Liikunta ei aina tunnu motivoivalta tai kivalta, mutta siihen liittyviä epämukavia kokemuksia ja tunteita voi opetella hyväksymään. Motivaatiolla tarkoitetaan arkipuheessa toiminnan taustalla olevia syitä tai merkityksiä, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja suuntaa, ja saattaa selittää esimerkiksi sitä, miksi joku harrastaa liikuntaa ja toinen ei. Motivaatiota voidaan vahvistaa itselle merkityksellisten asioiden tai arvojen avulla.
Ihmisen toiminnan taustalla olevat syyt vaihtelevat ihmisestä toiseen. Liikuntamotivaation lähteitä voivat olla niin ystävien tapaaminen ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen kuin omasta terveydestä huolehtiminen tai itsensä voittaminen. Samaan tapaan myös ihmisen halukkuus toimintaan tai ”tahtotila” vaihtelee. Varsinkin, mikäli halukkuus mielletään vahvasti tunteiden kautta. Tunteet vaihtelevat ihmisillä päivittäin ja jopa hetkestä toiseen. Tämä on usein se sudenkuoppa, johon ihmiset kokevat elämäntapamuutosten lopulta kariutuvan.
Hyväksy kielteisetkin tunteesi
Tunteet vaihtelevat ja jopa aktiiviliikkujilla on myös päiviä, jolloin ei liikunta ei huvita tai innosta. Ihmisillä on usein myös vahvoja mielikuvia siitä, että liikkuminen tuo aina tullessaan positiivisia tunteita ja että sen tuntuisi myös tuntua kivalta. Näinhän se ei ole, varsinkaan silloin, jos liikunnasta on ollut taukoa tai liikunta on itselle vierasta tai hankalaa. On inhimillistä ja sallittua, että myös liikunta pitää sisällään koko ihmisyyden tunnekirjon ja siten kaikenlaiset tunteet ovat mahdollisia.
Liikunnan ei pidä aina tuntua motivoivalta tai kivalta, vaan siihen liittyy epämukavia kokemuksia, tunteita ja joskus myös niiden sietämistä. Puhutaan tunteiden hyväksynnän taidosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esteajattelun alle tulisi jäädä. Hankalien tai estävien tunteiden hyväksyntä ja salliminen vahvistaa tietoisuutta ja voi siten mahdollistaa niistä irrottautumisen. Niiden ei tarvitse määrätä omia valintoja, ja niistä huolimatta tai niiden kanssa on mahdollista liikkua.
Itselle tärkeät asiat ja arvot
Sen sijaan, että omaa motivaatiota lähestyisi pelkästään suoraan liikunnan, suositusten tai terveysargumenttien kautta, voi pidemmällä aikavälillä olla hyödyllisempää henkilökohtaisempi pohdinta siitä, mikä on juuri minulle merkityksellistä ja tärkeää, ja millaista elämää haluan elää. Millaiset asiat ja teot edistävät ja mahdollistavat hyvää elämää? Mikä kenties estää sitä? Mitä nämä teot tarkoittaisivat osana omaa arkeani? Millaisia valintoja voin tehdä?
Pohtimalla omia arvoja ja itselle tärkeitä asioita on mahdollista kirkastaa oman elämän suuntaan ja usein pienet arjen teot tekevät siitä mahdollisen ja elävän. Näin vahvistetaan oman toiminnan syitä ja tutkitaan käyttäytymisen tasolla tekoja, jotka tukevat hyvää elämää. Siten liikuntakäyttäytyminen ja siihen liittyvät valinnat asettuvat osaksi ihmisyyden syvempiä merkityksiä, ja niiden rooli ei välttämättä liity vain pelkästään liikkumiseen. Arvot eivät esimerkiksi kysy, huvittaako meitä lähteä liikkumaan, vaan arvot kysyvät meiltä ennen kaikkea sitä, mikä merkitys tällä toiminnalla tai asialla on meidän elämässämme.
Käyttäytymisen joustavuus ja mahdollisuudet
Motivaatioon liittyvät ratkaisut eivät ole aina yksinkertaisia, mutta niihin on löydettävissä vastauksia, jos sen äärelle malttaa pysähtyä. Vastaukset löytyvät lopulta jokaiselta ihmiseltä itseltään ja sen ääreltä, mikä on elämässä tärkeää. Arvojen mukaiset pienet teot, joustavuus ajattelussa ja käyttäytymisen tasolla mahdollistaa uutta ja itselle sopivan tavan olla aktiivinen ja liikkua.
Kirjoittajasta:
Anu Kangasniemi työskentelee liikunta- ja terveyspsykologian alan johtavana asiantuntijana (PsT) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja vastaa erityisesti motivaatioon, käyttäytymisen muutokseen sekä liikunta ja mielenterveyden välisistä kehittämis- ja tutkimusteemoista.
