Lähes jokainen meistä tietää, että liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia terveydelle ja toimintakyvylle. Etenkin ryhmäliikunta on tunnistettu erityisen tehokkaaksi keinoksi edistää iäkkäiden toimintakykyä. Silti painimme yhä saman kysymyksen äärellä; miksi suomalaiset iäkkäät liikkuvat terveytensä kannalta keskimäärin selvästi liian vähän? Tämän vuoksi halusinkin gradussani selvittää, millaisia syitä iäkkäiden liikkumattomuuden taustalta löytyy, ja toisaalta, mitkä tekijät edesauttavat heidän osallistumistaan ryhmäliikuntaan.
Terveystieteitä opiskellessani kiinnostuin jo opintojeni alussa gerontologiasta, jotta voin ymmärtää paremmin ikääntymistä sekä tekijöitä, joilla voidaan hidastaa ikääntymisen tuomia muutoksia ja edistää hyvää vanhuutta. Ikäinstituutin avulla pääsin gradussani selvittämään, mitkä tekijät estävät ja motivoivat iäkkäitä osallistumaan ryhmäliikuntaan. Ilokseni sain huomata, että moni tekijöistä on sellaisia, joihin voidaan eri tahojen toimesta vaikuttaa.
Pienetkin teot vähentävät esteitä
Kuntien liikuntatarjonnalla ja tiedotuksella edistetään iäkkäiden osallistumista liikuntaryhmiin, sillä ohjatun liikuntatarjonnan puuttuminen kunnasta ja tietämättömyys liikuntatarjonnasta nousivat yleisiksi esteiksi iäkkäiden keskuudessa. Täten kunnissa tulisi huomioida iäkkäiden riittävä liikuntatarjonta ja tarjonnasta tiedottaminen niin, että viestintä tavoittaa iäkkäiden kohderyhmän mahdollisimman kattavasti. Myöskään perinteisiä viestintäkanavia ei saisi unohtaa nykypäivän verkkomaailmassa.
Liikuntaryhmän sijainti vaikuttaa vahvimmin vanhimpiin iäkkäisiin, sillä liian kaukana sijaitsevat liikuntaryhmät estivät iäkkäämpiä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisia osallistumasta ryhmäliikuntaan. Etenkin pienemmissä kunnissa etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen vaatii oman kulkuneuvon. Tämän vuoksi esimerkiksi sivukylillä järjestettävät liikuntaryhmät sekä järjestetyt kuljetukset voisivat mahdollistaa kauempana asuvien iäkkäiden osallistumisen ryhmäliikuntaan. Pienilläkin toimenpiteillä voidaan edistää iäkkäiden liikkumista.
Tulevaisuuden haasteena on löytää keinoja, joilla liikunnasta kiinnostumattomat saadaan mukaan liikuntaryhmiin, sillä liikunnan kiinnostamattomuus oli iäkkäiden merkittävin este aiemmalle osallistumattomuudelle liikuntaryhmään. Lisäksi yksin asuvat ja kaatuneet iäkkäät kokivat muita enemmän esteitä liikunnalle, minkä vuoksi myös nämä tekijät tulisi huomioida iäkkäiden liikunnan edistämisessä. Keskeistä iäkkäiden liikunnan edistämisessä tulisi olla kannustus, ohjaus ja heidän tarpeidensa kuuntelu, sillä tarpeita ja toiveita vastaava liikunta madaltaa kynnystä osallistumiselle ja motivoi liikkumaan.
Kaksi motiivia ylitse muiden
Liikunnan terveyshyödyt tiedostetaan, sillä kunnon ja terveyden ylläpito oli iäkkäiden tärkein syy osallistua liikuntaryhmään. Terveydellisten syiden lisäksi liikunnan tuoma mukava seura innosti iäkkäitä liikkumaan. Nämä kaksi motiivia nousivat iäkkäiden keskuudessa selvästi ylitse muiden. Myös liikunnasta nauttiminen ja mielialan kohentaminen motivoivat osallistumaan ryhmäliikuntaan. Ryhmässä liikkuminen onki keino luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita sekä tavata uusia ihmisiä; se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samanaikaisesti vahvistaa motivaatiota liikkumiseen. Liikunnan sosiaalista merkitystä on syytä vaalia.
Anniina Kortetmaa
Olen juuri valmistunut terveystieteiden maisteri. Terveyden ja ikääntymisen tutkimuksen lisäksi olen innokas käsityöihminen ja aktiivinen liikkuja. Iso osa arjestani kuluu huippu-urheiluun, sillä kilpailen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla pikajuoksussa 100 ja 200 metrillä.