Varttuneiden mielen hyvinvointi yhä tutummaksi

Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hankkeessa on tehty mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä pian kolme vuotta yhdessä iäkkäiden ihmisten kanssa. Yhteiskehittäminen on ollut kiinteä osa kaikkien elämäntaitojen tuotteiden työstämistä. Mielipakkka-kortit, Mielen hyvinvointia miettimässä -opas varttuneiden vertaisryhmille ja pian ilmestyvä Elämäntaidot esiin -toiminnan opas ovat tulosta tutkimustietoon yhdistyvästä yhteistyöstä iäkkäiden kanssa. Tarjolla on mielen hyvinvoinnin vahvistamisen välineitä, joista on iloa ja hyötyä monin tavoin.

Elämäntaidon eväät -hankkeen satona käynnistyy nyt helmikuussa 2018 myös jo toinen Ikäinstituutin Elämäntaidot esiin -kampanja, jossa nostetaan esiin mielen hyvinvoinnin ja elämäntaitojen merkitystä ikääntyessä. Elämäntaitojen käsitteen kautta on löytynyt iäkkäille aikuisille luonteva, myönteinen ajatuspolku mielen hyvinvoinnin aiheiden äärelle.

Entistä enemmän huomiota mielen hyvinvoinnille vanhustyössä

Vielä vuonna 2010 mielen hyvinvoinnista puhuminen ei juuri kuulunut vanhustyön sisältöihin. Seuraavana vuonna käynnistyi Ikäinstituutin Vanhuuden mieli -hanke (RAY 2011–2015), jossa kehitettiin esimerkiksi Mielen hyvinvoinnin silta -ryhmämalli. Vuonna 2012 alkoi Eloisa ikä -ohjelma (2012–2017), jonka lukuisissa hankkeissa iäkkäiden psykososiaalinen tuki oli monella eri tapaa toiminnan keskiössä. Mielen hyvinvointiin keskittyivät erityisesti Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke ja Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hanke (2015-2017).

Mielen hyvinvointi on jokaiselle kuuluvaa arkista hyvinvointia

Nykyisin yhteiskunnassamme oivalletaan yhä selvemmin se, että mielen hyvinvointiin kannattaa panostaa. On erityisen ilahduttavaa, että myös iäkkäät itse rohkenevat ottaa puheeksi mielen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä aiempaa helpommin. Eläkeikään liittyy usein erilaisia elämänmuutoksia kuten sairautta tai menetyksiä. Näissä tilanteissa mielen voimavarat ovat tärkeä tuki. Mielen voimavarat ylläpitävät ja vahvistavat toimintakykyä ja saavat arjen tuntumaan valoisammalta ja mielekkäämmältä.

Mielen voimavarojen vahvistaminen kiinnostaakin nyt eläkeikäisiä. Nykytiedon valossa tiedetään lisäksi, että mielen taidot kehittyvät läpi elämän ja niitä siis voi entisestään vahvistaa myöhemmällä iällä. Onkin mielekästä ajatella mielen hyvinvoinnin taitoja eläkeikäisten mielen kansalaistaitoina, joita koskevaan tietoon ja joiden ohjattuun harjoittelemiseen jokaisella pitäisi mahdollisuus.

Mielen hyvinvointia voi vaalia pienillä teoilla ja valinnoilla siinä missä kehonkin terveyttä

Mielen hyvinvoinnin käsite on edelleen uusi. Sillä tarkoitetaan yleensä hyvän olon tuntemuksia, toimintakykyä ja oma-aloitteisuutta sekä vuorovaikutus-, tunne- ja selviytymistaitoja, jotka rakentuvat yksilöllisesti lapsuuden ja myöhempien elämänkokemusten myötä. Myös elinolot ja ympäristö vaikuttavat mielen hyvinvointiin ja voimavaroihin. Mielen voimavarat tukevat kuitenkin jokaista kuten fyysinen kunto, ja siksi niiden vahvistaminen on kenelle tahansa hyödyllistä myös eläkeiässä.

Eläkeikäisiltä kerätyn tiedon mukaan mielen hyvinvoinnista huolehditaan lähinnä perinteisin keinon, esimerkiksi liikunnan ja muiden ihmisten seuran tuella sekä harrastamalla. Mielen hyvinvointia vahvistaviin täsmätaitoihin panostaminen on monelle uusi mahdollisuus – kunhan tietoa ja paikkoja harjoitella olisi tarjolla.

Ilka Haarni ja Suvi Fried

Elämäntaidon eväät -hanke

www.elamantaidotesiin.fi