Päätän tehdä kokeen. Googlaan kolmen kotiani lähimpänä olevan ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikön nettisivut ja etsin tietoa, miten pääsisin vapaaehtoiseksi ulkoiluavuksi. Ei tuloksia. Jokaisen yksikön nettisivuilla kerrotaan, että läheiset voivat vapaasti osallistua talon toimintaan. Esittelyiden mukaan vapaaehtoiset järjestävät erilaista ohjelmaa, mutta missään ei kerrota, miten vapaaehtoiseksi pääsee.
Valtakunnallista Koiranpäivää juhlitaan vuosittain 24.4., jolloin koiranomistajia kannustetaan kertomaan ja näyttämään, miten viettää hyvää elämää koiran kanssa.
Voimaa vanhuuteen -ohjelma täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Voimaa vanhuuteen -työtä tehdään rinnalla kulkien, eri sektoreita yhdistäen, toimijoiden ja iäkkäiden kokemusta kuullen sekä parhaaseen tietoon luottaen, kirjoittaa Elina Karvinen, Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjelmajohtaja vuosilta 2005–2019.
Liikunnasta tulee usein mieleen hikoilu, lihaskivut sekä taitojen tai välineiden puute. Liikettä voi kuitenkin kerryttää monella tavalla – myös arjen askareissa ja pienissä pätkissä. Arkiliikkuminen on tärkeää meille kaikille, mutta erityisen tärkeää terveyden ja toimintakyvyn kannalta se on heille, jotka eivät koe liikuntaharjoittelua itselleen mielekkääksi. Ikiliikkuja-viikko on hyvä hetki kannustaa iäkkäitä lisäämään liikettä arkeen.
Suomi on valittu seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko se tätä myös ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan osalta? Onnelliset liikkujat kokevat merkityksellisyyttä elämässään ja toisaalta liikkuminen ja liikunta lisäävät tunnetta merkityksellisyydestä. Nyt jos koskaan Suomessa kannattaa vahvistaa toimia, jotka vaikuttavat ikääntyneiden sekä erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa liikuntaa.
Kehon ja mielen hyvinvointiin kannattaa satsata erityisesti ikääntyessä. Säännöllinen liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa, mikä voi parantaa itsetuntoa. Mielen hyvinvointi puolestaan suurentaa todennäköisyyttä vaalia terveellisiä elintapoja ja liikkua terveytensä kannalta riittävästi.
Itse innostuin liikunnasta jo lapsena vanhemman veljeni esimerkkiä seuraten. Maaseudulla oli luonnollista liikkua paljon. Myöhemmin olin viiden vuoden ajan ammattiurheilijana. Nykyään liikun paljon koirieni kanssa. Lemmikit ovat monen seniorikansalaisen parhaat valmentajat sekä fyysisesti että henkisesti.
Kesä lähestyy. Mökkeily ja vapaa-ajan vietto veden äärellä sekä vesillä kutsuu. Luonnossa ja vesillä liikkumisen suosio on lisääntynyt ja jopa yli puolet aikuisväestöstä harrastaa luonnonvesissä uintia. Veden äärellä, vesillä ja vedessä on helppo viihtyä kaiken ikäisten.
Pian 30 vuotta sitten tein tärkeän havainnon lihasvoimasta, kun kiersin nuorena lääkärinä vuodeosastoilla. Jos potilas oli pitänyt huolta kunnostaan, hän pääsi liikkeelle vakavankin sairauden jälkeen. Sen sijaan seniori, jolla oli jo alkujaan heikot lihasvoimat, jäi usein petipotilaaksi. Sain ahaa-elämyksen. Lihasvoimaharjoittelu, oma harrastukseni, ja sitä tukeva optimaalinen ja terveellinen ravitsemus on lääke näille ihmisille.
Aihetta enempää pohtimatta itselleni tulee heti mieleen, että kyllä. Kyllä nimenomaan silloin, kun kysymys on olosuhteisiin vaikuttamisesta. Somerolla vanhusneuvosto on monesti ottanut kantaa liikunnan olosuhteisiin ja liikunnan järjestämiseen. Kun kyseessä ovat liikuntakerhot ja -tapahtumat, on neuvoston rooli vähäisempi.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistävät iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, hidastavat tai kokonaan ehkäisevät monia sairauksia ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja sekä parantavat itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta myös parantaa ikääntyneiden unen laatua ja unirytmiä, ruokahalua ja ravitsemustilaa, psyykkistä hyvinvointia sekä edistää osallisuutta yhteiskuntaan.
Vetoavasti ja lempeästi suoraan silmiin katsova valkoinen koira lähestyy häntä rennosti heiluen ja kerjää silitystä. Kädet uppoavat pehmeään turkkiin ja silittäjä henkäisee mielihyvästä yhtä aikaa koiran kanssa. Käytäntö osoittaa tutkimustiedon oikeaksi; koiran silittäminen alentaa verenpainetta, rentouttaa ja hidastaa sydämen sykettä.
Tuntuuko, että joka tuutista tuuppaa tietoa liikunnasta? Media rakastaa toisaalta vaaraviestejä ja toisaalta helpotusta lupaavia vinkkiviestejä. Viestien takana on ajatus, että muutoksen – tässä tapauksessa liikunnan lisäämisen – tärkein voima on kansalaisten motivaatio. Käyttäytymistieteilijöille on selvää, että motivaation rooli muutoksissa on lopulta melko pieni. Tarvitaan myös kykyä ja ennen muuta ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Eri elämänvaiheissa näiden rooli ja merkitys vaihtelevat. Ihmistä liikuttavat monenlaiset tekijät – usein itsestä riippumatta.
Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Ihmisten liikkumattomuus ja huono yleiskunto käyvät todella kalliiksi valtiolle, kunnille ja työnantajille, mutta ennen kaikkea liikkumattomuus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä yksilölle. Arkiliikunnan avulla on mahdollista lisätä liikkumista kaikkien ikäryhmien arkeen, ilman että liikunnasta tulee erillinen suoritus ja aikasyöppö. Asuinympäristöllä on keskeinen merkitys arjessa liikkumisen kannustimena.
Luonnon myönteisistä vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on puhuttu runsaammin jo toistakymmentä vuotta. Luonto ja sen tarjoamat hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet todella ansaitsevatkin tulla noteeratuksi. Tutkimustieto luontoympäristön hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on tavoittanut suomalaiset hienosti – kiitos median, lukuisten kehittämishankkeiden sekä koulutuksen ja palvelujen ajan hermolla pysymisen. Tiedon lisääntyminen ja sen myötä palvelujen kehittyminen on parantunut ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia päästä luontoon.
Många av oss har i vår bekantskapskrets äldre som har fallit eller som är rädda för att falla. Fallolyckor är vanliga: ungefär var tredje hemma boende över 65-åring faller årligen. Även om fallolyckor ökar med åldern, hör de inte till det normala åldrandet utan är vanligen ett tecken på en försämrad funktionsförmåga och hälsa. Det positiva är att man effektivt kan förebygga fallolyckor genom att påverka de faktorer som ökar risken för att falla. Motion är det viktigaste enskilda sättet att förebygga fallolyckor. I Hangös lokala Ikiliikkuja- projekt har man utvecklat en verksamhetsmodell för att förebygga fallolyckor bland äldre.
Korona uudisti juhlat. Ei laulettu 70-vuotispäiviä yhdessä, ei juhlittu 50v. riemuylioppilaita. Pyöräiltiin juhlat. Syntymäpäiväjuhla oli 70km pyöräretki, ylioppilasjuhlia muisteltiin pyöräillen 50km vanhoja koulumatkan ja lapsuuden reittejä ja kahdeksas eläkevuosi alkoi 88km pyöräilyllä.
Usean osallistujan puheissa kuului innostus, kun haastattelin iäkkäitä ihmisiä voimaharjoittelujakson päätteeksi. Harjoittelu oli ollut mukavaa, harjoituspäiviä oli odotettu innolla ja oma kehitys sarjapainoissa tuntui hienolle. Uusia ystäviäkin oli liikuntaryhmästä löytynyt. Haastatteluissa kuulemani kokemukset näkyivät myös numeroiden puolella: ennestään vähän liikkuneiden osallistujien liikuntamotivaatio oli kohentunut, ja tämä puolestaan sai jatkamaan harjoittelua pidemmällä aikavälillä. Miten liikuntamotivaatiota voidaan tukea ja mitä sitten, jos jotakuta ei millään huvita?
Lähes jokainen meistä tietää, että liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia terveydelle ja toimintakyvylle. Etenkin ryhmäliikunta on tunnistettu erityisen tehokkaaksi keinoksi edistää iäkkäiden toimintakykyä. Silti painimme yhä saman kysymyksen äärellä; miksi suomalaiset iäkkäät liikkuvat terveytensä kannalta keskimäärin selvästi liian vähän? Tämän vuoksi halusinkin gradussani selvittää, millaisia syitä iäkkäiden liikkumattomuuden taustalta löytyy, ja toisaalta, mitkä tekijät edesauttavat heidän osallistumistaan ryhmäliikuntaan.
Suomalaiset ulkoilevat arviolta 850 miljoonaa kertaa vuodessa: tälläkin hetkellä, kun luet tätä blogia, ikkunasi toisella puolella liikkuu 200 000 ulkoilijaa. Lisäksi kaikesta Suomessa asuvien liikunnasta kaksi kolmasosaa tapahtuu ulkona. Lähes kaikki siis ulkoilevat ja Ilahduttavasti erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana.
Monessa kunnassa tarjotaan liikuntaneuvontaa ja kehitetään neuvonnan palveluketjua terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien - usein nuorten tai työikäisten - tavoittamiseksi. Ikäinstituutissa kannustetaan järjestämään liikuntaneuvontaa myös ikäihmisille poikkisektorisella yhteistyöllä. On tärkeää, että neuvojilla ja toiminnan järjestäjillä on osaamista ikääntymisen erityispiirteistä sekä niistä konkreettisista toimista, joilla ikäihmisiä tuetaan liikunnan aloittamisessa tai lisäämisessä.
Liikunnan ammattikorkeakouluopinnot (liikunnanohjaaja AMK) mahdollistavat opintojen suuntaamisen juuri sinne, mistä kukin on aidosti kiinnostunut. Opiskelijoita ei puristeta samaan muottiin, vaan henkilökohtaiset opintopolut ovat mahdollisia. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on mahdollista valita Ikäihmisten liikuntapalvelut -opintojakso (5 opintopistettä, 135 opiskelutuntia) osaksi liikunnanohjaajan vaihtoehtoisia ammattiopintoja.
Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, johon liittyy muutoksia elämän eri osa-alueilla. Suuri osa muutoksista on myönteisiä ja odotettuja, mutta eläköityminen ja uusi elämäntilanne voivat aiheuttaa myös ei-toivottuja kokemuksia ja muutoksia. Toisaalta elämän siirtymävaiheet tarjoavat myös mahdollisuuden tietoiseen oman käyttäytymisen tarkasteluun ja esimerkiksi elintapojen kohentamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Kaikkien ikäryhmien terveyttä edistävän liikunnan puolesta on syytä puhua. Iäkkäiden kohdalla siihen on erityisiä syitä: liikunnalla on iäkkäille erityistä merkitystä, liikunnan puute on heillä yleistä ja heidän tarpeitaan vastaavia edellytyksiä liikuntaan ei ole riittävästi. Myös heidän liikuntansa puolesta puhumisen määrä, kuuluvuus ja näkyvyys on vähäistä. Nyt tarvitaan mukaan uusia viestinviejiä, kuten liikunta- ja urheilujärjestöt.
Ohjasin syksyllä 2020 etäjumppaa Klamilassa. Minusta ohjaaminen oli mielekästä näin vertaisohjaajan taidoilla, sain siinä kuntoilla itsekin. Jumppaajat kertoivat päivän alkavan kivasti, pääsi nivelet notkeina päivän askareisiin. Oli kiva jumpata omassa pirtissä yhdessä tuttujen kanssa ja vaihtaa muutama sana netin kautta.
Ikäihmisen hyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan hyvinvointitietoon ja vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin pohjautuvaa. Lähtökohtana on vahvistaa iäkkään toiveiden mukaista toimintakykyä ja osallisuutta. Käytännössä hyvinvoinnin edistäminen on motivointia, tuuppausta, tukemista ja mahdollisuuksien luomista yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kanssa.
Maksuttomista Kultaa kouluttajille -koulutuksista mukaani saama materiaalipaketti oli täynnä tuhtia tietoa, mutta ei niin täynnä, etteikö siinä olisi tilaa ja väljyyttä uudelle. Nyt tiivistän koulutuksissa saamiani oppeja sytyttääkseni vertaisohjaajien kipinän jatkuvaan uuden oppimiseen. Vertaisohjaamisen aloittamisen kynnyksen haluan pysyvän mahdollisimman matalana. Ikääntyneiden liikuntaan tarvitaan lisää tekijöitä. Tehdään se yhdessä, ilon kautta.
Korona-epidemia on nostanut ikäihmiset suojelun kohteeksi, minkä vuoksi valtioneuvosto on linjannut yli 70-vuotiaita koskevia suositusluonteisia ohjeita. Harmillisesti niin viranomaisten omassa kuin tiedotusvälineiden viestinnässä suositukset ovat menneet suloisesti sekaisin velvoittavien määräysten kanssa. Seurauksena on ollut, että ikäihmiset ovat tunnollisesti pysyneet sisällä kodeissaan ja pyrkineet välttämään ulkoilua, vaikka sitä ei ole missään vaiheessa kielletty. Poikkeusoloissa ulkoilu ja siihen kannustaminen on erityisen tärkeää. Ikäihmisille päivittäinen ulkoilu on paras keino edistää terveyttä ja toimintakykyä.
Viikoittainen liikuntaharjoittelu tuo ikäihmisille lisää toimintakykyä ja kaupan päälle torjuu yksinäisyyttä. Voimaa vanhuuteen -osallistujakysely kerää tietoa iäkkäiden kokemuksista liikuntaryhmiin osallistumisesta. Osallistujilta saatu palaute auttaa meitä arvioimaan, miten hyvin ohjelma saavuttaa tavoitekohderyhmän ja minkälaisia hyötyjä osallistujat kokevat saavansa.
Koti on ihmiselle paikka, jossa voi parhaiten elää itsenäistä, oman näköistä elämää. Säännöllinen ja tavoitteellinen liikunta auttaa pysymään liikunta- ja toimintakykyisenä. Ikäinstituutin pilotoima etäjumppa tuo tasavertaisen vaihtoehdon iäkkäiden terveysliikuntaan, digitaalisin keinoin, kaksisuuntaisten etäjumppalähetysten ja jumppavideoiden avulla. Se on osoittautunut myös mielekkääksi reitiksi digimaailmaan.
Omin voimin ja lihaksin liikkuminen on ihmisen luonnollisin liikkumistapa, ja tämän kyvyn menettäminen johtaa liikunnalliseen toiminnanvajeeseen ja helposti kokonaistoimintakyvyn ja itsenäisyyden menettämiseen. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, mutta liikunnan muodot on tietysti säädettävä tilanteen ja kunnon mukaan.
Turhan usein arkiliikkumista ja terveyden edistämistä mietitään vain esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen kautta. Tavallisella arkiympäristöllä kuten toimivilla jalankulun yhteyksillä voi olla keskeinen rooli arkiliikkumisen edistäjänä ja näin terveyden ylläpitäjänä. Aiempaa tiiviimpi poikkihallinnollinen yhteistyö ja toimenpiteet esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen välillä voisi tarjota tulevaisuudessa uudenlaisia ratkaisuja terveyden edistämiseen suomalaisissa kaupungeissa.
Isäni on opettanut, että talo pitää jättää seuraajalle paremmassa kunnossa kuin sen sai. Näinhän tässä on käynyt. Listasin ainakin kuusi oivallusta, jotka ovat mielestäni siivittäneet Voimaa vanhuuteen -joukkoliikettä 37 vuoden aikana. Ilman yhteisiä arvoja, loistavia työkavereita, kumppaneita ja rahoittajia tämä työ ei olisi ollut eikä ole mahdollista. On etuoikeus nähdä oman työuransa aikana muutos iäkkäiden liikunnan arvostuksessa ja toteutuksessa.
Muutamien miljoonien investoinnit vielä kotona asuvien iäkkäiden tehoharjoitteluun, vertaisohjaajien kouluttamiseen ja kuljetusten järjestämiseen palautuvat takaisin moninkertaisina säästöinä. Tämä on lisäksi eettisesti kestävä tapaa hillitä iäkkäiden palvelujen tarpeen kasvua. Seuraavassa hallitusohjelmassa on satsattava reippaasti iäkkäiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukemiseen.
Syysaurinko paistaa houkuttelevasti ikkunasta. Siis lenkkarit jalkaan ja ulos! Minulta tämä onnistuu, koska olen terve työikäinen ihminen. Valitettavan monen ikäihmisen kohdalla ulos lähteminen jää vain haaveeksi. Syynä saattaa olla huono liikkumiskyky, heikentynyt muisti tai ulkoiluseuran puute.
Olen toiminut senioritanssin vertaisohjaajana. Miltä tuntuisi nousta joukosta vertaisohjaajaksi? Aluksi en osannut ohjata. Piti usein katsoa ohjetta, eikä aina mennyt ohjeet musiikkiin. Harjoittelin kyllä usein kotona alkutahtien laskemista ja toimivaa tanssia. Ohjaan pitkälti savon murteella. Kukaan ei ole tuominnut minua tästä tavasta! Onneksi porukka oli ymmärtäväistä ja opin pikkuhiljaa ohjaamaan. Jokainen ryhmä tottuu ohjaajaansa, käyttipä hän mitä sanoja tahansa. On siis lohdullista = makea pala olla vertaisohjaaja. Alussa tuntui, että oli saanut iskun selkään! Oli niin paljon hankaluuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa perustuu yhteistyöhön. Yhteistyö terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä on erityisen tärkeää ikäihmisille, joiden avun, tuen ja kontaktien tarve on muuta väestöä suurempi.
Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti lihavuuteen ja tupakointiin rinnastettava kansanterveydellinen ongelma. Heikkenevä kuntatalous ja iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen luovat tarvetta löytää kustannustehokkaita keinoja turvata iäkkäiden toimintakykyinen ja itsenäinen…
Innopalkinnolla* juuri palkittu Vie vanhus ulos -verkkokampanja perustuu tutkittuun tarpeeseen: suomalaiset ikäihmiset haluavat kävellä ja olla ulkona, se on tottumus ja luontainen arjen osa. Liikkuminen…
Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelman ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä juhlittiin Kansallisoopperassa Helsingissä 28.-29.4.2010. Kuntokallio-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja toivotti seminaarin osanottajat tervetulleiksi. Kuntokallio-Säätiön puolesta minulla on mieluisa…
