Siirry sisältöön

Ikäihmisten oma kokemus vaikuttavaksi

Kuva: Ilkka Vuorinen.

Kuva: Ilkka Vuorinen.

Hienoa, että Ikäohjelmassa on herätty pohtimaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluita myös senioreiden näkökulmasta. Meidät ikäihmiset on liian pitkään nähty vain yhteiskunnan taakkana tai rasituksena. Ikäohjelman ykkösasiaksi nostaisin ikäihmisten arvostuksen lisäämisen ja ikäsyrjinnän poistamisen.

Valtaosa yli 65-vuotiaista suomalaisista voi hyvin ja on monella tapaa voimavara esimerkiksi lasten ja lapsenlasten apuna, omaishoitajina, vapaaehtoistoiminnassa ja järjestötyössä. Silver economy -ajattelun mukaisesti meillä on iso merkitys taloudessa. Ikäihmiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Osa etenkin vanhemmista ikäryhmistä tarvitsee hoitoa ja hoivaa, jonka tulisi olla oikea-aikaista, laadukasta ja inhimillisellä tavalla toteutettua.

Ikäihmisten näkemykset ohjelman jatkokehittelyn pohjaksi

Olen aktiivisesti mukana Kansallisen senioriliiton toiminnassa muun muassa Tuusulan paikallisyhdistyksessä. Koen, että juuri meillä ikäihmisillä on ja olisi jo Ikäohjelman alkuvaiheessa ollut omakohtaista kokemusta niin hyvinvointiimme vaikuttavista tekijöistä kuin palveluista ja niiden parantamisen tarpeistakin. Hämmästyksekseni eläkeläisjärjestöjä ei ole tähän mennessä kuultu Ikäohjelman valmistelussa. Esimerkiksi Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry:n jäsenliitoissa meitä kokemusasiantuntijoita on yhteensä 300 000.

Toimintakyvyn ylläpitämiseen tarvitaan kunnilta aktiivista otetta

Kunnat vastaavat ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisestä myös sote-uudistuksen jälkeen. Kulttuuri, sivistys ja oppiminen kuuluvat myös ikäihmisille ja liikunta eri muodoissaan edistää terveitä elinvuosia. Tärkeää on varmistaa ikäihmisten osallisuutta ja tarjota heille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Niihin pääsy edellyttää toimivaa joukkoliikennettä ja monilla paikkakunnilla palvelulinjojen kehittämistä tai taksiseteleiden lisäämistä. Elämän laatua ja yhteisöllisyyttä voidaan parantaa myös kehittämällä uusia asumisen vaihtoehtoja ja panostamalla ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

Vapaaehtoistoiminta on ikäihmisille sekä harrastus että tuki

Vireä vapaaehtoistoiminta on erityisen tärkeää ikääntyville kahdellakin tavalla. Ensinnäkin yli 65-vuotiaat ovat tutkimusten mukaan aivan nuorten ohella vapaaehtoistoimijoiden aktiivisin ryhmä.  Toiseksi eri-ikäiset vapaaehtoiset tarjoavat apua, tukea ja seuraa niitä tarvitseville ikäihmisille.

Vapaaehtoiseksi haluava henkilö tai avuntarvitsija ei kuitenkaan aina tiedä, kenen puoleen kääntyä, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Sen vuoksi kuntien patistaminen vapaaehtoistoiminnan koordinointiin on hyvin tervetullutta.

Uusien teknologioiden rinnalle tarvitaan tapaamisia kasvokkain

Merkittävä osa ikäihmisistä ei kuntonsa vuoksi kykene tai osaa käyttää digitaalisia palveluita hyödykseen. Uusi teknologia ei siten voi olla ainoa vaihtoehto palveluiden tarjoamisessa ja viestinnässä. Esimerkiksi kunnallisissa palveluissa on kautta linjan oltava mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan, tiedonsaantiin ja palveluihin kasvotusten tai puhelimitse. Näin varmistetaan osallisuutta ja tukitoimien saavutettavuutta.

Tuulikki Petäjäniemi

Tuulikki Petäjäniemi on yhdistysaktiivi sekä vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan seniorikouluttaja.