Voimaa vanhuuteen -ohjelman 20-vuotisjuhlassa 30. lokakuuta nostettiin esiin kohokohtia ja tuloksia, joita noin 140 kunnassa ja sittemmin hyvinvointialueilla on yhdessä saatu aikaan. Tuloksista ja vaikutuksista eivät ohjelman parissa toimijat suotta ole ylpeitä – ne ovat erinomaiset!
Voimaa vanhuuteen edistää vielä kotona itsenäisesti pärjäävien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) liikkumiskykyä, osallisuutta ja itsenäistä selviytymistä terveyttä edistävän liikunnan avulla. Ikäinstituutti on koordinoinut ohjelmaa vuodesta 2005.
Ohjelma on tukenut kuntia ja järjestöjä konkreettisessa työssä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla sille myönnetyn valtionavustuksen turvin. Avustuksen myöntää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Juhlatilaisuuden juontajaksi saimme iloksemme Ulla Salmisen. Salminen työskenteli myös pitkään Ikäinstituutin suunnittelijana, josta osan Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa.
– Voimaa vanhuuteen on ikäihmisiä koossa pitävä voima! Meillä on yli 1200 Voitas-kouluttajaa, kuntia on mukana reilut 140, ulkoiluystäviä on koulutettu noin 2 000, Salminen hehkutti esimerkkeinä ohjelman koordinoinnin tavoittavuudesta.
Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa tarvitaan: Kolmasosa 65 vuotta täyttäneistä ja vain neljäsosa 75 vuotta täyttäneistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Terveysliikuntasuositukset täyttyvät kaikista ikäryhmistä heikoiten juuri ikäihmisillä. Eli potentiaalia liikkumisen lisäämiseksi on eniten.
Vuonna 2021 kerättyjen mittaustulosten perusteella ohjelmaan osallistujien liikkumiskyky parani 71 prosentilla.
Nykyinen Voimaa vanhuuteen -tiimi: Merja Palkama, Ritva-Liisa Salonen, Heli Starck ja Eveliina Palvimo.
Seuraavien tilaisuudessa kerrottujen esimerkkien kautta havainnollistetaan, miten VV-ohjelma on käytännössä toiminut eri alueilla. Ohjelman avulla on saatu toiminta juurtumaan moneen kuntaan, nyttemmin tavoitteena on tehdä yhteistyötä koko hyvinvointialueen kanssa.
Kokkolassa toiminta vakiintunut, Varsinais-Suomessa loistava alku
Kokkolan kaupunki oli mukana Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa vuosina 2010–13. Toiminta on vakiintunutta: liikunnanohjaaja Marke Aho hämmästytti yleisöä kertomalla, että Kokkolassa toimii 75 liikuntaryhmää iäkkäille! Vastapalveluna tilojen käytöstä kunnalle ryhmiin osallistujat järjestävät palvelutalojen asukkaille mm. virkistystoimintaa ja kutovat sukkia.
Kokkola ei onneksi ole poikkeus, sillä 89 % vuosina 2010–23 mukana olleista kunnista aikoi kyselyn mukaan jatkaa VV-työtä ohjelmakauden jälkeen.
Voimaa vanhuuteen -työn kivijalkana on ollut poikkisektorinen yhteistyö ja vuorovaikutus kunnan eri hallinnonalojen ja yhdistysten välillä. Vaikka rakenteet ovat muuttuneet hyvinvointialueuudistuksen myötä, perusperiaate on pysynyt samana.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha ilmoitti halukkuudestaan aloittaa Voimaa vanhuuteen -ohjelma peräti 26 kunnan kanssa. Se käynnistyi vuoden 2023 alussa. Ohjelman puoliväliin mennessä Varhassa on koulutettu yli 200 vapaaehtoista liikuttamaan ikäihmisiä ja perustettu ainakin 50 uutta liikuntaryhmää. Voimaa vanhuuteen -toiminta on myös osa alueen kaatumisen ehkäisymallia.
Kainuussa ja Hangossa kehuja toimijoiden väliselle yhteistyölle
Tämän vuoden alussa Voimaa vanhuuteen -ohjelmatyö laajeni Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen.
Kainuussa hyvinvointialueen kanssa mukana yhteistyössä ovat kaikki kahdeksan kuntaa, vanhusneuvostot ja kymmenet yhdistykset. Kainuussa huoli iäkkäiden terveydentilasta ja vähäisestä liikkumisesta on otettu vakavasti.
Yli 75-vuotiaiden kainuulaisten kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on heikko verrattuna muihin hyvinvointialueisiin. Liikkumisen vaikeuksia on 40 prosentilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Helena Saari Kainuun hyvinvointialueelta ja terveysliikunnan ja työhyvinvoinnin asiantuntija Matias Ronkainen Kainuun Liikunta ry:stä kertoivat, että tähän mennessä iäkkäiden liikkumista on edistetty mm. senioripassilla, yhteisillä kampanjoilla ja vahvistamalla voimavaroja: verkostoja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin, kun on sovittu yhteisistä tavoitteista. Hyvinvointialueiden ja kuntien vastinparien löytäminen on ollut onnistumisen avain.
Vielä yksi kokemus pitkästä työstä tulee Hangon kaupungista, joka oli ohjelmassa mukana 2012–2015. Siitä lähtien ikäihmisten liikuntatoimintaa ovat luotsanneet liikuntapalveluvastaava Krista Grundström ja hyvinvointikoordinaattori Hanna Österlund. Juurtunutta toimintaa ovat mm. ulkoiluystävä- ja riksapyörätoiminta, ulkoilutapahtumat, Leiki, laula ja liiku-ryhmä, kuntosali- ja tasapainoryhmät sekä Ikäinstituutin koordinoimaan Vie vanhus ulos -kampanjaan osallistuminen.
– Runsaasti osallistujia keräävä ulkoilupäivä järjestetään neljästi vuodessa, ja vanhusneuvosto on siinä vahvasti mukana, Grundström ja Österlund totesivat.
Vapaaehtoisten korvaamaton liikuttava voima
Voimaa vanhuuteen -toiminta ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisia vertaisohjaajia ja ulkoiluystäviä. Heitä on koulutettu ainakin 5 500. Heidän ansiostaan liikuntatoimintaa on voitu lisätä esim. sivukylillä, kerhotaloissa ja yhdistyksissä. Näille vapaaehtoisille tehdyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että peräti 99 % on sitoutunut tai erittäin sitoutunut toimintaan.
Lue 26.8. julkaistu uutinen vapaaehtoiskyselyn tuloksista
Mitä osallistujat itse sitten miettivät ja miten arvioivat liikuntaryhmien merkitystä?
Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa toteutetussa osallistujakyselyssä (2023) 65 vuotta täyttäneet kertoivat motiiveistaan osallistua liikuntaryhmiin sekä kokemuksistaan. Kyselyyn tuli reilut 1 800 vastausta.
Tärkein syy osallistua liikuntaryhmään oli kunnon ja terveyden ylläpito (78 % vastaajista). Suurimpina koettuina hyötyinä puolestaan olivat mielialan koheneminen ja lisääntynyt kanssakäyminen muiden kanssa.
Tutkimuksista toiminnan perusteita – ja katse mahdollisiin tulevaisuuksiin
Juhlaseminaarissa kuultiin muitakin alustuksia, jotka avasivat moninaisia näkökulmia ikäihmisten liikkumisen merkitykseen tutkimustiedon kautta. Otetaan muutama poiminta niistä:
Miikka Vuorinen, arviointipäällikkö Sosped Keskuksesta totesi, ettei kannata kilpailla siitä, mikä organisaatio on tehokkain, vaan miten ikäihmisiä saataisiin liikkeelle ja sote-kustannuksia pienennettyä.
Yli 65-vuotiaissa on noin 888 000 riittämättömästi liikkuvaa. Liikkumattomuuden kustannus on arviolta 5 200–8 000 e/hlö.
Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi valtion liikuntaneuvoston Liikkumisen, liikunnan ja urheilun tilasto- ja ennustekatsauksesta. Sen mukaan esimerkiksi
75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä 0,63 miljoonasta noin 1,28 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä. Maahanmuuton eri skenaarioilla ei ole vaikutusta iäkkäiden määrän kehitykseen.
Ikääntyneiden toimintakyky parantui selvästi 2010-luvun alkuun saakka, mutta myönteinen kehitys päättyi 2010-luvulla.
Erikoistutkija Saila Kyrönlahti, THL, avasi esityksessään, mitkä tekijät vaikuttavat ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuteen ja miten voimme tukea sitä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksi viesti tiivistettynä:
Suurimmat syyt olla harrastamatta liikuntaa iäkkäänä ovat kipu, masennus ja motivaation puute.
Liikkumiseen kannustavat mm. sosiaalisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.
Tulosten tarkastelun lomassa oli kutkuttavaa päästä tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelon johdolla pohtimaan mahdollisia tulevaisuuksia: miten iäkkäiden osuuden kasvu vaikuttaa yhteiskuntaan, ja millaisia ovatkaan geriatrian mahdollisuudet, joita pidämme vielä utopistisina.
Katja Borodulin (oik.) ojentaa Ulla Salmiselle kunniakirjaa.
Iltapäivän ohjelman juontanut toiminnanjohtaja Katja Borodulin tiivisti päivän annin toteamalla, että juhlapäivä oli oiva muistutus siitä, miksi me kaikki teemme tätä työtä – sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvointina, osallisuutena ja toimintakykynä, mutta myös yhteiskunnan tasolla merkittävinä säästöinä ja vahvistuneena yhteisöllisyytenä.
– Järjestöillä ja kunnilla on tässä korvaamaton rooli – yhdessä olemme rakentaneet vahvan perustan, joka kantaa myös tulevaisuuteen!
Tilaisuudessa palkittiin yhdeksän Voimaa vanhuuteen -toiminnan kehittäjää, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä ohjelmassa ikäihmisten terveysliikunnan edistämiseksi: Marjis Alander, Pirjo Kalmari, Päivi Niemi, Tiina Pitkänen, Minna Säpyskä-Nordberg ja Ulla Salminen sekä Elina Karvinen, Tuula Kuismin ja Marja Koivula, jotka eivät päässeet paikalle.
Kuvassa yllä paikalla olleet palkitut sekä Ikäinstituutin henkilöstöä. Saila Hänninen (Ikäinstituutti), Päivi Niemi, Minna Säpyskä-Nordberg, Pirjo Kalmari, Marjis Alander (edessä), Ulla Salminen, Tiina Pitkänen, toiminnanjohtaja Katja Borodulin sekä Elina Vuorjoki-Andersson ja Heli Starck (Ikäinstituutti).
Juhlaseminaarin osallistujat saivat jättää muistoja Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Alla muutama poiminta niistä:
❇️Se, että on tavannut valtavan määrän innokkaita ikäihmisten liikkumisen edistäjiä eri puolelta Suomea.
❇️Ensimmäisestä Ulkoiluystäväksi iäkkäälle koulutuksestani saatu palaute, jossa osallistuja sanoi, että koulutus avasi hänen silmänsä ihan uuteen maailmaan ja hänestä tuli aktiivinen vapaaehtoinen ❤️
❇️Kotipalveluhenkilöstön kouluttaminen VV-ohjaajiksi – iso yhteinen innostus asiaa kohtaan.
❇️Verkostopäivät olivat aina tosi antoisia. Paljon oppi uutta niin Ikäinstituutilta kuin muilta hankkeiltakin. Lisäksi oli rentoa iltaohjelmaa.
Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa alla olevista linkeistä. (Pdf-linkit avautuvat uusiin välilehtiin.)
Voimaa vanhuuteen 20v -seminaarin materiaalit
Vakiintunutta voima- ja tasapainoharjoittelua Kokkolassa (PDF)
Marke Aho, liikunnanohjaaja, Kokkolan kaupunki
Uusi yhteistyömalli kaupungin ja hyvinvointialueen välillä: Viitasaaren älykuntosalikonsepti (PDF),
Jaana Rossi, myyntipäällikkö, geronomi, HUR
Voimaa vanhuuteen Kainuussa (PDF)
Helena Saari, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija
Kainuun hyvinvointialue ja
Matias Ronkainen, Kainuun Liikunta ry
Ikäihmisten liikkuminen ja pienenevät sote-kustannukset (PDF)
Miikka Vuorinen, arviointipäällikkö, Sosped Keskus
Iäkkäät liikkeelle nyt ja tulevaisuudessa (PDF)
Päivi Aalto-Nevalainen, Kulttuuriasiainneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Näin Hangossa ulkoillaan (PDF)
Krista Grundström ja Hanna Österlund, Hangon kaupunki