Kansainvälisen onnellisuuden päivän lähestyessä ajattelin kysyä kadulla vastaantulijoilta, mitä he toivovat elämältään. Toteutus jäi odottamaan parempaa hetkeä, mutta oletan, että moni heistä olisi vastannut toivovansa hyvää ja onnellista elämää. Lähes yhtä moni ei todennäköisesti huomaisi, että jokaisen elämä sisältää sekä ala- että ylämäkiä – toivottuja ja odotettuja asioita, mutta myös ennakoimattomia esteitä ja vaikeuksia. Erityisesti näissä odottamattomissa käänteissä tarvitaan mielen taitoja.
Onnellisuuden ydin
Onnellisuus on moniulotteinen käsite, joka tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Onnellisuudella viitataan usein mielihyvän, onnen ja ilon tunteeseen. Näillä hetkellisillä hyvän olon tuntemuksilla on oma arvonsa, mutta pitkäkestoisen onnellisuuden kokemiseksi ne eivät kuitenkaan riitä. Onnellisuuden kivijalka rakentuu tyytyväisyyden tunteesta sekä kokemuksesta, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja siinä on mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.
Elämää ei voi hallita, eikä eteen tulevia olosuhteita aina myöskään valita. Siksi onnellisen ja hyvän elämän keskiössä on taito kohdata muuttuvia tilanteita joustavalla tavalla. Mielen hyvinvoinnin ja mielen taitojen merkitys korostuu silloin, kun elämä yllättää eikä se etene tekemämme käsikirjoituksen mukaan. Tällaisissa hetkissä tarvitaan taitoa ylläpitää toiveikkuutta ja pystyvyyden tunnetta, kykyä tarkastella omia tavoitteita uudelleen sekä sopeutua muutokseen siten, että elämä tuntuu myös uudessa elämäntilanteessa mielekkäältä ja merkitykselliseltä.
Ikäihmisten palvelut hyvän elämän tukena
Olemme viimevuosien aikana pohtineet iäkkäiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten kanssa ikääntyneiden asiakkaiden mielen hyvinvoinnin rakentumista ja vahvistamisen keinoja. Pohtimassa tätä teemaa kanssamme on ollut ammattilaisia kotihoidosta, päivätoiminnasta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Toimintakentät ja työtehtävät ovat näissä erilaisia, mutta keskusteluissa olemme päätyneet aina samaan kysymykseen – miten tukea iäkkään ihmisen kokemusta hyvästä elämästä myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Onnellinen ja hyvä elämä rakentuu arjen tapahtumissa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Iäkkäiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten kohtaamisen taidoilla on tässä keskeinen rooli. Myönteiseen suuntaava, iäkkään ihmisen pystyvyyden ja toiveikkuuden tunnetta vahvistava vuorovaikutus tarkoittaa, että iäkäs nähdään toimintakyvyn rajoitusten sijaan voimavarojen, mahdollisuuksien ja vahvuuksien valossa. Keskustelussa huomiota kannattaa kiinnittää siihen, mikä iäkkään arjessa sujuu hyvin ja mihin voi olla tyytyväinen, millaiset asiat antavat hänelle iloa tai mikä häntä on aiemmin kannatellut vaikeissa tilanteissa.
Koska hyvä elämä tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisille, keskeistä on tunnistaa jokaisen iäkkään asiakkaan kohdalla ne yksilölliset tekijät, jotka tekevät hänen elämästään elämisen arvoista. Erilaisissa kartoituksissa kannattaa tutustua esimerkiksi iäkkäälle merkityksellisiin ihmisiin, hänelle tärkeisiin asioihin, unelmiin ja haaveisiin, ilon lähteisiin, vahvuuksiin sekä mielekkäisiin tekemisiin. Pohtia voidaan myös yhdessä sitä, mikä hänet tekee onnelliseksi ja missä tilanteissa hän kokee itsensä tarpeelliseksi ja arvokkaaksi osaksi omaa yhteisöään.
Tunnistamisen lisäksi nämä asiat tulisi huomioida myös iäkkään päivittäisessä elämässä ja arjen erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi palveluasumisen ympäristöissä tulee tukea iäkkään omanäköisen arjen toteutumista luomalla toiminnalle sellaiset raamit, että iäkäs voi päivittäin kokea iloa ja onnistumisia, tehdä itselleen tärkeitä asioita sekä antaa oman panoksensa asuinyhteisönsä arkeen.
Elämänkokemuksen arvo
Iäkkään ihmisen hyvän elämän tukemisessa on olennaista pysähtyä kuuntelemaan hänen omia ajatuksia, kokemuksia ja toiveita. Iäkkäällä on elämänkokemuksen kerryttämää tietoa siitä, miten kohdata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä sekä kuinka löytää tyyneyttä, tyytyväisyyttä ja onnen tunteita erilaisissa elämäntilanteissa. On hyvä muistaa, että oman elämänsä asiantuntijuus ei katoa iän tai toimintakyvyn muutoksen myötä. Iäkkään asiantuntijuuden arvostaminen ja esiin nostaminen onkin olennainen osa iäkkäiden parissa työskentelevien ammattilaisten ammattitaitoa.
Onnellisuuden ydin löytyy mielen taidoista – arkisten ilon ja onnen hetkien huomaamisesta, toisten seurasta nauttimisesta, mielekkäistä ja itselle merkityksellisistä elämänsisällöistä sekä siitä, millaisia psyykkisiä voimavaroja meillä on käytettävissämme silloin, kun elämä haastaa. Vaikka onnellisen elämän lähteet löytyvätkin jokaiselle yksilöllisistä asioista, toisten kokemuksista voi aina myös oppia uutta. Iäkkäiden ihmisten kokemusten kuunteleminen kannattaa – näistä voimme ammentaa elämäntaitoja myös omaa elämäämme varten.
Tamara Björkqvist
Kirjoittaja työskentelee Ikäinstituutissa mielen hyvinvoinnin työn koordinaattorina. Hän on ollut kehittäjänä Mielen hyvinvointia iäkkäiden palveluihin -hankkeessa (2021-2023), jonka tavoitteena on lisätä iäkkäiden parissa työskentelevien ammattilaisten mielenterveysosaamista. Hanke on osa mielenterveysstrategian jalkauttamisen hankekokonaisuutta, jota rahoittaa STM.