Ikääntyvän toimiva koti

Olemme tottuneet nimittämään meitä eläkeikäisiä kansalaisia ikääntyneiksi. Nyt meitä on 1 300 000. Vuonna 2030 lukumäärämme on jo 1 600 000. Ympäristöministeriön asiantuntijat arvioivat kolmentoista vuoden kuluttua maassamme tarvittavan miljoona esteetöntä asuntoa ikääntyneille. Noin 300 000 asuntoa arvioidaan olevan valmiina jo nyt, loput tulisi uudisrakentaa tai saneerata.

Ikääntymisen edetessä havahdumme huomaamaan muutoksia toimintakyvyssämme. Useilla meistä on havaittavissa jokin neljän K:n pulmista: meillä on rajoitteita kaatumisen, kantamisen, kumartumisen tai kurottamisen suhteen. Ikääntyneiden kaatumisia on esimerkiksi tuhatmäärin ja jopa lonkkamurtumia on vuosittain seitsemisen tuhatta. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yhteiskunnalle noin 20 000 euroa.

Jo vuosia Suomessa on ollut saatavissa ikäväestön kasvusta ja tarpeista monipuolista tietoa. Kuitenkin edelleen tuntuu siltä, ettei tuo tieto ole tavoittanut toimenpiteisiin johtavana kansakunnan päätöksentekijöitä. Kunnollista varautumista ja ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymistä odotellaan.

Valtakunnallinen suunnitelma edellyttää, että 92 % ikääntyneistä asuu kodeissaan tai kodinomaisissa palveluasunnoissa. Samalla tiedämme, että erityisesti parina viimeisenä elinvuotenaan ikääntyneet tarvitsevat runsaammin tukea arkielämän suoriutumisessaan. Tässä vaiheessa erityisesti, mutta jo paljon aikaisemminkin merkittäväksi tekijäksi muodostuu asunnon toimivuus.

Lappeenrannan palvelukeskussäätiössä käynnistimme vuonna 1996 projektin ”Toimiva asunto ikääntyneille”.Tuohon mennessä säätiö oli tuottanut lähes parin vuosikymmenen ajan asuntoja ikääntyneille. Arava-rahoitteisissa taloissa oli hitaasti saatu asumisväljyyttä nostettua jo projektin käynnistymiseen mennessä. Asuntojen muuhun toimivuuteen kiintokalusteiden, apuvälineiden säilytyksen, turvallisuusriskin tai iän tuoman kunnon heikkenemisen kannalta oli kiinnitetty kuitenkin vain vähän huomiota. Uudistamiseen oli tilaus.

Säätiöllä oli kaupungin keskustassa kaksi tonttia, joiden suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu kutsukilpailuna. Samanaikaisesti työstettiin projektissa hanketta ja tutustuttiin moniin kohteisiin sekä mietittiin toimivuutta ikääntyneiden kannalta. Kutsukilpailun voittaneen arkkitehtitoimiston kanssa edettiin malliasunnon suunnitteluun. Erityistä huomiota kiinnitettiin asunnon toimivaan pohjaratkaisuun sekä tarpeellisten kiintokalusteiden sijaintiin.

Hyvältä ikääntyneen asunnolta voidaan edellyttää tarkoituksenmukaisuutta, turvallisuutta, toimivuutta ja taloudellisuutta. Asunnon tulee ikääntyneen kannalta sisältää tarkoituksenmukaiset tilat. Turvallinen asunto ei aiheuta tapaturmariskejä. Asunnon toimivuus merkitsee tilojen ja kalusteiden hyvää saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.

Malliasunto suunniteltiin kaksiona, jossa makuuhuoneesta on suora yhteys WC-tilaan (vaarallinen yöliikkuminen helpottuu ja tapaturmariski pienenee).  Yhteensovitettu ruokapöytä ja näkökorkeudelle sijoitettu uuni (kantamisriski). Kumartumisriski helpottuu oikeilla mitoituksilla kalusteissa. Kurottamisen tukena ovat tasoittain sijoitetut tukikaiteet jne. Esteettömyys ja toimintakykyä tukeva ympäristö mahdollistavat turvallisen omatoimisuuden asumisessa.

Näitä toimivia  asuntoja on toteutettu lähes 150.

Ikääntyneet varsinkin myöhäisvuosinaan viettävät asunnoissaan jopa 15 – 24 tuntia vuorokaudessa. Asuntojen välittömässä läheisyydessä tulee olla yhteistiloja ja esteetön ympäristö.  Toimiva koti mahdollistaa oikein suunniteltuna ja toteutettuna myös riskien ennakoinnin – Ratkaisu on kokonaistaloudellinen.

Jaakko Tuomi

Jaakko Tuomi on Voimaa vanhuuteen ja Liikkeellä voimaa vuosiin -ohjelmien ohjausryhmän jäsen ja mukana mm. ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinaatioryhmässä sekä paikallisissa yhteisöissä.

PS. Tutustu Yhteisöllisyyttä asuinalueille ja asumiseen -oppaaseen