Liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistävät iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, hidastavat tai kokonaan ehkäisevät monia sairauksia ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja sekä parantavat itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta myös parantaa ikääntyneiden unen laatua ja unirytmiä, ruokahalua ja ravitsemustilaa, psyykkistä hyvinvointia sekä edistää osallisuutta yhteiskuntaan.
Ikääntyneiden toimintakyky heikentyy monilla mittareilla 80 ikävuoden jälkeen. Useampi kuin neljä viidestä 60−69-vuotiaista ja reilut kaksi kolmesta 70‒79-vuotiaasta selviää vaikeuksitta 500 metrin kävelystä, mutta 80 vuotta täyttäneistä miehistä vajaat puolet ja naisista enää vajaa kolmasosa. ¹
Liikunta ja ulkoilu kuuluvat hyvää arkeen
Tutkimuksista on saatu hieman yllättäviä tuloksia siitä, että kotihoidon palveluiden piirissä olevat ikääntyneet liikkuvat vähemmän kuin palveluasumisen piirissä olevat. Kotona asuvilla ikääntyneillä ei ole välttämättä ketään, joka auttaisi heitä liikkumaan ja ulkoilemaan.
Liian vähäinen liikkuminen on merkittävä uhka fyysiselle toimintakyvylle. Vähäisestä liikkumisesta voi seurata nopea toimintakyvyn lasku, palvelutarpeen kasvu ja nopeampi tarve siirtyä palveluasumisen piiriin.
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ei myöskään muutu ikääntymisen myötä. Meidän kaikkien, myös iäkkäiden ihmisten, hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus liikkua ja ulkoilla.
Ulkoilusta subjektiivinen oikeus
Liikunta terveyden, toimintakyvyn ja mielekkään elämän kivijalkana on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys niin yhteiskunnan kuin yksilöiden näkökulmasta. Yhteiskunnan tasolla kyse on isoista kustannuksista, jotka aiheutuvat riittämättömän fyysisen aktiivisuuden seurauksista. Yksilöiden tasolla kyse on terveydestä, hyvästä olosta ja mielekkäästä elämästä.
Kaikilla ikääntyneillä tulisi olla mahdollisuus ulkoiluun niin mielekkään elämän kuin toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. Valtion liikuntaneuvosto on nostanut lausunnoissaan esiin tarpeen taata ikääntyneille subjektiivinen ulkoiluoikeus. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tarve käynnistää selvitys, jossa tarkasteltaisiin millaisilla toimintatavoilla ja palveluilla voitaisiin mahdollistaa subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille. Selvityksen toteuttaminen on mainittu osana uuden hallitusohjelman Suomi Liikkelle -ohjelmaa.
Lähikuntouttajia kotiin viettäviin palveluihin
Ikääntyneiden liikkumisen edistämisestä osana kotipalveluita löytyy jo hyviä paikallisia malleja. Oulussa Lintulammen asukasyhdistyksen Lähellä sinua -hankkeessa on tehty uraauurtavaa työtä kouluttamalla oppisopimuksella liikuntaneuvojia ja lähikuntouttajia kotihoidon kentälle. Kotipalvelutyöntekijöille, asiakkaille ja omaisille tehdyn kyselyn tuloksien mukaan tällaista ammattikuntaa tarvitaan kotihoidossa, jotta kotihoidon asiakkaat pysyvät toimintakykyisinä.
Lisäksi Lintulammen asukasyhdistys ry. jätti valtuustoryhmien puheenjohtajien toimikunnalle esityksen, että valtuustoryhmät osallistuisivat Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjaan, jonka teemana tänä vuonna on Voimaa ulkoilusta ja kampanja-aika on 18.9.-1.10.2023. Samalla asukasyhdistys toivoi, että Oulun kaupunginvaltuusto jatkaa kampanjaa haastamalla kaupungin henkilöstön, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) valtuuston ja muut kunnanvaltuustot mukaan kampanjaan. Puheenjohtajien toimikunta päätti yksimielisesti osallistua kampanjaan ja haastaa kaupungin henkilöstön, Pohteen valtuuston sekä muut kuntien valtuustot mukaan kampanjaan.
Monille meistä arjen paras liikunnallistamisteko on ulko-oven avaaminen ja kynnyksen yli astuminen. Mahdollistetaan tämä myös ikääntyneille ihmisille ja viedään vanhus ulos! Samalla vanhus vie ulos sinut!
Minttu Korsberg, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Tuija Pohjola, valtion liikuntaneuvoston jäsen vuosina 2019–2023, Oulun kaupunginvaltuutettu
¹ Katja Borodulin ja Heini Wennman: Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.