Siirry sisältöön

Eläkkeelle siirtyminen mahdollisuutena

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm.

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm.

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, johon liittyy muutoksia elämän eri osa-alueilla. Suuri osa muutoksista on myönteisiä ja odotettuja, mutta eläköityminen ja uusi elämäntilanne voivat aiheuttaa myös ei-toivottuja kokemuksia ja muutoksia. Toisaalta elämän siirtymävaiheet tarjoavat myös mahdollisuuden tietoiseen oman käyttäytymisen tarkasteluun ja esimerkiksi elintapojen kohentamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Työelämästä eläkkeelle

Eläköitymiseen liittyviä kokemuksia on varmasti yhtä monta kuin eläkkeelle siirtyjiä. Jokainen kokee eläköitymisen omalla tavallaan ja siihen vaikuttavat paljon työ josta jäädään eläkkeelle, omat vaikutusmahdollisuudet eläköitymisen ajankohtaan, muu elämäntilanne ja uuteen arkeen sopeutuminen eläköitymisen jälkeen.

Siirryttäessä työstä eläkkeelle vapaa-aika lisääntyy, päivärytmi rakentuu uudelleen ja sosiaaliset suhteet ja verkostot muovautuvat ja muuttuvat. Lisäksi työhön liittyvät fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät poistuvat. Toisaalta myös minäkuva ja tarpeellisuuden tunne voivat muuttua, kun työ ei enää määritä tekemisiä. Kaikki nämä muutokset voivat vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Eläköityminen heijastuu terveyskäyttäytymiseen

Eläköitymisen yhteys elintapojen ja terveyden muutoksiin on ollut Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging (FIREA) –tutkimuksen keskiössä, missä olemme seuranneet kunta-alan työntekijöitä erilaisin kyselyin, aktiivisuusmittauksin ja testein työuran viimeisestä vuosista aina eläkepäiviin saakka. Olemme oppineet paljon ikääntyvien työntekijöiden ja eläkeläisten terveyskäyttäytymisestä ja niiden taustalla olevista tekijöistä.

Eläköitymisen välitön seuraus on vapaa-ajan lisääntyminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan päivärytmiin. Tutkimuksemme perusteella tämä näkyy hyvin monella unen pituuden lisääntymisenä – aamulla voi nukkua rauhassa vähän pidempään ja herätä ilman herätyskellon soittoa. Tutkittavat myös raportoivat univaikeuksien ja psyykkisen kuormittuneisuuden vähentymisestä eläköitymisen jälkeen. Eläköitymiseen liittyvissä kokemuksissa korostui myös palautuminen ja parempi jaksaminen. Eläköitymisen jälkeen oli ollut enemmän aikaa ja energiaa harrastaa, niin liikuntaa kuin kulttuuriakin, sekä tavata läheisiä ihmisiä.

Unen lisäksi olemme havainneet selviä muutoksia liikunta-aktiivisuudessa. Tutkittavat itse raportoivat lisänneensä vapaa-ajan harrasteliikuntaa, mikä on erittäin myönteistä ottaen huomioon, että eläköityessä myös työmatkoihin liittyvä aktiivisuus vähenee. Toisaalta pitkittynyt paikallaan olo, kuten sohvalla makoilu, lisääntyi eläköitymisen jälkeen. Koko vuorokauden liikunta-aktiivisuuden muutoksiin vaikuttaa väistämättä myös työ, josta jäädään eläkkeelle. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että etenkin palvelualalla ja ruumiillisessa työssä työskentelevillä naisilla aktiivisuus vähenee, kun taas toimihenkilöinä työskentelevien miesten aktiivisuus sen sijaan lisääntyy eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämän vuoksi erityisesti työssään paljon, mutta vapaa-ajallaan vähän liikkuneiden, kannattaa kiinnittää huomiota liikkumiseensa eläkkeellä ja pyrkiä lisäämään liikettä pitkin päivää.

Tutkimuksemme ovat myös osoittaneet, että tupakoinnin vähentäminen ja lopettaminen näyttäisi olevan yleisempää eläköitymisvuosina kuin sitä ennen tai sen jälkeen. Tämä kertonee siitä, että monella on halu tehdä eläköitymisen yhteydessä muitakin muutoksia esimerkiksi juuri elintapoihin liittyen.

Myönteisten kokemusten lisäksi eläköityminen voi aiheuttaa myös kuormitusta ja sosiaalisten kontaktien väheneminen voi heijastua esimerkiksi alkoholin käytön lisääntymisenä. Tätä tukevat myös omat tutkimustuloksemme, jossa joka kymmenes lisäsi runsasta alkoholin käyttöä eläköitymisen jälkeen. Myös mielekkään tekemisen puute, talouden heikkeneminen ja huoli terveydestä nousivat esiin tutkittavien vastauksissa.

Vinkkejä ja tukea uuteen elämäntilanteeseen

FIREA-tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että eläkkeelle siirtyminen tarjoaa mahdollisuuden omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pienilläkin muutoksilla voi merkittävästi vaikuttaa tulevien vuosien määrään ja laatuun.

Olemme koonneet Turun yliopiston nettisivuille pienen oppaan, jossa on tietoa ja neuvoja terveellisten elintapojen ylläpitämiseen ja muodostamiseen eläkkeellesiirtymisiässä. Tartu vinkkeihin!

Kannattaa myös tutustua Ikäinstituutin Elämäni eläkevuodet –valmennukseen, jonka tarkoituksena on kannustaa juuri eläkkeelle jääneitä liikkumisen ilon löytämiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Keväällä 2021 on tarjolla maksuton Elämäni eläkevuodet -verkkovalmennus, johon voi osallistua asuinpaikasta riippumatta.

Sari Stenholm, kansanterveystieteen professori, Turun yliopisto
Kirjoittaja on Elämäni eläkevuodet –valmennusohjelman ohjausryhmän jäsen.