Vanhusneuvostot ovat keskeisiä toimijoita, kun kunnat ja hyvinvointialueet kehittävät ikäystävällisyydelle laatuindikaattoreita ja hyödyntävät niitä päätöksenteossa. Ikäinstituutin videotallenteella Helsingin vanhusneuvoston jäsen Auni-Marja Vilavaara sekä Espoon vanhusneuvoston ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö keskustelevat siitä, miten ikäystävällisyyttä voidaan edistää vaikuttamistyön keinoin.
Ikäystävällisyys on paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Se liittyy arjen ympäristöihin, liikkumisen mahdollisuuksiin, turvallisuuteen, saavutettavuuteen ja osallisuuteen – tekijöihin, jotka koskettavat kaikkia ikäryhmiä. Tallenteella korostetaan, että ikäystävällinen asuinympäristö on toimiva ja saavutettava koko väestölle, ei vain ikääntyneille.
Indikaattorit vaikuttamistyön tueksi
Keskustelun pohjana on Ikäinstituutin ja Tampereen yliopiston toteuttama Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa -hanke. Sen tulokset osoittavat, että ikäystävällisyyden seuranta kunnissa ja hyvinvointialueilla on ollut hajanaista ja painottunut liikaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tarvitaankin lisää yhteisiä, monipuolisempia indikaattoreita, jotka tekevät ikäystävällisyyden eri osa-alueet näkyviksi ja vertailtaviksi.
Vanhusneuvostot voivat hyödyntää indikaattoreita konkreettisina vaikuttamisen välineinä. Ne tarjoavat tietopohjaa kannanottoihin, lausuntoihin ja keskusteluihin viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa sekä tukevat ikääntyneiden näkökulman huomioimista strategioissa ja hyvinvointisuunnitelmissa.
Mukaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön
Tallenteella painotetaan, että ikäystävällisyyden edistäminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Vanhusneuvostojen on tärkeää olla mukana hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien valmistelussa sekä seurata, miten turvallisuus ja esteettömyys, palveluiden saavutettavuus sekä ikääntyneiden osallisuus huomioidaan eri hallinnonaloilla.
Yhteiset indikaattorit helpottavat seurantaa ja vertailua sekä auttavat tunnistamaan paikallisesti kehittämistä vaativia osa-alueita. Kun ikäystävällisyys kytketään osaksi tiedolla johtamista, voidaan päätöksenteossa paremmin ennakoida väestön ikääntymiseen liittyviä tarpeita.
Katso tallenne Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit – suositukset käyttöön vanhusneuvostoille
Uutisen kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.