Kun kehittämishanke päättyy, kuten nyt Läheisestä omaishoitajaksi -hanke, ajatukset viivähtävät menneissä tapahtumissa. Opitut asiat ovat tiivistyneet raportteihin ja kirjoituksiin. Reilu kolme vuotta on ollut lyhyt mutta riittävä aika todistaa, että hankkeen toiminta on tuottanut hyviä asioita. Juuri äskettäin julkaistiin hankkeen haastatteluista raportti.
Taidelähtöisten menetelmien kokeileminen ja kehittäminen olivat hankkeen ytimessä. Niitä käytettiin omaishoitajien jatkovalmennuksessa ja Elämystä ja elinvoimaa -ryhmässä. Ryhmän toimintaan sisällytettiin musiikkia, kuvataidetta, maalaamista ja runoja. Taide toimi välineenä tunteille, sanoille ja ilmaisulle. Taide auttoi irtaantumaan arjesta ja synnytti elämyksiä. Ryhmätoiminnasta kirjoitettiin opas Elämysmatkoja arjen yläpuolelle ja kolumni.
Taidelähtöisen työskentelyn ja sen parissa käytettävien menetelmien soveltamisen jälkeen voi pohtia, miten taidelähtöisyys metodologiana sijoittuu tutkimuksen kenttään. Esimerkiksi Rolling (2013) määrittelee taidelähtöisyyden omaksi paradigmakseen määrällisen ja laadullisen rinnalle. Leavyn (2009) mukaan lähestymistapaa voi käyttää projekteissa, joissa tavoitellaan ilmiön kuvaamista ja kokeillaan erilaisia toimintatapoja. Taidelähtöisiä tai luovia menetelmiä voidaan soveltaa tiedonkeruussa, analyysissa, tulkinnassa ja representoinnissa. Toisin sanoen taidelähtöinen tutkimus kantaa mukanaan laadullisen tutkimuksen perusteita. Tutkijalle taideilmaisun myötä avautuu uusia tapoja muodostaa tietoa ja ylittää tieteellisiä rajoja.
Mitä siis tarkoittaa taideilmaisuun perustuva tutkimusmetodi? Otetaan esimerkiksi Päivi Känkäsen (2013) tutkimus lastensuojelun auttamiskäytännöistä ja niiden muutosmahdollisuuksista. Tutkimuksen koulutusinterventioihin ja ryhmätoimintaan sisältyvissä työpajoissa metodisina työkaluina käytettiin elämäkerrallista työskentelyä, rap-musiikin tekemistä, teatterityöskentelyä, haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Känkänen kutsuu aineistonkeruutapaansa luovaa ilmaisua ja tutkivaa toimintaa yhdistäväksi triangulaatioksi. Tällä tavoin tutkimuskohteesta tulee esiin muita ulottuvuuksia kuin pelkästään kielellisesti ilmaistavissa olevia faktoja.
Leavy esittelee kaksi esimerkkiä aineistonkeruusta, johon sisältyy taideilmaisua. Ensimmäisessa Leavy vertaa draamaprosessia fokusryhmämenetelmään, jossa esittäjät tutkivat tiettyä teemaa tai kysymystä. Moderaattorin rooli on kuitenkin olla osallistuja tutkijan sijaan. Esiintyjiltä saa tietoa, josta paljastuu draamaprosessiin perustuva analyysi. Toinen esimerkki koskee tanssia, jota voi hyödyntää tiedonkeruumenetelmänä. Tanssi palvelee myös representaation muotona ja metodologisena innovaationa, kun halutaan ymmärtää jotain aihetta syvällisesti.
Taide herättää vastakaikua tekijässä mutta myös katsojissa, kuulijoissa ja kokijoissa. Tämä voitiin todeta Elämystä ja elinvoimaa -ryhmässä. Osallistujat löysivät sanat kokemuksilleen, he eläytyivät, voimaantuivat ja tunsivat sekä iloa että lohtua. Vaikka omien tuntojen työstäminen tuntui raskaalta, se oli myös vapauttavaa. Osallistujat löysivät itsestään luovuuden, mistä heille oli hyötyä ja apua omaishoitotilanteessa.
Taidelähtöisyys avaa tunteita ja ajatuksia. Tutkimuksen näkökulmasta taidelähtöisten menetelmien mukaan tuominen aineistonkeruun yhteyteen tuottaa uutta syvällistä tietoa. Taidelähtöisyyden voi ymmärtää työkaluna, jolla on kolme vaikutusta. Ensiksi se saavuttaa syvimpiä tuntoja, ja toiseksi se auttaa kohtaamaan nämä tunnot. Kolmanneksi taidelähtöisyys helpottaa löytämään kokemuksille kielellisen ilmaisun. Tutkijan tehtävä on olla todistamassa vaikutusten syntyä ja tehdä ne näkyviksi.
Eija Kaskiharju ja Christine Oesch-Börman
Lähteet:
Kaskiharju E, Oesch-Börman C, Hulmi H & Heimonen S (2014) Elämysmatkoja arjen yläpuolelle. Matalan kynnyksen toiminnan mahdollisuuksia ja taidelähtöisiä menetelmiä omaishoitajien ryhmätoiminnassa. Helsinki: Ikäinstituutti.
Känkänen P (2013) Taidelähtöiset menetelmät lasten suojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Tutkimus. Helsingin yliopisto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Leavy P (2009) Method Meets Art. Arts-Based Research Practice. The Guilford Press.
Rolling J H (2013) Arts-Based Research. PRIMER. Peter Lang Publishing Inc.
