Siirry sisältöön

Saako palvelutalossa käyttää alkoholia?

Ikäihmisten alkoholinkäyttö on ollut viime aikoina esillä uutisotsikoissa ja tieteellisissä tutkimuksissa. Nämä kirjoitukset ja tilastot ovat usein tuoneet asian esille yksioikoisen synkeässä valossa: alkoholista tuntuu seuraavan useammin ikävyyksiä kuin iloja. Esimerkiksi juovuksissa tasapaino pettää tavallista herkemmin ja luut katkeavat tai päihtymyksen takia lääkkeensä unohtaneet vanhukset joutuvat ensiapuun.

Olisiko aika katsoa ilmiön toista puolta ja siirtää hetkeksi syrjään ikävät seuraukset ihan siitä syystä, että ainakin palvelutaloissa ani harva asukas elää ryypäten ja remuten. Enin osa asukkaista kun sattuu olemaan ikäihmisiä, jotka ovat joko raittiita tai hallitsevat alkoholinkäyttönsä. Tällaisia tuloksia saimme Ikäinstituutissa toteutetusta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 149 palvelutalon työntekijää eri puolilta Suomea. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Ilka Haarnin ja Lotta Hautamäen vuonna 2008 toteuttamassa tutkimuksessa: valtaosalle ikä ja elämänkokemus ovat tuoneet taitoa käyttää alkoholia ja välttää epämiellyttäviä kokemuksia.

Mutta mennäänpä niihin pieniin nautintoihin – ja taitoihin – asukkaiden itsensä kertomana. Odotukset täyttäviin hetkiin kuuluu esimerkiksi herkuttelijoiden klubin tapaaminen, jonne kokoonnutaan valmistamaan ja nauttimaan yhteinen illallinen ruokajuomineen. Toisinaan illanistujaiset, joihin tuodaan makupaloja ja viiniä, tuovat vaihtelua arkeen. Joidenkin asukkaiden ”nautintokokonaisuus” koostuu kavereista, saunomisesta ja kylmästä oluesta. On myös niitä, joille yömyssy on muodostunut mukavaksi tavaksi illan hämärtyessä. Juhlahetket, syntymäpäivät jne. ovat odotettuja hetkiä, joiden yhteydessä on mukava kohottaa yhteinen malja ja iloita ystävien ja rakkaiden seurasta.

Alkoholinkäyttö on kytköksissä itsemääräämisoikeuteen, jota Suomen lait säätelevät. Haastatteluihin osallistuneet palvelutalojen asukkaat olivat näistä säädöksistä hyvin selvillä. Mutta ei itsemääräämisoikeuskaan, vaikka on perustuslakiin kirjattu, ole mikään itsekkään ja diktatorisen käyttäytymisen oikeuttava säädös. Hyvien tapojen ja sopivuuden rajat ylittyvät silloin, kun naukkailusta aiheutuu harmeja naapureille tai kiinteistölle. Ylilyöntien sattuessa asukkaat odottavat, että henkilökunta ja johto puuttuvat pikaisesti asiaan ja keskustelevat asianosaisten kanssa.

Saako palvelutalossa käyttää alkoholia? Onko palvelutalo koti? Tähänkin asiaan tulee täysi selvyys, kun kysytään niiltä, jotka siellä asuvat. Haastateltavat kertoivat, että palvelutalo tuntuu kodilta – se on koti siinä missä mikä tahansa muu aiempi asumisen ja elämisen paikka. Koti on se paikka, jonka oven takana voi viettää yksityiselämää haluamallaan tavalla – ja  hyviä tapoja noudattaen nauttia sopivassa määrin alkoholipitoisia juomia.

Sleepy Sleepersin tunnettua kappaletta soveltaen voisi loppuun todeta: On kaksi tapaa harrastaa alkoholinkäyttöä, oikea ja väärä.

Eija Kaskiharju

tutkija