Siirry sisältöön

Onnellisena elämän loppuun asti?

Kuva: THL:n viestintä.

Kuva: THL:n viestintä.

Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, kuudetta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan tilasto kertoo 90–99-vuotiaiden itsemurhien yli kaksinkertaistuneen. Tämä pohdituttaa. Tuon iän saavuttaakseen on kokenut paljon niin elämän iloja kuin haasteitakin. Erityisesti lapsuus- ja nuoruusvuodet sotien aikana ovat vaatineet mielenterveydeltä paljon. Elämän jatkaminen ja jatkuminen on tarvinnut resilienssiä, mielenlujuutta ja mielen hyvinvointia. Mutta mikä saa iäkkään kuitenkin valitsemaan kuoleman?

Vähempi ei riitä

Onnellisuus liitetään mielen hyvinvointiin yhdessä muun muassa resilienssin eli pärjäävyyden, elämänhallinnan ja toiveikkuuden sekä tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloon. Mielen hyvinvointi on myös fyysistä terveyttä ja toimintakykyä; asioita, jotka ovat erityisen tärkeitä ikääntyneelle. Puhutaan myös hyvinvoinnin paradoksista, jolla viitataan siihen, että ikääntyneet kokevat subjektiivisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin nuoremmat, vaikka toimintakyky ja terveys olisikin heikompi. Tätä on selitetty muun muassa sillä, että ikääntyessä arvostetaan asioita eri painotuksin kuin nuorempana.

Oheinen selitys ei kuitenkaan muuta tosiseikkaa siitä, että kaikkien mielen hyvinvointia tulisi vaalia ja tukea iästä riippumatta. Ikääntyneen ei voida ajatella tyytyvän vähempään, eikä mielen hyvinvointi ole pysyvä ominaisuus, vaan vaatii myös yhteisön ja yhteiskunnan edistämistyötä. Mielen hyvinvoinnin ydinosaset ovat iästä riippumatta kuitenkin samoja; niitä ovat esimerkiksi fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset suhteet ja terveelliset elintavat.

Hiljainen ulkopuolinen?

Mielenterveyden teemoissa keskitytään usein lapsiin ja nuoriin. Jo elämän alkuvaiheessa on hyvä oppia mielen hyvinvoinnin työkaluja. Esimerkiksi tunnetaitojen osaaminen kantaa pitkälle elämään. Suurin osa aikuisajasta vietetään työelämässä, jonka vaatimukset lisääntyvät koko ajan. Työntekijän mielen hyvinvointi on sidoksissa tuottavuuteen sekä työtyytyväisyyteen. Entä ikäihminen? Kokeeko ihminen, että on arvokas yhteiskunnan silmissä vain, jos pysyy tuottavana? Kokeeko ihminen, että vapaaehtoinen työ lastenlasten tai puolison hoitajana on näkymätöntä? Kokeeko ihminen jäävän ulkopuoliseksi, pelkäksi kulueräksi?

Korkean mielen hyvinvoinnin tason on tunnistettu suojaavan monilta sairauksilta ja vähentävän jopa itsemurhan riskiä. Tästä pääsemme takaisin pohdinnan alkuun. Mikään ikäryhmä ei ole automaattisesti suojassa itsemurhavaaralta, ei edes kaikkein vanhin ikäryhmä, jolla voisi elämänkokemuksen perusteella ajatella olevan runsaasti mielen hyvinvointia ja resilienssiä. Suojaa antaa vain korkea mielen hyvinvointi ja sen edistämisestä vastaamme me kaikki.

Pia Solin
johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

FT Pia Solin on mukana erilaisissa mielenterveyden edistämisen ja itsemurhien ehkäisyn tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hän vetää THL:n ja Ikäinstituutin Ikämieli -hanketta, jossa kootaan tietoa ikääntyneiden mielen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä toimista, joilla sitä voidaan tukea ja edistää.