Siirry sisältöön

Kunnat – pidetään iäkkäät kunnossa

Ikäihmisen hyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan hyvinvointitietoon ja vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin pohjautuvaa. Lähtökohtana on vahvistaa iäkkään toiveiden mukaista toimintakykyä ja osallisuutta. Käytännössä hyvinvoinnin edistäminen on motivointia, tuuppausta, tukemista ja mahdollisuuksien luomista yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kanssa.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tulee ottaa huomioon monia tekijöitä, kuten ikäryhmä, sukupuoli, terveyserot sekä koulutus- ja tulotasot. Kunnassa hyvinvoinnin edistämistä linjaa kerran valtuustokaudessa tehtävä hyvinvointikertomus- ja suunnitelma. Siinä kuvataan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilanne sekä siihen vaikuttava tekijät. Lisäksi osoitetaan suunta hyvinvointipolitiikalle eli tavoitteet, jotka johdetaan todetuista hyvinvointivajeista. Niiden korjaamiseksi suunnitellaan sitten vaikuttavat ja tutkimustiedon pohjalta toimivaksi todetut toimenpiteet eri kohderyhmät huomioiden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ovat parhaimmillaan osa kuntastrategiaa ja kulkevat linjassa myös kunnan muissa suunnitelmissa, kuten ikäpoliittisessa ohjelmassa.

Liikuntaneuvonnalla liikkeelle

Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä korostuu toimintakyvyn ylläpitäminen. Hyvä toimintakyky niin fyysisesti, sosiaalisesti kuin psyykkisestikin mahdollistaa jokapäiväisen elämään kuuluvien asioiden itsenäisen huolehtimisen ja osallistumisen itselle merkityksellisiin toimintoihin. Toimintakykyä voidaan tukea ja arjessa selviytymistä parantaa esimerkiksi asuin- ja elinympäristöön liittyvillä ratkaisuilla, erilaisin palveluin ja tuen muodoin.

On tärkeä tunnistaa myös ajoissa ne iäkkäät, joiden toimintakyky on alkavasti heikentynyt, mutta jotka vielä pärjäävät kotona. Haasteena on usein se, että myös iäkäs itse tunnistaisi ja tunnustaisi toimintakyvyn heikkenemisen ja motivoituisi sen parantamiseen. Liikkumisen omaksumista osaksi elämäntapaa voidaan edistää liikuntaneuvonnalla ja liikkumiskokeiluilla. Sen hoksaamisella, että toimintakyky säilyy toimimalla, pääsee jo hyvin eteenpäin.

Jokaisessa kunnassa olisikin hyvä olla ikäihmisten liikuntaneuvontaa, joka saattaa vähän liikkuvat liikunnan pariin. Yhdessä eri lajeja kokeillen voidaan löytää kullekin sopiva liikkumisen muoto unohtamatta kokonaisvaltaista elintapaohjausta, kuten ravitsemusta. On myös hyvä huomioida, että tarvitaan voiman ja tasapainon harjoitusta, mikä meinaa usein unohtua.

Iäkkäiden aktiivista elämää voidaan tukea myös seniorikorteilla ja hyvinvointirannekkeilla, joilla ikäihmiset pääsevät edullisesti kunnan liikuntapalveluihin, kuten uimahalleihin ja kuntosaleihin. Vielä parempi, jos voidaan lisätä siihen vielä ohjaus, kuten kuntosalin starttikurssit. Kunta voi tarjota myös liikuntavälineiden lainausta kirjastokortilla. Tällöin välineiden puute ei ole este eri liikuntamuotojen kokeiluille.

Naati nuapurista – kerräyvy yhteen!

Ryhmäliikunta tukee sosiaalista toimintakykyä ja luo yhteisöllisyyttä. Vertaisohjatut eli ikäihmisen toinen toiselle ohjaamat liikuntaryhmät tarjoavat parempikuntoiselle ikäihmiselle mahdollisuuden toimia esimerkiksi vesijumpan, tuolijumpan, voima-tasapaino- tai salijumpan ohjaajana. Myös taloyhtiö voi tarjota kerhotilat tai maaseudun asukas tupansa käyttöön niin, että pidetään taloyhtiö- tai tupajumppia. Savolaisittain sanottuna saadaan naattia nuapurista kerrääntymällä yhteen eli tutustutaan naapureihin ja liikutaan yhdessä kunnan tarjoamien liikuntavälineiden kera.

Myös muut vertaisohjatut ryhmät kuten käsityö-, luku- tai taidepiirit edistävät toimintakykyä, vähentävät yksinäisyyttä ja lisäävät mielen hyvinvointia. Vapaaehtoistoimintaan panostaminen ja vapaaehtoisten kouluttaminen kannattaa, se mahdollista merkityksellisen tekemisen, kunhan tarjotaan myös tiloja ja välineitä ja kiitetään tehdystä tärkeästä työstä.

Ota selvää kehittämisajatuksista ja toiveista

Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeä kuulla ikäihmisiä, mitä he toivovat ja mitä heidän mielestään tulisi kehittää. Osallisuus, kuulluksi tuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet jo itsessään lisäävät parempaa koettua hyvinvointia. Asiakasraadit, ikäihmisten liikuntaraadit, vanhusneuvoston aloitteet, kyselyiden ja muiden osallisuutta edistävien ratkaisujen kautta saadaan tietoa juuri kohderyhmän omista kehittämisajatuksista.

Ilolla olen havainnut, että tämänhetkisessä epidemiatilanteessa on havahduttu kehittämään ulkona tapahtuvia toimintoja ja toimintakykyä ylläpitäviä ympäristöjä. Yhä useammasta kunnasta löytyy kuntoportaat, piha- tai parvekejumppaa. Monessa kunnassa suunnitellaan yhdessä yritysten, yhdistysten ja järjestöjen ja kunnan viranhaltijoiden kanssa penkkilenkkejä tai esteettömiä luontoreittejä laavuineen. Viherympäristö virkistää, tuottaa aistielämyksiä, kävely ulkona tukee muistia ja erilainen maasto harjoittaa tasapainoa ja jalkojen lihasvoimaa. Ennen kaikkea luontoympäristö tukee parempaa mielenterveyttä.

On tärkeä kehittää ennakkoluulottomasti palveluja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Suuren suosion onkin saanut tuolijooga kirjastossa ja museossa tai liikkuminen taiteen parissa kulttuurikävelyin, talolta talolle kävelyt historiakatsauksin sekä patsaskävelyt. Liikunta- ja kuntosalilla harjoittelu ei ole ainoa tapa ylläpitää toimintakykyä.

Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, HYTE-tiimi. Tehtävänä kuntien hyvinvointityön tukeminen.