäistä pärjäämistä kotona ja vähentävät palvelujen tarvetta.

Iän karttuessa ja sairauksien myötä vanhat tavat liikkua vaikeutuvat. Ikääntyessä liikkumiskyvyn ylläpitäminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Liikunta, erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelu on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Jopa puolet iäkkäiden kaatumismurtumista olisi ehkäistävissä. Lonkkamurtuma on sote-kustannuksissa suurin tapaturmaluokka, sillä Suomessa murtuu lonkka joka tunti. Voimaa vanhuuteen -ohjelman voima- ja tasapainoharjoittelua edistävässä työssä on osoitettu lonkkamurtumien väheneminen.

Myös ympäristöllä on väliä. Tuoreessa THL:n väestöraportissa painotetaan, että on mahdollistettava erityisesti ikääntyvien liikuntaa ja ulkoilua. Tiedetään, että kävelyvaikeuksien lisääntyessä iäkkäät rajoittavat pikkuhiljaa kulkemistaan. Ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö tukevat asioiden hoitamista lähialueella ja ylläpitävät toimintakykyä. Toimintakyky pysyy parempana, kun kotoa on helppo ja turvallista lähteä liikkeelle.

Mielen hyvinvointi taas on hyvän ja merkityksellisen arjen perusta. Se myötävaikuttaa itsestä huolehtimiseen ja terveellisiin elintapoihin. Mielen hyvinvoinnista saadaan jatkuvasti lisää tutkittua tietoa, mutta tiedon jalkauttamisessa tulee kuntien ja alueiden nyt viimeistään havahtua uusiin tietolähteisiin ja hyviin käytäntöihin. Iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille on tarjolla työkaluja positiivisen mielenterveyden edistämiseen.

Järjestöt mahdollistavat monipuolista toimintaa

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä on merkittävä niin paikallisesti kuin alueellisestikin.

Järjestöjen avulla tavoitetaan paljon kotona asuvia iäkkäitä, jotka eivät ole vielä raskaampien palveluiden piirissä ja jotka myös itse toimivat vapaaehtoisina. Järjestöjen toteuttaman vapaaehtoistyön avulla tehdään merkittävää työtä ja kannatellaan kaikkia sukupolvia.

Valtakunnallisissa raporteissa todetaan alueiden ja järjestöjen välinen yhteistyö tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Päättäjien rooli on varmistaa toimiva yhdyspintatyö hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kesken sekä mahdollistaa hyvien käytäntöjen leviäminen ja palvelupolkujen rakentaminen iäkkäille.

Ikäinstituutti kutsuu kaikki kunta- ja aluevaaliehdokkaat tekemään päätöksiä, jotka tukevat iäkkäiden hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona pärjäämistä.

Lue toimenpide-ehdotuksemme kotona asuvien iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

FT, kansanterveystieteen dos., Katja Borodulin on Ikäinstituutin toiminnanjohtaja. Hän toimii monissa asiantuntijaryhmissä ja -tehtävissä iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä eduskunnan IKÄ-verkoston sihteerinä.