Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Ihmisten liikkumattomuus ja huono yleiskunto käyvät todella kalliiksi valtiolle, kunnille ja työnantajille, mutta ennen kaikkea liikkumattomuus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä yksilölle. Arkiliikunnan avulla on mahdollista lisätä liikkumista kaikkien ikäryhmien arkeen, ilman että liikunnasta tulee erillinen suoritus ja aikasyöppö. Asuinympäristöllä on keskeinen merkitys arjessa liikkumisen kannustimena.
Arkiliikkuminen tärkeää kaiken ikäisille
Aktiivinen kulkeminen kouluun, harrastuksiin ja kavereille on tärkeä osa lapsen ja nuoren päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Noin neljä viidestä alakouluikäisestä kulkee koulumatkansa pyörällä tai kävellen, jos matka on enintään viisi kilometriä. Notkahdus tapahtuu yläkoulussa, sillä 15-vuotiaista alle viiden kilometrin matkan kulkee aktiivisesti enää noin joka toinen. Etenkin talvella lyhyitäkin, alle kilometrin mittaisia koulumatkoja kuljetaan autokyydillä. Koulumatkan taittamisen tapa vaikuttaa suoraan päivittäiseen liikkumiseen: kävelemällä tai pyöräilemällä kolmen kilometrin edestakaisen koulumatkan, lapsi ja nuori voi saavuttaa jopa 40–60 % päivittäisestä liikkumissuosituksesta.
Aikuisten osalta mainio arkiliikunnan muoto on työmatkaliikunta. Kävely ja pyöräily ovat potentiaalisia vaihtoehtoja varsinkin lyhyillä työmatkoilla. Tällä hetkellä 47 % työmatkalaisista käyttää henkilöautoa jo hyvin lyhyillä, 1–2 kilometrin pituisilla matkoilla. Tästäkin lyhyemmillä, alle 1 kilometrin työmatkoilla jopa neljännes kulkee henkilöautolla. Lähes puolella suomalaisista työntekijöistä työmatka on alle seitsemän kilometriä, joten potentiaalia työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn siis todellakin on.
Liikkumisen suositus saavutetaan sitä heikommin, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Vain viidesosa yli 70-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ikäihmiset tekevät kuitenkin suhteellisen paljon jalankulkumatkoja verrattuna muihin ikäryhmiin, mutta ikääntymisen myötä matkojen pituudet lyhenevät. Noin puolet yli 75-vuotiaista kokee vaikeuksia puolen kilometrin matkan kävelemisessä levähtämättä. Liikkumisongelmien, kaatumispelon tai yksinäisyyden vuoksi ulkoilu vähenee, vaikka ulkona liikkumisen tarve säilyy. Moni iäkäs haluaisi jatkaa tai lisätä ulkoilua.
Viihtyisä ja turvallinen lähiympäristö kannustaa liikkumaan
Toistuvasti kuulee, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, mutta mikä keinoksi? Mikä olisi tehokas tapa lisätä kaikkien liikkumista? Liikunta kun on muutakin kuin urheilua. Elinympäristöllämme on merkittävä vaikutus toimintatapoihimme ja liikkumiseemme. Isompi kuin mitä ehkä tulemme ajatelleeksi.
Ympäristö vaikuttaa erityisesti fyysiseen aktiivisuuteemme. Sellaisessa kaupungissa tai taajamassa, jossa pyöräteitä ei hoideta tai jossa pyörä voidaan asianmukaisten pyörätelineiden puuttumisen vuoksi helposti varastaa, on hyvin vähän pyöräilijöitä. Jos asuinalue tuntuu turvattomalta tai se ei ole esteettisesti houkutteleva, ihmiset eivät kulje lyhyitäkään matkoja kouluun, töihin tai asioille kävellen tai pyörällä. Silloin istumme mielellään automme turvalliseen kuplaan ja kuljetamme samalla lapset tai lapsenlapset kouluun varmistaen heidän turvallisuutensa.
Arkiliikunta ansaitsee nykyistä laajemman huomion taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Liikkumaan kannustavat arkiympäristöt tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen ja houkuttelevaan liikkumiseen, vaikka ei harrastaisikaan liikuntaa. Ympäristön, joka on houkutteleva ja turvallinen 8–80-vuotiaille lisää kaikkien ikäryhmien arkiliikkumista. Sellainen ympäristö, jossa koululaisen uskaltaa päästää yksin kaverin kanssa ulos leikkimään, työmatka on mahdollista mennä pyörällä tai iäkäs ihminen voi mennä itsenäisesti ulkoilemaan.
Hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus ulkoilla ja liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössä. Aktiiviset koulu- ja työmatkat tai asiointireissut lisäävät liikkumista, terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi liikkuminen tuo säästöjä yhteiskunnalle.
Ideoita ja ratkaisuja:
liikkuvatyoelama.fi/tyonantajalle/tyomatkaliikkuminen/
ikainstituutti.fi/ikaystavalliset-liikkumisymparistot/
Kirjoittajat: Sanna Ojajärvi (Fiksusti kouluun -ohjelma), Tanja Onatsu (Liikkuva aikuinen -ohjelma) ja Anna-Maria Mansikka (Ikiliikkuja-ohjelma)
