Muutama vuosi sitten minä ja työkaverini osallistuimme Ikäinstituutin Polku mielen hyvinvoinnin valmentajaksi -valmennukseen. Ammattilaisille suunnatun valmennuksen, luentosarjojen ja verkostotyön avulla ymmärryksemme mielen hyvinvoinnin ja Ikäopisto-toiminnan merkityksestä kasvoi. Voimavaralähtöinen ja myönteinen tapa kohdata asiakkaat, työkaverit ja yhteistyökumppanit ovat jääneet pysyviksi toimintatavoiksi.
Mitä mielessä, sitä kielessä – ajatuksista sanoihin
Mielen hyvinvoinnin merkitys ihmisen arjessa ja elossa kulkee mukanamme joka iässä. Mielen hyvinvoinnin taitojen vahvistaminen antaa ihmiselle lisää voimavaroja, ilman ikärajaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää mielen hyvinvointia. On iso merkitys sillä, miten puhuttelemme itseämme, mitä sanoja itsestämme käytämme. Vahvuusajattelu ohjaa meitä myönteiseen mahdollisuuksien maailmaan, jossa meillä on toivoa.
Yhdessä olemme enemmän
Järjestötoiminnassa työskentely on palkitsevaa. Järjestötyö itsessään on usein ihmisten mielen hyvinvointia tukevaa työtä, sitä ei vain aina osata lausua julki. Uusien toimintamallien ja toimintatapojen kokeileminen luonnistuu vaivattomasti. Asioiden yhdessä kehittäminen on hedelmällistä ja intoa herättävää. Työyhteisössä viikkopalaverit saatetaan aloittaa miettimällä mitä mukavaa kuluneella viikolla on tapahtunut? Mikä minua on ilahduttanut? Hyvien asioiden ääneen sanominen ja jakaminen muille lisää mielen hyvinvointia.
Ryhmätoiminnoissa mielen hyvinvoinnin ja omien vahvuuksien tunnistamisen merkitystä kuvaa hyvin osallistujien palautteet: ”Ajattelin sairauden alussa, etten taida lähteä tuvasta enää ulos. En ole koskaan ollut kova puhumaan ja nyt yllättävän paljon on puhuttu ryhmässä.” ”Ryhmä on antanut sellaist, että en ole ihan turha”, ”Tulen aina hyvällä tuulella pois ryhmästä”, ”Saatiin jotenkin voimaa jatkaa.”
Uusia alkuja
Mielen hyvinvoinnin teemaan perehtyminen on tuonut työyhteisöömme ja toimintaamme uusia työkaluja, työmuotoja erilaisiin ryhmiin. Syntyi uusia hyvän mielen ryhmiä sekä läheisille että sairastuneille. Vahvuuksista iloa ja voimaa aihe kiertää avoimissa tapaamisissa mm. muistikahviloissa. Keskustelujen aiheina voidaan käyttää osia mielen hyvinvoinnin monista materiaaleista. Erilaiset tehtävät ja kortit innostavat keskusteluun mukaan hiljaisemmatkin osallistujat.
Parasta aikaa
Elämme parasta aikaa ajassa, jossa tarvitaan, enemmän kuin koskaan, myönteistä ajattelua ja hyvän huomaamista. Tarvitaan vahvuuksista keskustelua ja taitoja erilaisten tunteiden kanssa toimeen tulemiseen. Teemat sopivat järjestö- ja yhdistystoimintaan jaettavaksi, jossa toiminta on lähellä ihmistä, ihmiseltä ihmiselle. Luottamus ja avoimuus rohkaisee ihmisiä pohtimaan, löytämään ja kertomaan omista tunteista, kokemuksista ja voimavaroista myös muille. Merkityksellisyyden tunne, yhteisöön kuuluminen, elämän tarkoituksellisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet omassa elämässä ovat kokemuksia, joita voidaan vahvistaa. Näiden kokeminen yksittäisen ihmisen elämässä on merkittävää ei ainoastaan inhimillisessä mielessä vaan myös kansantaloudellisesti.
Tarja Levonen
Tarja Levonen (geronomi YAMK) työskentelee toiminnanjohtajana Kouvolan seudun Muisti yhdistyksessä ja vastaa Kymenlaakson Muistiluotsin toiminnasta. Muistiluotsit tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen.