Hyvä uni tukee sekä aivojen että mielen hyvinvointia. Uni puhdistaa aivoja, auttaa käsittelemään tunteita ja jäsentämään päivän aikana kertynyttä tietoa ja kokemuksia. Hyvin nukuttu yö virkistää ja palauttaa sekä vahvistaa kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista ja vastoinkäymisistä.
Suomi on valittu seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko se tätä myös ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan osalta? Onnelliset liikkujat kokevat merkityksellisyyttä elämässään ja toisaalta liikkuminen ja liikunta lisäävät tunnetta merkityksellisyydestä. Nyt jos koskaan Suomessa kannattaa vahvistaa toimia, jotka vaikuttavat ikääntyneiden sekä erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa liikuntaa.
Kehon ja mielen hyvinvointiin kannattaa satsata erityisesti ikääntyessä. Säännöllinen liikkuminen auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa, mikä voi parantaa itsetuntoa. Mielen hyvinvointi puolestaan suurentaa todennäköisyyttä vaalia terveellisiä elintapoja ja liikkua terveytensä kannalta riittävästi.
Parisuhde ja sen laatu on tärkein ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Juuri nyt vanhenevat puolisonsa kanssa poikkeuksellisen pitkään eläneet suomalaiset. Samalla yhä useampi löytää uuden rakkauden myös vanhempina päivinään.
”Aikaisemmin asukas oli minulle enemmänkin nimi tehtävälistassa, jonka hoitaisin hyvin; huolehtisin hänen hygieniastaan, auttaisin ruokailussa, siistisin huoneen ja kyselisin päivästä. – Nyt osaan antaa aikaa asukkaalle ja toimia hänen ”rytminsä” mukaan”.
Ikääntyvien osuus väestöstä suurenee maailman laajuisesti. WHO:n mukaan 2030 mennessä yksi kuudesta ihmisestä maailmassa on yli 60-vuotias ja vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu.
Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, kuudetta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan tilasto kertoo 90–99-vuotiaiden itsemurhien yli kaksinkertaistuneen. Tämä pohdituttaa. Tuon iän saavuttaakseen on kokenut paljon niin elämän iloja kuin haasteitakin. Erityisesti lapsuus- ja nuoruusvuodet sotien aikana ovat vaatineet mielenterveydeltä paljon. Elämän jatkaminen ja jatkuminen on tarvinnut resilienssiä, mielenlujuutta ja mielen hyvinvointia. Mutta mikä saa iäkkään kuitenkin valitsemaan kuoleman?
Vetoavasti ja lempeästi suoraan silmiin katsova valkoinen koira lähestyy häntä rennosti heiluen ja kerjää silitystä. Kädet uppoavat pehmeään turkkiin ja silittäjä henkäisee mielihyvästä yhtä aikaa koiran kanssa. Käytäntö osoittaa tutkimustiedon oikeaksi; koiran silittäminen alentaa verenpainetta, rentouttaa ja hidastaa sydämen sykettä.
Kansainvälisen onnellisuuden päivän lähestyessä ajattelin kysyä kadulla vastaantulijoilta, mitä he toivovat elämältään. Toteutus jäi odottamaan parempaa hetkeä, mutta oletan, että moni heistä olisi vastannut toivovansa hyvää ja onnellista elämää. Lähes yhtä moni ei todennäköisesti huomaisi, että jokaisen elämä sisältää sekä ala- että ylämäkiä - toivottuja ja odotettuja asioita, mutta myös ennakoimattomia esteitä ja vaikeuksia. Erityisesti näissä odottamattomissa käänteissä tarvitaan mielen taitoja.
Iäkkäiden hoivapalvelut ovat otsikoissa päivittäin. Hoitotyössä henkilöstöpula heijastuu työn arkeen ja hoivan laatuun. Tosiasioita ei käy kiistäminen. Vaikka vanhustyö on murroksessa ja muutosten äärellä, ei sen ydintehtävä ole muuttunut miksikään. Ihmisen kohtaaminen ja hoivan tarjoaminen on työn ydintä. Mahdollisuus tämän ydintehtävän hyvään hoitamiseen parhaan osaamisensa ja ammattietiikan mukaisella tavalla on kaiken keskellä suuri kysymys.
Saimme mahdollisuuden osallistua Keski-Uudenmaan ympärivuorokautiselle hoidolle suunnattuun Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin kehittämisohjelmaan vuosina 2021–2022. Keusoten tehostetun ja tuetun palveluasumisen yksiköt olivat hyvin edustettuina vajaan vuoden mittaisella matkalla tärkeän teeman ympärillä. Kehitimme ja otimme käyttöön yhteensä seitsemän erilaista mielen hyvinvoinnin toimintatapaa. Oli hienoa huomata, että pienillä ja arkipäiväisilläkin asioilla voidaan saada paljon hyvää aikaan.
Muutama vuosi sitten minä ja työkaverini osallistuimme Ikäinstituutin Polku mielen hyvinvoinnin valmentajaksi -valmennukseen. Ammattilaisille suunnatun valmennuksen, luentosarjojen ja verkostotyön avulla ymmärryksemme mielen hyvinvoinnin ja Ikäopisto-toiminnan merkityksestä kasvoi. Voimavaralähtöinen ja myönteinen tapa kohdata asiakkaat, työkaverit ja yhteistyökumppanit ovat jääneet pysyviksi toimintatavoiksi.
Mielen hyvinvointi on voimavara, joka ylläpitää hyvää arkea ja suojaa erilaisissa elämän karikoissa. Eläkeikäisille huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin ei välttämättä ole tuttua. Omia vahvuuksia tai taitoja huolehtia itsestään ei ole totuttu tunnistamaan. Eräs omaishoitaja totesikin: ”Nyt kun kahdeksankymppii lähestyy, niin uskaltaisiko ajatella mikä minulle on tärkeää”. Myönteiseen suuntaavien ja rohkaisevien kysymysten avulla on mahdollisuus nostaa esiin iäkkään mielen hyvinvointia tasapainottavia arkisia keinoja, voimavaroja ja taitoja. Kysymisen taito on osa mielenterveysosaamista. Taustalla on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.
Monessa kunnassa tarjotaan liikuntaneuvontaa ja kehitetään neuvonnan palveluketjua terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien - usein nuorten tai työikäisten - tavoittamiseksi. Ikäinstituutissa kannustetaan järjestämään liikuntaneuvontaa myös ikäihmisille poikkisektorisella yhteistyöllä. On tärkeää, että neuvojilla ja toiminnan järjestäjillä on osaamista ikääntymisen erityispiirteistä sekä niistä konkreettisista toimista, joilla ikäihmisiä tuetaan liikunnan aloittamisessa tai lisäämisessä.
Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, johon liittyy muutoksia elämän eri osa-alueilla. Suuri osa muutoksista on myönteisiä ja odotettuja, mutta eläköityminen ja uusi elämäntilanne voivat aiheuttaa myös ei-toivottuja kokemuksia ja muutoksia. Toisaalta elämän siirtymävaiheet tarjoavat myös mahdollisuuden tietoiseen oman käyttäytymisen tarkasteluun ja esimerkiksi elintapojen kohentamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Mielen hyvinvoinnista puhutaan tällä hetkellä paljon. Hyvä niin. Teema on siirtynyt kiinnostuksen keskiöön koronapandemian myötä. Muutoinkin mielen hyvinvointi kuuluu hyvän elämän avainasioihin. Jokainen meistä elää tämän teeman äärellä omassa arjessaan.
Kahden viime vuoden aikana olemme järjestäneet Kouvolan kansalaisopistolla luentosarjan mielen hyvinvoinnista ja ikääntymisestä. Luentojen tavoitteena on ollut tietotaidon lisääminen mielen hyvinvoinnin näkökulmista, kuten esimerkiksi luonteenvahvuuksista, mielen kimmoisuudesta sekä elämäntaidoista. Tilaisuuksissa on tehty harjoituksia omien mielen taitojen vahvistamiseksi ja keskusteltu vilkkaasti. Kysyimme osallistujilta palautetta, millaisia oivalluksia ja vinkkejä luennoilta on saatu omaan arkeen. Alla muutamia nostoja minua puhutelleista palautteista, jotka tiivistävät myös jotakin olennaista mielen hyvinvoinnista.
Arki otti kuluneena keväänä uutta suuntaa jokaisen kohdalla, kun arvaamaton uusi uhka alkoi leijua sen yllä. Koronatietoa saatiin päivittäin mutta miten sen kanssa tulisi elää? Heräsi huoli omasta ja läheisten jaksamisesta rajoitusten aikana. Tiesimme, että juuri ikäihmisiltä löytyy viisautta oman mielen hyvinvoinnista huolehtimiseen poikkeusaikanakin. Niinpä pyysimme Ikäopisto.fi -sivuston käyttäjiltä koronakeväälle mielen voimavinkkejä ja hyviksi koettuja toimintatapoja, joista on heille ollut tukea arjessa.
Olemme eläneet nyt kuukausia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilassa, johon kukin meistä on astunut omista lähtökohdistaan ja elämäntilanteestaan. Olemme joutuneet luopumaan monista aiemmin itsestään selvinä pitämistämme asioista, sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja rakentamaan monet arjen käytännöt uudelleen. Poikkeustilanteessa tarvitaan monia mielen taitoja. Tunteiden tunnistaminen, omien vahvuuksien ja voimavarojen tiedostaminen ja selviytymistaidot ovat juuri nyt tärkeitä.
Marttaliitossa käynnistettiin keväällä 2018 Vilppu-hanke, jonka tavoitteena on kehittää iäkkäiden ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä vapaaehtoistyötä. Voimaantumisen vahvistaminen ja myönteiseen suuntaaminen ovat hankkeen läpileikkaavana näkökulmana. Ikäinstituutti pääsi alusta saakka mukaan suunnittelemaan ja työstämään hankkeen materiaaleja sekä iäkkäiden mielen hyvinvoinnin teemoja sekä voimaantumista vahvistavaa ohjausta.
Mielen hyvinvoinnin tietoa ja taitoa tarvitsevat kaikki. Ikäopisto on taitopankki, josta voi löytää eväitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Mielen hyvinvointi on kiehtova käsite, joka tuntuu välillä abstraktilta ja vaikeasti haltuun otettavalta. Mielen hyvinvoinnin taidot ovat kuitenkin keskeinen osa jokaisen päivittäistä elämää. Niitä voi harjoittaa ja vahvistaa minkä ikäisenä tahansa, arkipäiväisillä teoilla. Huomion kiinnittäminen mielen hyvinvoinnin tekoihin tuo elämään rauhaa ja myönteisyyttä!
Mistä työn onni löytyy? Päätimme pohtia asiaa VIVA-hankkeen päättyessä. Koimme haikeutta tiimityöskentelyn loppumisesta, mutta läsnä oli myös suurta iloa yhdessä taitetusta matkasta ja työn tuloksista. Kehitimme hankkeessa voimaantumista vahvistavaa ohjausta. Ammensimme aineksia siihen ratkaisukeskeisyydestä, myönteisistä tunteista ja vahvuuksien tunnistamisesta ja käytöstä, tietoisesta läsnäolosta sekä myötätunnon voimasta.
Mielen hyvinvoinnin vaaliminen on keskeinen osa iäkkäiden toimintakyvyn edistämistä. Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hanke on tuottanut useita välineitä varttuneiden mielen hyvinvoinnin tueksi. Uusi Elämäntaidot esiin -kampanja tarjoaa myös valmista kuunneltavaa sekä helposti kokeiltavia ja hyödynnettäviä vinkkejä ja välineitä.
Mikä sinua voimaannuttaa? Tätä kysymystä pohdimme VIVA! -hankkeessa, jossa kehitettiin iäkkäiden, muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä voimaantumista vahvistavaa ohjausta. Voimaantumista ei voi antaa toiselle, mutta sitä voi vahvistaa.
Myönteinen näkökulma, voimavaralähtöinen tarkastelu ja ratkaisukeskeisyys mahdollistavat arjen tähtihetket.
Näin sanoi eräs ikäihminen minulle muutama vuosi sitten, kun keskustelimme hyvästä elämästä. Tarina, tilanne ja sanottu on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Yhtä hyvin tuo lause voisi olla ote jostain elämäntaito-oppaasta. Niissä kirjoitetaan usein juuri asennoitumisen voimasta, haasteista selviytymisestä ja kiitollisuuden merkityksestä. Lauseessa on sisällä kuitenkin kokonainen tarina, ihmisen oma kokemus ja sen henkilökohtainen merkitys. Asennoitumisen tärkeys on kiteytynyt ja tullut eläväksi kokemuksen kautta.
Tapasin jokin aika sitten pitkästä aikaa miehen, joka eläkkeelle jäätyään oli opetellut rakentamaan viuluja ja alkanut myös soittaa kyseistä instrumenttia. Miehen sisukkuus ja uuden oppimisesta…
Kun kehittämishanke päättyy, kuten nyt Läheisestä omaishoitajaksi -hanke, ajatukset viivähtävät menneissä tapahtumissa. Opitut asiat ovat tiivistyneet raportteihin ja kirjoituksiin. Reilu kolme vuotta on ollut lyhyt…
Kun työskentelee eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin edistämisen parissa, törmää usein kysymykseen siitä, mitä iäkkäät itse voisivat tehdä mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai vahvistamiseksi. Kysymys koskettaa usealla tavalla…
Aika ja ikä ovat keskenään rinnakkaiset käsitteet, mutta merkitykseltään aivan erilaiset. Aika kuluu, mutta ikää tulee. Ikääntymisen alan tutkimuksessa ja kehittämisessä ikä ja ikääntyminen ovat…
Hyvinvoinnista on vaikea puhua ja kirjoittaa liukastumatta pahoinvoinnin jäätiköille. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu monella tapaa siihen, että sairauksia hoidetaan hyvin ja ongelmat tunnistetaan ajoissa. Hyvinvointisuunnitelmissa yleensä…
Pohdin keväällä vastavalittuna vuoden psykologina viestejä, joita nostaisin esiin valinnasta tiedotettaessa ja joita käsittelisin julkistamistilaisuuden yhteydessä pitämässäni yleisöluennossa. Päädyin korostamaan kolmea keskeistä teemaa: mielen hyvinvointia,…
Vanhuuden Mieli -hankkeessa on kahden vuoden ajan paneuduttu siihen, millainen ilmiö mielen hyvinvointi on vanhuudessa. Ikäihmisten kuvaukset mielen hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä pitävät sisällään laajan…
Yhteiskunnassamme käydään parhaillaan vilkasta keskustelua vanhustenhoidon tilasta. Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta on juuri julkaistu ja keskustelu sen ympärillä on vilkasta.
