Millainen arkiympäristö liikuttaa ikääntyvää?

Ikääntyessä, elinympäristö sekä erityisesti kodin välitön ympäristö saa entistä suuremman roolin, kun yksilön toimintakyvyssä ja liikkumisessa tapahtuu muutoksia. Tutkimusten mukaan yksi keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä on, missä ja miten yksilö ikääntyessään asuu. Onkin oleellista, että ymmärrämme, millainen ympäristö tukee ikääntyvän väestönosan arkiliikkumista sekä terveyttä.

Aalto yliopistossa 17.5.2019 tarkastetussa väitöstyössäni Terveyttä ja aktiivista ikääntymistä tukevat ympäristöt keskeinen pyrkimykseni on ollut ymmärtää, millainen ympäristö tukee ikääntyvän väestön arkiliikkumista. Väitöstyössäni olen pyrkinyt mahdollisimman monitasoiseen ikääntyvien terveyskäyttäytymistä tarkastelevaan tutkimusotteeseen. Lähtökohtani tutkimuksessani on ollut tarkastella nimenomaan rakennetun ympäristön ja arkiliikkumisen sekä koetun terveyden välisiä yhteyksiä.

Tutkimuksessa kartoitettiin 55-75-vuotiaiden arkiliikkumista ja arjen mielipaikkoja digitaalisen karttakyselypalvelun avulla. Lisäksi osallistujat listasivat kyselyssä kiinnostuksenkohteitaan ja tavoitteitaan. Tutkimukseen kutsuttiin 5000 satunnaisotannalla valittua pääkaupunkiseutulaista, joista 1139 osallistui tutkimukseen.

Väitöstyöni tulokset osoittavat, että rakennettu ympäristö on suoraan yhteydessä ikääntyvien fyysisesti aktiiviseen arkiliikkumiseen. Mitä tiiviimpi kaupunkirakenne oli tai mitä enemmän julkiseen liikenteen pysäkkejä, kevyen liikenteen väyliä, risteyksiä ja liikunta- ja vapaa-ajan paikkoja ikääntyvien arkiympäristöissä oli, sitä enemmän ihmiset arjessaan kävelivät. Väitöstyössä selvisi myös, että pienempi tulotaso mutta korkeampi koulutus oli suoraan yhteydessä arkikävelyn määrään. Lisäksi, mitä vahvemmin yksilö oli kiinnostunut arkiliikunnasta sekä terveytensä ylläpitämisestä, sitä enemmän hän arjessaan käveli. Toisaalta, yksilön kiinnostus arkiliikuntaa ja terveyden ylläpitämistä kohtaan ei vaikuttanut rakennetun ympäristön ja kävelyn väliseen yhteyteen. Sillä, oliko ihminen edes kiinnostunut terveytensä ylläpitämisestä tai liikkumisesta ei ikään kuin ollut väliä, sillä rakennettu ympäristö tuki arkiliikkumista kaikesta huolimatta.

Väitöstyön tulokset osoittavat lisäksi, että viher- ja vesiympäristöt lähellä kotia ovat merkityksellisiä elinympäristön laatutekijöitä ikääntyville. Lisäksi erityisesti viherympäristö näyttää olevan yhteydessä ikääntyvien koettuun terveyteen, mutta vain silloin kun viherympäristölle todella altistutaan. Pelkkä viherympäristön olemassaolo kodin läheisyydessä ei taannut yhteyttä koettuun terveyteen vaan todellinen altistuminen vihreälle, viherympäristöissä liikkuminen esimerkiksi kävellen oli avainasemassa koetun terveyden kannalta.

Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on paitsi monen ikääntyvän toive myös poliittinen tavoite. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kaikenlaiset ihmiset pääsisivät liikkumaan lähiympäristössään. Kodin välitön ympäristö voi parhaimmillaan luoda oivat puitteet arjessa liikkumiseen. Tulevaisuudessa olisi tarpeellista kuitenkin kiinnittää huomiota enenevässä määrin rakennetun ympäristön rooliin arkiliikkumisen edistäjänä. Olisi olennaista ymmärtää aiempaa laajemmin, että hyvin suunniteltu ja aktiivista arkiliikkumista tukeva rakennettu ympäristö voi luoda sellaisenaan puitteet terveyttä edistävälle arkiliikkumiselle, jopa niiden ihmisten kohdalla jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita terveytensä ylläpitämisestä.

Turhan usein arkiliikkumista ja terveyden edistämistä mietitään vain esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen kautta. Tavallisella arkiympäristöllä kuten toimivilla jalankulun yhteyksillä voi olla keskeinen rooli arkiliikkumisen edistäjänä ja näin terveyden ylläpitäjänä. Näiden ympäristöjen suunnittelu ei kuitenkaan kuulu sellaisille hallinnon alueille joilla perinteisesti mietitään terveyden ja liikunnan edistämisen toimenpiteitä. Aiempaa tiiviimpi poikkihallinnollinen yhteistyö ja toimenpiteet esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen välillä voisi tarjota tulevaisuudessa uudenlaisia ratkaisuja terveyden edistämiseen suomalaisissa kaupungeissa.

Tiina Laatikainen

Kirjoittaja työskentelee Aalto yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella tutkijatohtorina. Hän on kiinnostunut ymmärtämään, millaiset ympäristöt kannustavat, tukevat ja houkuttelevat ihmisiä liikkumaan arjessaan kävellen tai pyöräillen.