Siirry sisältöön

Kysymykset voimaantumisen työkaluina

Kuva: Paula Noronen.

Kuva: Paula Noronen.

Mielen hyvinvointi on voimavara, joka ylläpitää hyvää arkea ja suojaa erilaisissa elämän karikoissa. Eläkeikäisille huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin ei välttämättä ole tuttua. Omia vahvuuksia tai taitoja huolehtia itsestään ei ole totuttu tunnistamaan.  Eräs omaishoitaja totesikin: ”Nyt kun kahdeksankymppii lähestyy, niin uskaltaisiko ajatella mikä minulle on tärkeää”.

Myönteiseen suuntaavien ja rohkaisevien kysymysten avulla on mahdollisuus nostaa esiin iäkkään mielen hyvinvointia tasapainottavia arkisia keinoja, voimavaroja ja taitoja. Kysymisen taito on osa mielenterveysosaamista. Taustalla on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.

Ikääntyminen voi tuoda tullessaan tilanteita, jolloin mielen hyvinvointi on koetuksella. Esimerkiksi arki toimintakykyä heikentävän sairauden kanssa tai sitovaksi koettu omaishoitajuus vaativat voimavaroja. Tällöin on tarpeellista tunnistaa keinoja, joilla pitää huolta omasta mielen tasapainosta. Se ei ole itsekkyyttä, vaan tervettä itsestä huolehtimista. Tällöin voi kysyä, mikä sinua rauhoittaa tai miten hemmottelet itseäsi? Kysymyksiä voi käyttää oman sisäisen puheensa ohjaajina.

Voimavaroihin ohjaavat kysymykset

Iäkkäiden kanssa toimiville ammattilaisille kysymykset toimivat työkaluina mielen hyvinvoinnista keskusteltaessa. Yksi tärkeistä kysymyksistä on, mitkä asiat tuovat arkeen iloa ja voimaa. Ilon aiheet ovat kullekin yksilöllisiä, mutta usein toistuvat myös samat vastaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi metsä, luonnossa liikkuminen ja läheiset.  Kysymys iloa ja voimaa tuottavista asioista saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Erityisesti huolen tai muutoksen värittämässä elämäntilanteessa on kuitenkin tarpeellista pysähtyä pohtimaan, mitkä ovat omia arjen voiman lähteitä ja onko niillä riittävästi arjessa tilaa. Ilon ja voiman lähteet kertovat siitä, mikä itselle on elämässä tärkeää.

Toisaalta oma tilanne voi tuntua niin raskaalta, ettei ilon aiheita pysty nimeämään. Silloin sopivampi kysymys voikin olla, minkä pienen teon voisit tässä hetkessä tehdä oman hyvinvointisi hyväksi. Mitä lohduttavaa voisit sanoa itsellesi, joka auttaisi vaikeina hetkinä? ”Armo itselleen” vastasi tähän kysymykseen eräs muistisairas rouva. ”Helpompaa, jos pystyy hyväksymään sairauden”, hän jatkoi. Toista kannattelee vaikeissa tilanteissa tuttu ja mielekäs tekeminen kuten päivittäinen kävelylenkki: ”Kun ei ole käynyt pariin päivään ulkona, niin alkaa masentaa.”

Kysymykset vuorovaikutuksessa

Iäkkäiden kanssa työskentelevät ovat kohtaamisen ammattilaisia, jotka tietävät läsnäolon, kuuntelun ja pysähtymisen merkityksen. Ammattilaisilla saattaa herkästi olla tilanteissa neuvojan ja opastajan rooli. Toisaalta ikääntyneet odottavat saavansa neuvoja ja ohjeita, joilla on tietyissä tilanteissa yhä toki paikkansa. Erilaiset ohjauksen ja avustamisen tilanteet ovat kuitenkin aina myös vuorovaikutustilanteita, joissa on mahdollisuuksia suunnata huomiota henkilön vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Hienovaraisesti ja säännöllisesti käytettyinä kysymykset ja rohkaiseva palaute voivat toimia työkaluina, jotka vahvistavat iäkkään kokemusta pystyvyydestä hauraassakin elämäntilanteessa. Vähitellen kysymykset voivat ohjata sekä työntekijän että asiakkaan katsetta toivottuun suuntaan. Kysymyksillä voidaan nostaa esiin asioita, jotka kaikesta huolimatta ovat hyvin ja ohjata kohti pieniä, asiakkaalle sopivia päämääriä.

Elisa Virkola, Ikäinstituutti ja Tamara Björkqvist, Sosiaalitaito

Kirjoittajat työskentelevät Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hankkeessa, jossa valmennetaan vanhustyössä toimivia ammattilaisia hyödyntämään työssään ratkaisukeskeistä ohjausta. Osana hanketta on järjestetty iäkkäiden raateja, joissa on keskusteltu mielen hyvinvoinnista. Kiitos tapaamisiin osallistuneille henkilöille sekä Hiiden omaishoitajille ja Uudenmaan Muistiluotsille yhteistyöstä raatien toteuttamisessa.

Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hanketta rahoittaa STM ja se on osa Kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. www.ikainstituutti.fi/mielenterveysosaaminen