”Aikaisemmin asukas oli minulle enemmänkin nimi tehtävälistassa, jonka hoitaisin hyvin; huolehtisin hänen hygieniastaan, auttaisin ruokailussa, siistisin huoneen ja kyselisin päivästä. – Nyt osaan antaa aikaa asukkaalle ja toimia hänen ”rytminsä” mukaan”.
Tässä nuoren lähihoitajan oman työotteen muutokseen liittyvässä pohdinnassa tulee esiin voimavara- ja ratkaisukeskeisen näkökulman herättämä henkilökohtainen oivallus. Kyse on koskettavasta muutoksesta kohti ihmiskeskeistä ja ihmisen kokonaisuutena näkevää toimintamallia tehtäviksi pilkotun suoriteajattelun sijaan.
Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla on suuri vaikutus ikääntyneiden mielen hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin ja ympäristön luomisessa. Sillä osoitetaan arvostusta iäkkäiden omia vahvuuksia, ajatuksia ja elämänkokemusta kohtaan ja annetaan niille tilaa. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen näkökulma auttaa vahvistamaan iäkkäiden mielen hyvinvointia, rakentamaan mielekästä ja merkityksellistä arkea sekä löytämään myös keinoja haastavien elämäntilanteiden kohtaamiseen.
Voimavarat esiin ja käyttöön
Palvelujen käyttäjien ajatusten ja kokemusten nostaminen hoivan keskiöön tuottaa moninaista hyvää. Se auttaa heitä itseään havaitsemaan paremmin omia tarpeitaan, huomaamaan uudella lailla toimimisen mahdollisuuksia, luottamaan omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin sekä sopeutumaan paremmin rajoituksiin, joita ei voi poistaa. Lisäksi se auttaa keksimään tilanteeseen sopivia uusia, erilaisia ja luovia ratkaisuja.
Kohtaamisessa keskeistä on tasavertainen ja arvostava sekä voimavaroja ja vahvuuksia esiin nostava vuorovaikutustapa. Tilanteen ja henkilön voimavarat esiin nostava kohtaaminen on tärkeää myös silloin – ja etenkin silloin – kun ikääntymiseen liittyy haastavia elämäntilanteita ja avun tarvetta. Se on tärkeä osa mielen hyvinvoinnin vaalimista. Tämä on ymmärretty esim. Skotlannin Clackmannshiressa, jossa kotiin toimitettava ruokapalvelu saapuu aina yhdessä juttutuokion kanssa. Tällaista ihmisen perustarpeiden ymmärrystä ja ”kohtaamisen budjetoimista” toivoisi lisää myös iäkkäiden palvelujen toteuttamiseen Suomessa.
Ratkaisukeskeisyys tukee toimijuutta
Arjen coaching-taitoja tutkittaessa on todettu, että oleellista onnistuneessa kohtaamisessa ei ole niinkään vuorovaikutuksen määrä kuin sen laatu. Laatua voi tarkastella seuraavin kysymyksin: Onko vuorovaikutus läsnä olevaa ja kuuntelevaa? Onko se myös siinä mielessä kokonaisvaltaista, että se nostaa mahdollisten ongelmien ja vaivojen lisäksi esiin ihmisen ja tilanteen vahvuudet, voimavarat ja hyvät puolet? Onko se hyödyllistä muutosta ja hyvinvointia tukevaa? Nähdäänkö tilanteessa asiakkaan aktiivisen toimijuuden mahdollisuudet?
Tällainen kohtaaminen edellyttää hoivahenkilöstöltä voimavara- ja ratkaisukeskeistä osaamista. Pienimmillään se näkyy kiinnostuksena ja huomion suuntaamisena esimerkiksi siihen, mitä hyvää päivän aikana on tapahtunut. Se tarkoittaa myös kumppanuussuhteen rakentamista asiakkaan kanssa, hänen omaa asiantuntijuuttaan arvostaen. Kun ikääntynyt asiakas otetaan mukaan keskusteluun, jossa huomio on hänen hyvässä arjessaan, pienissä teoissa ja valinnoissa sekä niissä keinoissa ja kokeiluissa, jotka saavat asiat sujumaan paremmin, pysyy ikääntynyt oman elämänsä päähenkilönä.
Ratkaisukeskeisen vuorovaikutuksen vastakohta on diagnosoiva, arvottava ja ulkopuolelta katsova tilanteen analysointi. Tai asiantuntijan luomien ratkaisujen suora tarjoaminen ilman asiakkaan oman tarinan, tilanteen ja toiveiden aktiivista kuuntelua. Tässä asiakkaalle jää vain sivurooli ja asioita tiedetään ja määritetään hänen puolestaan.
Käytännössä voimavara- ja ratkaisukeskeinen kohtaaminen ja keskustelu harjoittaa sekä hoitajan että hoivattavan ”huomiolihasta”. Se saa havaitsemaan ja nostamaan esiin kokonaisuuden, johon kuuluvat myös arjen ilahduttavat ja kannattelevat puolet. Tällä näkökulman laajentamisella on iso merkitys mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa ja ylläpitämisessä.
Tyytyväisemmän asiakkaat – paremmin voivat ammattilaiset
Arvostava kohtaaminen, huomion suuntaaminen myönteiseen sekä vahvuuksien tunnistaminen ovat taitoja, joita iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa tarvitaan. Ne eivät ole erillinen tehtävä tai ”palvelupaketti”, vaan kaikessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa ilmenevä suhtautumis- ja ajattelutapa. Ratkaisukeskeisellä työotteella kaikki arkiset hoivakohtaamiset voivat olla iäkkään mielen hyvinvointia vahvistavia.
Me kaikki kannamme mukanamme jonkinlaista suhtautumista työhön, ympäröivään maailmaan ja kanssaihmisiin. Me suosittelemme valitsemaan voimavara- ja ratkaisukeskeisen työotteen, sillä sen avulla saa aikaan parempia ja vaikuttavampia tuloksia. Tutkimusten mukaan se auttaa myös ammattilaista itseään jaksamaan ja voimaan paremmin työssään ja rakentamaan sujuvampaa yhteistyösuhteita kollegojen kanssa. Ihmislähtöinen ja ratkaisukeskeinen työote kannattaa ottaa käyttöön ja panostaa sen kehittämiseen, koska siitä hyötyvät kaikki.
Marika Tammeaid
kehitysjohtaja, Itla-säätiö
Sirkkaliisa Heimonen
Mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaja, Ikäinstituutti
Tammeaid on hallintotieteiden tohtori ja voimavara- ja ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja ja johtamiskouluttaja. Hän valmentaa julkista sektoria ekosysteemimäiseen ja ihmislähtöiseen uudistumiseen.
Heimonen on psykologian tohtori, sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Hän on toiminut lukuisissa vanhenemisen ja psykologian asiantuntija- ja kehittämistehtävissä järjestökentällä.
Heimonen S & Tammeaid M (2023) Mistä näkökulmasta ikääntyneitä ja mielen hyvinvoinnin edistämistä katsotaan? Raportissa: Solin P ym. (toim). Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa. Raportti 8/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 32–45.
Tutustu myös Mielen hyvinvointia iäkkäille -materiaalipakettiin