Siirry sisältöön

Mielen hyvinvoinnin merkitys

Kuva: Arttu Kokkonen.

Kuva: Arttu Kokkonen.

Mielen hyvinvoinnista puhutaan tällä hetkellä paljon. Hyvä niin. Teema on siirtynyt kiinnostuksen keskiöön koronapandemian myötä. Muutoinkin mielen hyvinvointi kuuluu hyvän elämän avainasioihin. Jokainen meistä elää tämän teeman äärellä omassa arjessaan.

Mielen hyvinvointia sanoittamassa

Mielen hyvinvoinnin yksilölliset kuvaukset ovat kiinnostavia. Niiden myötä voi tunnistaa mitä mielen hyvinvoinnista ajatellaan. Kerrotaanko kuvauksissa tyytyväisyydestä elämään, onnellisuudesta ja kiitollisuudesta? Puhutaanko voimavaroista vaikeuksien keskellä tai selviytymisen polusta? Vai pohdiskellaanko kenties elämän tarkoituksellisuutta ja omaa henkistä kasvua?

Kuvauksissa kiteytyvät mielen hyvinvointia rakentavat tekijät. Olemme Ikäinstituutissa piirtäneet kuvaa mielen hyvinvoinnista yhdessä ikäihmisten kanssa. Olemme luoneet monipuolista mielen hyvinvoinnin sanastoa, tarkastelleet elämänkokemuksen ja elämäntaitojen merkitystä sekä pohtineet mielen kimmoisuutta ja selviytymiskykyisyyttä vaikeuksien kohdatessa. Myönteiseen suuntaamisen merkitys, vaikeuksiin suhtautumisen tavat sekä elämän merkityksellisyyden lähteet kuuluvat ikäihmisten kuvaamaan mielen hyvinvoinnin maisemaan.

Mielen hyvinvointia edistämässä

Mielen hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys osana ikäihmisten toimintakykyisyyden edistämistä. Se kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskuvaan. Mielen hyvinvoinnin teeman toivoisi löytävän paikkansa kuntien strategioissa ja suunnitelmissa. Näin teeman tärkeys tulisi tunnistetuksi ja se konkretisoituisi myös hyviksi käytännöiksi. Kannattaa kuunnella, mitä mielen hyvinvointi kuntalaisille merkitsee ja pohtia yhdessä keinoja sen vahvistamiseen.

Keskustelu siitä, mikä saa ihmiset voimaan hyvin ja kuinka ihmiset selviytyvät elämänsä haasteista tuo mielen hyvinvoinnin aiheena arjen tasolle. Olemassa olevan hyvän tunnistaminen ja toimivien seikkojen tiedostaminen avaa myönteisen näkökulman ja omat mahdollisuudet.

Ikäopistossa olemme tehneet tavoitteellisesti työtä sen eteen, että tietoa mielen hyvinvoinnista on saatavilla ja että välineet sen vahvistamiseen tulevat tunnetuiksi. Kun olemme keskustelleet ikäihmisten kanssa mielen hyvinvoinnista myönteistä esiin nostavalla tavalla, olemme saaneet palautetta tämän näkökulman voimaannuttavasta vaikutuksesta.

Olemme saaneet kuulla, kuinka hyvää tekee puhua vahvuuksista niin itsessä kuin toisissa, miten tärkeää on jakaa kokemuksia vaikeuksista ja niistä selviytymisen keinoista ja kuinka merkityksellistä on tunnistaa elettyjen vuosien mukanaan tuomia taitoja ja osaamista.

Ikäopiston Vahvuusviesti -tehtävässä positiivisen pedagogiikan tutkija ja kehittäjä Kaisa Vuorinen muistuttaa tärkeästä asiasta: ’Voisimme useammin ja rohkeammin katsoa itse omaa tarinaamme myönteisen kautta ja iloita onnistumisistamme ja saavutuksistamme’. Muistetaan myös katsoa toinen toisiamme tämän ajatuksen valossa, sanoa näkemämme rohkeasti ääneen ja nauttia siitä hyvästä, mitä tämän myötä syntyy.

toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen, Ikäinstituutti