Siirry sisältöön

Mielen taidoista kannattaa keskustella

Kuva: Siri Sipilä.

Kuva: Siri Sipilä.

Kahden viime vuoden aikana olemme järjestäneet Kouvolan kansalaisopistolla luentosarjan mielen hyvinvoinnista ja ikääntymisestä. Luentojen tavoitteena on ollut tietotaidon lisääminen mielen hyvinvoinnin näkökulmista, kuten esimerkiksi luonteenvahvuuksista, mielen kimmoisuudesta sekä elämäntaidoista. Tilaisuuksissa on tehty harjoituksia omien mielen taitojen vahvistamiseksi ja keskusteltu vilkkaasti. Kysyimme osallistujilta palautetta, millaisia oivalluksia ja vinkkejä luennoilta on saatu omaan arkeen. Alla muutamia nostoja minua puhutelleista palautteista, jotka tiivistävät myös jotakin olennaista mielen hyvinvoinnista.

”Pienestä se alkaa!”

Oman päivittäisen hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon minkä ikäisenä tahansa arkisilla keinoilla. Ensin kannattaa pysähtyä pohtimaan itseään, omia ajatuksiaan ja toimintaansa. Mitkä asiat arjessa tuovat voimaa ja iloa, missä asioissa on hyvä ja onko elämä omien arvojen mukaista. Arkeaan voi parantaa pienilläkin muutoksilla, esimerkiksi huomaamalla pieniä hyviä asioita päivittäin. Yksi hyvä keino on kiinnittää huomiota omaan sisäiseen puheeseen, kuten eräs osallistujista aikoi tehdä: ”Kehun itseäni, kun olen tehnyt jotain valmiiksi, ratkaissut ongelman tai ymmärtänyt milloin on paras jättää jokin sikseen.” Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää puhua itselleen myötätuntoisesti ja kannustavasti, ja sitäkin voi opetella.

”Haluan saada lisää mielen rakennuspuita uskomalla itseeni, pitämällä yllä toivoa, että vaikeuksista selvitään.”

Vaikeaksi koettu elämäntilanne tai tällä hetkellä ajankohtainen koronatilanne haastaa meitä etsimään voimavaroja ja selviytymiskeinoja itsestämme ja ympäristöstämme. Vaikeudet kuuluvat elämään, mutta niistä voi myös oppia. Oman olon helpottamiseen tai rauhoittamiseen on mahdollista löytää keinoja. Tärkeä oivallus on nähdä avun hakeminen osana selviytymisen taitoja: ”Sain vahvistavia ajatuksia auttamisesta, avun pyytämisestä.”

”Rohkeutta ratkoa asioita. Päättäminen tuo itselle vahvuutta.”

Kokemus siitä, että itsellä on mahdollisuuksia toimia ja pystyy vaikuttamaan omaan tilanteeseensa, on hyvän arjen kannalta olennainen. Omien mielen taitojen tunnistaminen voi vahvistaa ihmisen tunnetta elämänhallinnasta. Puhuminen voimavaroista, omista vahvuuksista ja hyvistä asioista elämässä nostaa ne esiin ja luo voimaantumisen kokemusta.

”Anna hyvän kiertää. Kerää hyviä kohtaamisia.”

Mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen ei kuitenkaan ole vain ihmisen itsensä taidoista ja keinoista kiinni. Mielen hyvinvoinnin työllä on sijansa kokonaisvaltaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. On luotava toimintatapoja ja yhteistä ymmärrystä. Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan sanaston arkistamista sekä tilaa keskustelulle ja kokemusten jakamiselle.

Keskustelemalla mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen keinoista esimerkiksi järjestöjen ryhmätoiminnassa, kerhoissa ja yksilökohtaamisissa on mahdollista luoda uudenlaista puhumisen kulttuuria ja vahvistaa toinen toistemme hyvinvointia. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun toimitaan erilaisissa muutostilanteissa olevien iäkkäiden kanssa. Kohtaamiset voivat johtaa oivalluksiin ja pieniin, myönteisiin muutoksiin tai tasapainon säilymiseen – joskus hauraassakin elämäntilanteessa.

Elisa Virkola

Elisa Virkola toimii koordinaattorina Ikäopisto-toiminnassa. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä. Työssään Virkola haluaa edistää haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, tuoda esiin heidän voimavarojaan sekä avartaa näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen. Tutustu mielen hyvinvoinnin taitopankkiin, ikäopisto.fi